fbpx
Soita meille 0600 02110 (ark. 9–16, 2.00 €/min + pvm/mpm sis. alv 24 %)

Perinnöstä luopuminen vai perintöosuuden luovutus?

Herkulex.fi /

Perinnöstä luopumisella tarkoitetaan kuolinpesästä vetäytymistä siten, että koko luopujan perintöosuus jaetaan luopujan lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaisesti vastaten tapausta, että luopuja olisi kuollut ennen perittävää. Luopumisen merkitys on muun muassa perintöverotuksellinen, koska luopumisen johdosta voi ns. ”hypätä” yhden sukupolven yli ja siten minimoida perintöveron. Luopumisella voidaan myös saada tehokasta suojaa luopujan ulosottovelkojia kohtaan.

Perintöosuuden luovutuksessa perillinen luovuttaa perintöosuutensa tai osan siitä kenelle tahansa luovutusasiakirjassa nimetylle henkilölle vastikkeellisesti tai vastikkeetta. Tässä tilanteessa luovuttaja maksaa perintöveron ja luovutuksensaaja lahjaveron, jos luovutus on ollut vastikkeeton.

Perinnöstä luopuminen

Perinnöstä luopuminen voi tapahtua joko perittävän eläessä tai vasta perittävän kuoleman jälkeen.

A) Perittävän eläessä tapahtuva perinnöstä luopuminen

Perittävän eläessä tapahtuvaa perinnöstä luopumista nimitetään ennakkoluopumiseksi.

Ennakkoluopuminen on tehtävä määrämuodossa eli kirjallisesti ja asiakirjassa on oltava perillisen allekirjoitus, muutoin luopuminen ei ole pätevä. Todistajia ei välttämättä tarvita, mutta todistajien käyttäminen on aina suositeltavaa, mikäli myöhemmin tulee epäselvyyttä siitä, onko perillinen luopunut perinnöstä ja allekirjoittanut asiakirjan itse / mitkä ovat olleet allekirjoitushetken olosuhteet.

Perillisen tulee antaa perinnöstä luopumisilmoitus tiedoksi perittävälle. Mikäli perittävä on tehnyt testamentin, luopuminen perinnöstä voi tapahtua myös niin, että perillinen hyväksyy tehdyn testamentin ja testamenttiin otetaan perillisen hyväksyntä/vahvistus siitä, ettei hän tule testamenttia moittimaan. Luopumisilmoitus on nimenomaan annettava perittävälle, mutta perittävän hyväksyntä luopumiselle, ei ole luopumisen sitovuuden ehto. Perittävän allekirjoitus ei kuitenkaan ole luopumisen pätevyyden edellytys.

Kuka tahansa perillisen asemassa oleva voi luopua perinnöstä ennakolta. Näin ollen rintaperillisen ohella, myös toiseen tai kolmanteen parenteeliin kuuluva perillinen voi luopua perinnöstä. Tilanteessa, jossa perittävällä ei ole rintaperillisiä, perittävän perii elossa oleva puoliso, jolloin myös hän voi luopua perinnöstä.

Muun perillisen kuin rintaperillisen antama luopumisilmoitus on ilman korvaustakin tehokas. Ennakkoluopumisessa rintaperillisellä on oikeus vaatia luopumisestaan vastiketta. Vastikkeen määrä tulee olla kohtuullinen, ja sen on vastattava luopujan lakiosaa, jos perittävä olisi kuollut luopumishetkellä. Mikäli rintaperillinen ei ole saanut korvausta perinnöstä luopumisesta, hän voi vaatia lakiosaansa edellyttäen, että perittävä ei ole testamentilla määrännyt siitä, että rintaperillisen puoliso tai rintaperillisen jälkeläinen saa testamentin tai suoraan lain nojalla nojalla lakiosaa vastaavan omaisuuden.

B) Perinnöstä luopuminen perittävän kuoleman jälkeen

Perinnöstä luopumiselle perittävän kuoleman jälkeen ei ole asetettu mitään aikarajaa. Perinnöstä luopuminen on tehtävä kirjallisesti ja ilmoitus on allekirjoitettava. Monesti luopuminen tapahtuu niin, että perillinen hyväksyy testamentin, jolla perittävä on sivuuttanut perillisen jäämistöstä. Tyypillisintä kuitenkin on, että luopuja tekee luopumisesta erillisen asiakirjan, jonka hän allekirjoittaa. Mikäli perinnöstä luopunut on jättänyt ilmoituksen perinnöstä luopumisesta talletettavaksi Digi- ja väestötietovirastoon, hänen oikeuttaan perintöön ei saa tämän jälkeen ulosmitata. Ilmoituksen tekeminen Digi- ja väestötietovirastoon ei kuitenkaan ole pakollista. Ilmoitusta ei voida tallettaa ennen, kuin perinnönjättäjä on kuollut. Ilmoituksen tekemisestä on syytä ilmoittaa viipymättä kuolinpesän muille osakkailla sekä kuolinpesän hallinnolle. Jotta luopuminen olisi tehokas, ei luopuja saa kuitenkaan ryhtyä sellaisiin toimiin, että hänen on katsottava ottaneen perinnön vastaan.

