fbpx
Soita meille 0600 02110 (ark. 9–16, 2.00 €/min + pvm/mpm sis. alv 24 %)

Kuolinpesän ja vainajan velat – kuka maksaa?

Herkulex.fi /

Usein kysytään, kuka on vastuussa vainajan veloista ja voidaanko vainajan velkoja periä myös kuolinpesän osakkailta. Tässä artikkelissa kerromme, mitä vainajan veloille tapahtuu, eli kuka niistä vastaa ja miten perillinen voi välttää henkilökohtaisen velkavastuun.

Kuolinpesä

Kuolinpesällä tarkoitetaan taloudellista kokonaisuutta, joka koostuu vainajan varoista ja veloista, ja jota kaikki kuolinpesän osakkaat hallinnoivat yhdessä. Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset, yleisjälkisäädöksen eli yleistestamentin saajat sekä eloonjäänyt puoliso osituksen toimittamiseen asti.

Vainajalta jääneet varat ja velat eivät perittävän kuoltua siirry sellaisinaan suoraan perillisille taikka muille edunsaajille, vaan näitä hallitaan perittävän kuoltua yhdessä kuolinpesän kautta.

Kun henkilö menehtyy, häneltä jää tavallisesti ainakin pieniä maksuja rästiin. Vainajan elinaikanaan solmimat sopimussuhteet eivät yleensä myöskään katkea automattisesti, vaan esimerkiksi sähkö- ja puhelinlaskut juoksevat yhä taustalla. Sopimusten päättäminen vaatiikin yleensä aktiivisia toimenpiteitä kuolinpesän osakkailta. Velkasuhteiden päättäminen puolestaan tapahtuu pääsääntöisesti siten, että velat maksetaan kuolinpesän varoista ennen perinnönjakoa, tai velkojille ilmoitetaan pesän varattomuudesta.

Perunkirjoitus

Vainajan omaisuudesta on järjestettävä perunkirjoitus, joka tulee pitää kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, ellei veroviranomainen ole hakemuksesta myöntänyt jatkoaikaa perunkirjoituksen toimittamiseen. Omaiset voivat huolehtia perunkirjoituksesta ja perukirjan laatimisesta joko itsenäisesti tai yhdessä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa.

Perunkirjoituksen tarkoituksena on selvittää kuolinpesän varat ja velat, sekä perilliset ja mahdolliset testamentin saajat perinnön jakoa ja perintöverotusta varten. Perunkirjoitukseen on lain mukaan kutsuttava kaikki pesän osakkaat. Perunkirjoituksen toimittavat kaksi uskottua miestä, joiden tehtävänä on omaisuuden luettelointi ja varojen arvottaminen niiden käypään arvoon kuolinhetkellä.

Perunkirja tulee toimittaa kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta sen paikkakunnan verovirastolle, jolla kuollut henkilö on ollut kirjoilla, taikka sähköisesti OmaVero -palveluun. Omaisuus, joka on jäänyt jäljelle velkojen maksamisen jälkeen, jaetaan perillisten kesken perinnönjaossa, ja siitä on maksettava perintövero. Jos perunkirjoituksen jälkeen löytyy uutta omaisuutta taikka velkoja, on toimitettava täydennysperunkirjoitus. Myös verohallinnolle on tehtävä ilmoitus asiasta.

Henkilön, joka ilmoittaa pesän varat ja velat uskotuille miehille, on tehtävä perukirjaan valaehtoinen vakuutus siitä, että hänen antamansa tiedot ovat oikeita. Mikäli tietoja on tietoisesti vääristelty, tai mikäli perunkirjoituksen toimituttaminen on kokonaan laiminlyöty, voi tästä seurata osakkaalle henkilökohtainen velkavastuu vainajan veloista.

Periytyvätkö velat perillisille ?

