Soita meille 0600 02110 (ark. 9–16, 2.00 €/min + pvm/mpm sis. alv 24 %)

Tiedätkö, mitkä ovat yleisimmät testamenttityypit?

Herkulex.fi /

Testamenttia tehdessä tulee miettiä, mitä testamentin tekemisellä tavoitellaan. Testamentteja on eri tyyppisiä ja on tärkeää ymmärtää, miten ne eroavat toisistaan. On kuitenkin tärkeää on huomata, että allekirjoitettava testamentti on yleensä kombinaatio eri testamenttityypeistä eli jokainen testamentti tulee ”räätälöidä” erikseen. Valmiilla asiakirjamallilla saavutetaan harvoin tavoiteltu lopputulos.

Täysi omistusoikeustestamentti

Täydellä omistusoikeustestamentilla tarkoitetaan tilannetta, jossa testamentin saajalle halutaan antaa rajoittamaton määräysvalta testamentattuun omaisuuteen. Testamentin sanamuodon mukainen tulkinta on lähtökohtana testamenttia tulkittaessa. Täyden omistusoikeustestamentin saaja voi tehdä testamentilla saamastaan omaisuudesta testamentin. Hän voi  luovuttaa omaisuutta edelleen joko vastikkeettomasti tai vastikkeellisin oikeustoimin. Täyden omistusoikeustestamentin saaja voi käyttää omaisuutta esimerkiksi velan vakuutena. Tiivistäen sanottuna voi sanoa, että täyden omistusoikeustestamentin saaja voi määrätä testamentilla saamastaan omaisuudesta täysin vapaasti vastaavalla tavalla, kuin itse omin ansion hankkimastaan omaisuudesta. Merkitystä ei ole myöskään sillä, onko omaisuutena saatu omaisuus kiinteää tai irtainta omaisuutta.

Rajoitettu omistusoikeustestamentti

Rajoitetuttu omistusoikeustestamentti eroaa täydestä omistusoikeustestamentista siten, että rajoitetussa omistusoikeustestamentissa on määrätty perättäisseuraannosta omaisuudelle. Tällä voidaan  tarkoittaa esimerkiksi sitä, että omaisuus määrätään testamentilla tulevaksi ensin puolisolle ja molempien puolisoiden kuoltua omaisuus määrätään siirtyväksi toissijaisille saajille. Tällaisen määräyksen keskeisin merkitys on se, että määräys estää testamenttiomaisuuden ensisijaista saajaa määräämästä testamentilla rajoitetulla omistusoikeustestamentilla saamastaan omaisuudesta. Rajoitetut omistusoikeustestamentit ovat yleensä avo- ja/tai aviopuolisoiden keskinäisiä testamentteja. Rajoitetulla omistusoikeustestamentilla halutaan usein turvata eloonjääneen puolison asemaa. Tätä testamenttityyppiä tulkittaessa on tärkeää muistaa perintökaaren (myöhemmin PK) 12 luvun 1 §:n tulkintaohje.

Keskinäinen testamentti

Keskinäistä testamenttia voidaan pitää kahden taikka useamman testamentin yhdistelmänä. Testamenttioikeudessa toisistaan on erotettu yhteinen, molemminpuolinen ja keskinäinen testamentti. Tässä artikkelissa käydään näistä läpi vain keskinäistä testamenttia. Keskinäinen testamentti on yleensä avo- ja/tai aviopuolisoiden toistensa hyväksi laatima rajoitettu omistusoikeustestamentti, jota edellinen kappale käsitteli. Testamentissa voi olla lisäksi toissijaismääräys ja se on tyypillisesti laadittu ehdollisesti molemminpuolin. Ehdollisuus tarkoittaa sitä, että testamenttimääräyksen pysyvyys riippuu toisen puolison testamentin määräyksen pysyvyydestä. Jälkeen elävä on siis velvollinen noudattamaan keskinäisen testamentin määräyksiä ensiksi kuolleen jälkeen, mikäli hän on ottanut omaisuutta testamentin perusteella vastaan. Testamentin muuttaminen yksipuolisesti ei siis ole mahdollista ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen. Nykyään puolisoiden kesken on yleistynyt käyttöoikeus- eli hallintaoikeustestamentin käyttäminen, mistä on kerrottu artikkelissa seuraavaksi.  