Milloin perillinen on ryhtynyt perintöön?

Perintökaaren 16 luvun 2 §:n mukaan perintöön voi ryhtyä kahdella tavalla: ottamalla perintö vastaan tai ilmoittamalla vaatimus halukkuudesta ottaa perintö vastaan. Ryhtymiseksi myös katsotaan kaikki toimenpiteet, joissa kuolinpesän osakas on käyttänyt osakkaan oikeuksia määrätä kuolinpesän omaisuudesta esimerkiksi antanut suostumuksena kuolinpesään kuuluvan esineen myymiseksi.

Mitkä toimet ovat sallittuja, niin ettei perillinen menetä mahdollisuuttaan luopua perinnöstä?

Oikeuskäytännössä (KKO 2003:95) on katsottu, että pesän selvittämisen tarkoituksessa tehdyt välttämättömät ja tarpeelliset toimet ovat sallittuja. Kuitenkin tulee ottaa huomioon, että pesään ryhtymistä tarkoittavia toimia ei voi kuitenkaan tyhjentävästi määritellä, vaan arviointi tapahtuu aina tapauskohtaisesti. Perillinen ei voi kuitenkaan enää luopua perinnöstä, mikäli hän on osallistunut perinnönjakoon, allekirjoittanut jäämistöön kuuluvan omaisuuden luovutuskirjan tai vaatinut lakiosaansa eli perillinen on jotenkin määrännyt perintöomaisuudesta.

Perittävän kuoleman jälkeen perillisen tulee luopua perinnöstä vastikkeetta. Luopujan osuuden saa se, joka olisi ollut perintöön oikeutettu, jos luopuja olisi kuollut ennen perittävää.

Mikäli perillinen luopuu perinnöstä vastiketta vastaan, kyseessä ei ole tehokas luopuminen, koska tässä tapauksessa perillinen katsotaan ryhtyneen perintöön. Tässä tapauksessa perillinen joutuu maksamaan saamastaan perinnöstä perintöveron.

Mikäli luopujaperillinen on jollain tavalla määrännyt siitä, kuka hänen perintöosuutensa saa, ei kyseessä ole tehokas perinnöstä luopuminen, vaan perillisen katsotaan ottaneen perinnön vastaan ja hän joutuu siten maksamaan perintöveroa. Lisäksi henkilö/henkilöt, joiden hyväksi luopuminen tapahtuu, ovat velvollisia maksamaan lahjaveroa, mikäli luovutus on vastikkeeton. Tällöin kyseessä ei ole niin sanottu ”puhdas luopuminen” vaan perillinen on määrännyt oikeudestaan ja kyse on silloin perintöosuuden luovutuksesta, jota käsitellään jäljempänä.

Tehokkaan luopumisen yhteydessä ei saa siten vaikuttaa millään tavoin siihen, kenelle perintöosuus menee.

Jos luopujaperillinen asettaa muita ehtoja luopumiselle esimerkiksi pidättää itsellään hallintaoikeuden, niin tässäkin tilanteessa perillisen katsotaan ottaneen perinnön vastaan eli kyse ei ole tässäkään tapauksessa tehokkaasta luopumisesta. Tällöin luopuja joutuu maksamaan perintöveroa.

Perinnöstä luopumisella voi säästää veroja

Kun perillinen luopuu perinnöstään, luopuneen osuus siirtyy sille, joka olisi ollut perillisen asemassa, jos luopuja olisi kuollut ennen perittävää. Perinnönsaaja maksaa perintöveroa vasta sitten, kun perintöosuuden arvo on 20.000 euroa tai sitä suurempi. Esimerkiksi jos perillisellä on kaksi lasta ja perillinen luopuu tehokkaasti perinnöstä, tulevat hänen lapsensa saamaan luopujan perintäosuuden. Jos perillinen luopuu esimerkiksi 30.000 euron suuruisesta perinnöstä, saa kumpikin lapsi silloin 1/2 perinnöstä eli kumpikin 15.000 euroa, eikä perintöverovelvollisuutta silloin synny. Näin säästyvät siten luopujaperillinen kuin hänen sijaantulijansa perintöverolta.

