fbpx
Soita meille 0600 02110 (ark. 9–16, 2.00 €/min + pvm/mpm sis. alv 24 %)

Testamentti ja perinnönjako

Herkulex.fi /

Miten testamentin saajan tulee toimia testamentin voimaan saamiseksi. Mitä perillisten tulee perinnönjaossa huomioida testamentin osalta.

Testamentin pätevyyden selvitysjärjestelmä

Testamentin selvitys tarkoittaa testamentin pätevyyden tutkimista lakimääräisten perillisten ja testamentin saajan välisessä suhteessa. Testamentin pätevyyden selvittäminen tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe on testamentin tiedoksiantaminen. Toinen vaihe on mahdollinen testamentin moite.

Testamentin tiedoksiantaminen

Mikäli testamentin saaja haluaa vedota eli vastaanottaa testamentissa hänelle määrätyn omaisuuden, tulee hänen ensivaiheessa antaa testamentti tiedoksi testamentin tekijän perillisille. Pätevä tiedoksiantaminen edellyttää aina testamentin saajan aktiivista toiminta. Testamentin tiedoksiantaminen on testamentin saajan nimenomainen ilmoitus perillisille siitä, että hän haluaa vastaanottaa testamentilla hänelle määrätyn omaisuuden. Täytyy huomioida, että vaikka perillinen olisi muutoinkin tietoinen testamentista, niin testamentin merkityksen selvittäminen ei käynnisty ennen, kuin testamentin saaja on omilla aktiivisilla toimenpiteillään vedonnut testamenttiin.

Tiedoksiantomenettely

Testamentti tulee antaa jokaiselle perilliselle erikseen tiedoksi. Tiedoksiantoja on yhtä monta, kuin on perillisiä. Nykyisen perintökaaren mukaan noudatetaan kollektiiviperiaatetta eli yhden testamentin saajan tiedoksianto luetaan myös muiden samassa testamentissa nimettyjen edunsaajien hyväksi. Selvitysjärjestelmän käynnistymiseksi jokaisen testamentin saajan ei tarvitse itse antaa testamenttia tiedoksi, mutta testamentti tulee antaa jokaiselle perillisille erikseen ja henkilökohtaisesti tiedoksi.

Testamentti on annettava perillisille tiedoksi haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti. Samalla perillisille on annettava oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Mikäli testamentti on tehty suullisesti, on perillisille annettava oikeaksi todistettu jäljennös testamentin todistajien kuulustelusta laaditusta tuomioistuimen pöytäkirjasta tai muu kirjallinen selvitys testamentin sisällöstä.

Testamentin saajan tulee pystyä jälkikäteen osoittamaan, että perilliset ovat riidattomasti saaneet testamentin tiedokseen. Selvästä ja riidattomasta testamentin tiedoksiantamisesta käynnistyy testamentin pätevyyden selvittämisen toinen vaihe ja aktiivisen toimimisen velvoite siirtyy perillisille.

Testamentin tiedoksiantamiselle ei ole säädetty minimiaikaa, jonka kuluessa testamentti tulee antaa tiedoksi perillisille siitä lukien, kun testamentin saaja on itse saanut tiedon testamentista. Testamentti on kuitenkin annettava perillisille tiedoksi viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta. Kymmenen vuoden jälkeen testamentin saaja menettää oikeutensa, vaikka ei olisi ollut itsekään tietoinen testamentista.

Selvitysjärjestelmän luotettavuus edellyttää kuitenkin, että testamentti annetaan tiedoksi mahdollisimman nopeasti.

Testamentin tehottomuus

Perillisen käytössä olevat toimenpiteet riippuvat osaksi siitä missä perillisasemassa he ovat. Jos testamentissa on määrätty tietystä omaisuudesta, eikä sitä ole perittävän kuollessa, niin testamentti on näiltä osin tehoton. Tämän perintökaaressa säädetty tehottomuus koskee käytännössä legaatteja. Legaatin saajalla ei ole oikeutta muuhun, kuin testamentissa määrättyyn omaisuuteen, ellei testamentista muuta johdu. Edellä mainittu tehottomuus tulee kaikkien perillisten hyväksi riippumatta perillisasemasta.