Vainajalla voi olla pienten juoksevien velkojen ohella myös suurempia velkoja, kuten asuntolainaa. Velkojen periytyminen huolettaakin monesti kuolinpesän osakkaita.

Vainajan velat kuuluvat aina ensisijaisesti kuolinpesälle ja maksetaan kuolinpesässä olevista varoista ennen perinnön jakoa. Pääsääntöisesti velat eivät siis ”periydy” kuolinpesän osakkaille, kunhan osakkaat toimivat oikein velkasuhteiden päättämisessä ja pesänselvityksessä.

Velkojien oikeudet toteutetaan kuolinpesästä aina ensin, ja vasta sen jälkeen lesken ja perillisten oikeudet. Perintöä ei pidä ryhtyä jakamaan ennen kuin kaikki velat on ensin maksettu kuolinpesän varoista. Kuolinpesän osakkaiden tulee huolehtia perintökaaren velkavastuujärjestelmän mukaisen maksujärjestyksen noudattamisesta. Mikäli pesästä on jaettu varoja jo ennen kuin pesä on selvitetty, on osakas palautusvelvollinen ja voi siten joutua henkilökohtaisesti vastuuseen veloista. Mikäli velkoja ei varojen riittämättömyyden vuoksi voida maksaa, tulee velkojille ilmoittaa pesän varattomuudesta. 

Kuolinpesän osakkaat voivat joutua vastuuseen vainajan velkojen maksamisesta, jos perukirjaa ei ole tehty ja toimitettu veroviranomaiselle määräajassa. Perunkirjoituksen laiminlyönnistä voi siis koitua ankaria seuraamuksia. Henkilökohtainen ja rajoittamaton velkavastuu koskee kuitenkin vain sellaista osakasta, jonka hoidossa pesä on. Mikäli perunkirjoituksen toimittaminen on annettu lakimiehen tehtäväksi, ei osakas voi joutua vastuuseen mahdollisesta toimeksisaajan laiminlyönnistä.

Henkilökohtainen vastuu voi seurata myös silloin, kun perukirjaa varten on annettu väärää tietoa vainajan varallisuudesta esimerkiksi salaamalla kuolinpesään kuuluneita käteisvaroja, ja tästä on aiheutunut vahinkoa velkojille.

Velkojan vaatiessa osakasta vastuuseen velasta, voi tämä vapautua vastuusta osoittamalla, ettei hän ole menettelyllään tai laiminlyönnillään pesän hallinnossa aiheuttanut vahinkoa. Mikäli aiheutunut vahinko on velkojan vaatimaa korvausta pienempi, vastaa osakas vain aiheuttamastaan vahingosta. Vastuu ei yleensä voi tulla kysymykseen, mikäli pesässä ei alkujaankaan ole ollut varoja enempää kuin kohtuullisiin hautajaiskustannuksiin.

Velkojen maksaminen ja kuolinpesän ylivelkaisuus

Velkainen kuolinpesä tarkoittaa kuolinpesää, jolla on velkoja. Laskujen ja velkojen maksaminen kuolinpesän varallisuudesta on osakkaiden vastuulla. Kuolinpesän osakkaat eivät siis lähtökohtaisesti ole velvollisia vastaamaan henkilökohtaisesti vainajan tai pesän veloista. Jos kuolinpesällä on enemmän velkaa kuin varoja, puhutaan ylivelkaisesta kuolinpesästä. Kuolinpesää, jolla on velkaa, mutta ei tarpeeksi varoja niiden maksamiseksi, voidaan nimittää myös varattomaksi.

Laskujaan velkovat yritykset saavat tiedon velallisen kuolemasta yleensä joko kuolinpesän osakkaalta tai suoraan väestötietojärjestelmästä. Velkojat lähettävät tällöin tavallisesti maksumuistutuksen, jolla varmistetaan, että osakkaat saavat tiedon saatavan olemassaolosta ja määrästä. Kuolinpesän on myös mahdollista hakea julkista haastetta tuntemattomien velkojien selvittämiseksi kuulutusmenettelyllä. Näin voidaan varmistaa, ettei vainajan velkoja jää maksamatta. Julkisen haasteen tuntemattomien velkojen kuuluttamiseksi voi tehdä hakemuksella käräjäoikeudelle.