Käyttöoikeustestamentti

Jälkisäädösten yleisluokituksessa käyttöoikeustestamentin on katsottu kuuluvan legaattien ryhmään. Legaatti taas kuuluu erityisjälkisäädösten ryhmään. Käyttöoikeustestamentilla voidaan esimerkiksi turvata se, ettei testamentin ensisaaja hävitä omaisuutta toissijaisten saajien vahingoksi. Käyttöoikeustestamenttia voidaan käyttää myös perintöverotuksellisista syistä. Käyttöoikeustestamenttista on säädetty PK 12:2-9:ssä kohdissa. Näitä perintökaaren  tulkintasääntöjä tulee noudattaa ellei testamentista muuta johdu. Tärkeää on siis huomata, että käyttöoikeustestamentilla testamentatun esineen omistusoikeus kuuluu lakimääräisille perillisille tilanteessa, jossa käyttöoikeus on annettu testamentilla määräämättä samalla siitä, kenelle testamentatun esineen omistusoikeus kuuluu. Testamentin tekijä voi kuitenkin testamentissa määrätä esineen, jota käyttöoikeus rajoittaa, omistusoikeuden menevän myös muulle taholle kuin lakimääräisille perillisille. Käyttöoikeus ei voi loukata lakiosaa. Huomioon tulee myös ottaa se, että rintaperillinen saa koko perintöosansa testamentin estämättä, mikäli testamenttia rasittavat PK 13 luvun pätemättömyysperusteet. Käy lukemassa lisää lakiosasta sitä koskevasta artikkelistamme, johon löydät linkin tämän artikkelin lopusta.  

Tuotto-oikeustestamentti

Legaattien ryhmään kuuluvat jälkisäädösten yleisluokituksessa myös tuotto-oikeustestamentti. Tuotto-oikeustestamentilla annetaan oikeus testamentissa yksilöidystä omaisuudesta tulevan tuoton nostamiseen tietylle henkilölle (testamentin saaja). Omistusoikeus tähän esineeseen annetaan puolestaan jollekin muulle henkilölle. Rintaperilliset ovat suojattuja PK 7 luvun perusteella myös tuotto-oikeustestamenttia vastaan. Tuotto-oikeustestamentilla voidaan pätevästi määrätä vain lakiosan ylittävästä osasta. Rintaperilliselle kuuluva vahva lakiosasuoja voi olla ongelmallinen tilanteessa, jossa perittävä haluaisi määrätä omaisuudesta tuotto-oikeustestamentilla sen vuoksi, että perillisellä on esimerkiksi vaikeuksia hoitaa omia raha-asioitaan. Tuotto-oikeustestamentin saanut henkilö ei voi puuttua perintöomaisuuden määräämiseen tai hallintoon. Tuotto-oikeustestamentin saanut ei voi myöskään lähtökohtaisesti testamentata tuotto-oikeutta ellei tämä käy ilmi testamentista. Tuotto-oikeustestamentin kohteena olevan omaisuuden omistaja voi myydä omistamansa esineen, mutta testamentilla määrätty käyttöoikeus pysyy voimassa omistajanvaihdoksesta huolimatta.

Legaatti

Legaatin saajaa nimitetään erityisjälkisäädöksen saajaksi. Legaatin saajan oikeus on etuuskohtaista. Legaatteja ovat esimerkiksi esinelegaatti, käyttö- tai tuotto-oikeustestamentti sekä rahalegaatti. Legaatiksi tulkitaan tämän vuoksi määräys, jolla esimerkiksi kiinteistön tuotto-oikeus tulee testamentin saajalle. Legaatin saaja ei ole kuolinpesän osakas.

Onkin erityisen tärkeätä huomata, että testamentinsaajalle annettua oikeutta ei ole välttämättä mahdollista sijoittaa johonkin määrättyyn testamenttiryhmään, koska testamentinsaajalle annettu oikeus voi kuulua useaan edellä mainittuun ryhmään. Jotta testamentti vastaisi niitä tavoitteita, joihin testamentin laatimisella on pyritty, olisi testamentin laatiminen syytä antaa asiaan perehtyneen lakimiehen hoidettavaksi.

Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat artikkelimme:

Perintö- ja lahjaverosuunnittelu

Rintaperillisen oikeus lakiosaan

Ennakkoperintö ja suosiolahja perinnönjaossa

Testamentti ja perinnönjako

Perinnöstä luopuminen vai perintöosuuden luovutus?

Peritkö myös vainajan velat?

Miksi tehdä avioehtosopimus

Miksi tehdä edunvalvontavaltuutus?