Kuten edellä on jo todettu luopuminen on tehtävä oikein, jottei perintöverovelvollisuutta luopujaperilliselle syntyisi. Luopuminen on tehtävä a) kirjallisesti b) luopujan on allekirjoitettava luopumisilmoitus c) luopuja ei saa ryhtyä sellaisiin toimiin, että hänen katsottaisiin ottaneen perinnön vastaan, d) luopuja ei saa määrätä kuka saa hänen osuutensa perinnöstä e) eikä luopuja saa asettaa mitään ehtoja luopumiselle.

Perintöosuuden luovutus

Perintöosuuden luovutuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa perillinen perittävän kuoleman jälkeen luovuttaa osuutensa pesään eli perintöosuutensa, joko kokonaan tai osittain. Perillinen voi siten siirtää toiselle oikeutensa saada perinnönjaossa perintöosaansa vastaavan määrän omaisuutta. Luovutus voi tapahtua vastikkeetta tai vastiketta vastaan. Luovutus on tehtävä kirjallisesti.

Perintöosuuden luovutuksessa on lähtökohtana pidettävä sitä, että luovutuksensaaja on oikeutettu samaan sen jako-osuuden, jonka luovuttaja itse olisi saanut, ellei luovutusta olisi tapahtunut. Perintöosuuden voi luovuttaa joko kanssaperilliselle tai täysin kuolinpesän ulkopuoliselle henkilölle.

Perintöosuuden luovutus poikkeaa siten edellä mainitusta perinnöstä luopumisesta sillä, että perillinen on jo ryhtynyt perintöön ja on siten perintöverovelvollinen. 

Perintöosuuden luovutustilanteissa luovuttajaperillisen on maksettava perintövero ja luovuttaessaan perintöosuutensa toiselle vastikkeetta (lahjana), tämä toinen osapuoli joutuu maksamaan lahjaveron.

Perintöosuuden myyminen saattaa tulla kyseeseen esimerkiksi tilanteissa, joissa perittävän jälkeen on pidetty perunkirjoitus, mutta perilliset eivät ole päässeet perinnönjakoon saakka tai ovat riitaantuneet siitä, miten perintö tulisi jakaa. Tällaisessa tilanteessa yksi keino päästä ulos niinsanotusta ”pattitilanteesta” on myydä perintöosuus joko toiselle kuolinpesän osakkaalle tai perillispiirin ulkopuoliselle henkilölle.

Joskus tapahtuu myös niin, että yksi kuolinpesän osakkaista lunastaa pesän ulkopuolisilla varoilla kaikkien muiden kuolinpesän osakkaiden pesäosuudet, milloin vältytään perinnönjaolta ja siten yksi kuolinpesän osakas saa itselleen kaiken jäämistöön kuuluvan omaisuuden.

Jos kuolinpesässä on kiinteistö ja joku perillisistä haluaa saada tämä kuolinpesään kuuluvan kiinteistön omistukseensa, muut kuolinpesän osakkaat voivat myydä pesäosuutensa tälle perilliselle. Luovutuksensaaja joutuu siten maksamaan tästä luovutuksesta varainsiirtoveron vaikkei luovutus olekaan varsinaisesti ”kiinteistön kauppa”. Luovutusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä maakaaren 2 luvun 1 §:n mukaisessa määrämuodossa.

Kun perillinen luovuttaa perintöosuutensa pesän ulkopuoliselle henkilölle, perintöosuuden luovutuksen kohde eli osuus kuolinpesästä on luovuttajalle perinnönjaossa tuleva varallisuusetuus. Tämä tarkoittaa sitä, että luovutushetkellä ei voi vielä tietää, mitä konkreettisia esineitä (irtainta / kiinteää) luovutuksensaaja tulee samaan pesästä omistukseensa. Omistukseen tulevat esineet voidaan yksilöidä ja toteuttaa vasta perinnönjaossa.

Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat artikkelimme:

Ennakkoperintö ja suosiolahja perinnönjaossa

Testamentti ja perinnönjako

Kuolinpesän ja vainajan velat -kuka maksaa?

Kuolinpesään kuuluvan kiinteistön myyminen tai jakaminen

Kuolinpesän kiinteistö- tai asuntokaupan osapuolena