Rintaperillisten osalta on perintökaaressa erityinen tehottomuusmääräys. Testamentti on rintaperillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin testamentti estää häntä saamasta lakiosaansa. Lakiosa on puolet siitä perinnöstä mihin rintaperillinen olisi oikeutettu ilman testamenttia. Mikäli rintaperillinen tyytyy lakiosaan, niin hänen ei tarvitse moittia testamenttia. Rintaperillisen tulee kuitenkin vaatia lakiosaansa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti annettiin hänelle tiedoksi.

Testamentin moite

Mikäli perillinen ei halua hyväksyä testamenttia, niin hänen tulee nostaa kanne, jossa vaaditaan testamentin julistamista pätemättömäksi. Testamentin moitekanne on nostettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on hänelle annettu todistettavasti tiedoksi. Moitekanne tulee nostaa perittävän viimeisen kotipaikan toimivaltaisessa käräjäoikeudessa. Moitekanteessa vastaajaksi tulee haastaa testamentin saaja/saajat. Moitekanteen osalta tulee huomioida, että se on perillisen yksilöllinen ja henkilökohtainen toimenpide. Mikäli testamentti julistetaan moitekanteen perusteella tehottomaksi, niin se on tehoton ainoastaan moitekanteen nostanutta perillistä kohtaan. Testamentti on tehokas niitä perillisiä kohtaan, jotka eivät ole moitekannetta nostaneet.

Testamentin pätemättömyysperusteet

Perintökaaressa pätemättömyysperusteet on luokiteltu neljällä tavalla.

Testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi, jos yli 18-vuotias on määrännyt omaisuudesta. joka ei ole kuulunut hänelle. Testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi, jos alle 18-vuotias, joka ei ole tai ole ollut naimisissa, on tehnyt testamentin. Testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi, jos 15- vuotta täyttänyt on tehnyt testamentin omaisuudesta, jota hänellä ei ole ollut oikeus hallita. Edellä mainituissa pätemättömyysperusteissa on kysymys testamentin tekijän toimivallan ylityksestä.

Testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi, jos sitä ei ole tehty kirjallisesti kahden esteettömän todistajan läsnäollessa tai suullisesti kahden esteettömän todistajan läsnäollessa.

Edellä mainitut moiteperusteet ovat usein selvästi todettavissa. Näiltäkin osin kuitenkin erittäin tärkeää huomata, että testamentin pätemättömäksi julistaminen edellyttää moitekanteen nostamista. Selväkin puute korjaantuu, ellei testamenttia moitita.

Testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi, jos testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisyys tai testamentin tekijän muu sieluntoiminnan häiriö. Puuttuvaan terveydelliseen kykyyn liittyvät moiteoikeudenkäynnit ovat luultavasti yleisimpiä. Vaikka testamentin tekijällä olisi terveyteen liittyviä ongelmia, niin ratkaisevaa on kuitenkin se, miten hän ymmärsi testamentin sisällön ja merkityksen testamentin tekohetkellä.

Testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi, jos testamentin tekijä on pakotettu tekemään testamentti tai hänet on siihen taivutettu käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa taikka jos hänet on petollisesti vietelty tekemään testamentti tahi jos hän on muutoin sillä tavoin erehtynyt, että se on määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa. Tämä moiteperuste on käytännössä hyvin usein esillä. Arvioinnin kannalta ongelmallista on se, että itse testamentin tekijä ei ole kertomassa testamentin tekemisen olosuhteista.

Testamentin tekeminen

Kun henkilö haluaa tehdä omaisuudestaan testamentin, niin testamentin laatiminen ja sen todistaminen kannattaa antaa lakimiehen tehtäväksi. Näin varmistuu testamentin tekijän viimeisen tahdon toteutuminen. Ennen muuta näin vältytään turhilta riitaisuuksilta perinnönjaossa.

Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat artikkelimme:

Ennakkoperintö ja suosiolahja perinnönjaossa

Kuolinpesä asunto-osakkeen myyjänä

Kuolinpesään kuuluvan kiinteistön myyminen tai jakaminen

Kiinteistön myyminen kuolinpesän toimitusjaossa

Kuolinpesä kiinteistö- tai asuntokaupan osapuolena

Perinnöstä luopuminen ja perintöosuuden luovutus

Miksi tehdä avioehtosopimus?

Miksi tehdä edunvalvontavaltuutus?