Velkoja voi velallisen menehtymisestä huolimatta turvautua kaikkiin niihin perintäkeinoihin, jotka olivat käytettävissä velallisen eläessäkin, ja vaatia saataviaan kuolinpesän varallisuudesta. Myös perintätoimistot voivat siten velkoa saatavia kuolinpesältä, ja velkoja voi tarvittaessa hakea saavalleen myös ulosoton mahdollistavan täytäntöönpanotuomion.

Mikäli kuolinpesä on varaton, mutta sisältää kuitenkin jakokelpoista omaisuutta, voidaan pesä asettaa konkurssiin tai luovuttaa pesänselvittäjän hallittavaksi. Kuolinpesän konkurssia voi hakea kuolinpesän osakas, pesänselvittäjä tai kuolinpesän velkoja. Mikäli kuolinpesä asetetaan konkurssiin, noudatetaan konkurssilain ja velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain säännöksiä. Hallinto siirtyy tällöin velkojille, ja konkurssipesän pesänselvitysveloista vastaa konkurssipesä. Mikäli pesän varat eivät riitä kaikkien velkojen maksamiseen, jäävät ne lähtökohtaisesti velkojien vahingoksi.

Kuolinpesän velat tulee maksaa perintökaaren velkavastuujärjestelmän mukaisessa järjestyksessä. Perintökaaren velkavastuujärjestelmä tarkoittaa lain määrittelemää järjestystä, jossa eri velat tulee maksaa.

Ensimmäisenä kuolinpesän varoista maksetaan aina pesänselvitysvelat, eli velat, jotka ovat syntyneet kuolinpesän varojen ja velkojen selvittämisestä ja saattamisesta jakokuntoon. Tähän kategoriaan kuuluvat esimerkiksi kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset mukaan lukien mahdollinen pesänselvittäjän palkkio. Pesänselvitysvelat maksetaan ennen muita velkoja sitä mukaan kuin ne erääntyvät.

Seuraavaksi kuolinpesän varoista maksetaan vainajan velat, eli velka, joka on syntynyt vainajan vielä eläessä. Jos kuolinpesän varat eivät riitä kaikkien velkojen maksamiseen kokonaisuudessaan, velkojalla on oikeus saada varoista jako-osuus, eli suhteellinen osuus kuolinpesän veloista. Jako-osuudet määritetään kaikille velkojille, ja velat maksetaan kuolinpesän varallisuudesta niiden mukaisesti. Ennen tavalliselle velalle kuuluvan jako-osuuden laskemista tulee pesän varoista kuitenkin kattaa pesänselvitysvelkojen ohella myös vakuudelliset saatavat.

Vasta viimeisenä maksuvuorossa ovat muut pesän velat, eli velat, jotka ovat syntyneet perittävän kuoleman jälkeen muussa kuin pesänselvitystarkoituksessa.

On tärkeää tiedostaa, että kuolinpesän lukuun perittävän kuoleman jälkeen tekemistään veloista voivat joutua pesän ohella vastaamaan henkilökohtaisesti kaikki ne osakkaat, jotka ovat olleet kyseistä velkaa tekemässä, mikäli pesässä ei ole tarpeeksi varoja tällaisten velkojen kattamiseksi.

Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat artikkelimme:

Kuolinpesä asunto-osakkeen myyjänä

Kuolinpesään kuuluvan kiinteistön myyminen ja jakaminen

Kiinteistön myyminen kuolinpesän toimitusjaossa

Kuolinpesä kiinteistö- tai asuntokaupan osapuolena

Perinnöstä luopuminen ja perintöosuuden luovutus