Soita meille 0600 02110 (ark. 9–16, 2.00 €/min + pvm/mpm sis. alv 24 %)

Ennakkoperintö ja suosiolahja perinnönjaossa  

Herkulex.fi /

Tavanomaista on, että vanhemmat antavat lahjoja lapsilleen tai lapsenlapsilleen. Lahjakirjan sanamuodolla voidaan vaikuttaa siihen, tasataanko saadut lahjat lahjan antajan kuoleman jälkeen perillisten lesken. Rintaperillisillä on vähimmilläänkin oikeus saada puolet siitä perinnöstä, joka olisi jäljellä, ellei lahjoja olisi annettu.

Ennakkoperintöolettama

Perintökaaren järjestelmän lähtökohtana, että rintaperillisiä kohdellaan tasapuolisesti eli niin sanottu tasajaon periaate. Tasajaon periaate käy ilmi perintökaaren 6 luvun 1 §:stä, jonka mukaisesti se, mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle lahjana, on saatuna ennakkona vähennettävä lahjan saaneen rintaperillisen perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun.

Rintaperillisten kesken perinnönjaossa noudatetaan ennakkoperintöolettamaa, kun taas muiden perillisten osalta lahjat eivät ole ennakkoperintöä, ellei näin ole nimenomaisesti lahjakirjassa määrätty. Ellei perittävä ole määrännyt, että rintaperillisen kohdalla kyse ei ole ennakkoperinnöstä, lahja tai lahjan luonteinen luovutus oletetaan olevan ennakkoperintöä.

Ennakkoperintöolettaman kumoaminen

Perittävä voi lahjoitusta tehdessään lahjakirjassa määrätä, ettei lahja tai lahjan luonteinen luovutus ole saajansa ennakkoperintöä. Olosuhteiden perusteella kyse ei selvästi ole ennakkoperinnöstä, jos rintaperillisille jokaiselle on annettu saman arvoisesti omaisuuta. Tällaisessa tilanteessa tulkintana on elinaikana annettu lahja, jota ei perinnönjaossa oteta huomioon.  Muissa luovutuksissa ja niiden perusteissa ennakkoperinnön luonne jää yksittäistapauksellisen harkinnan varaan. Tällaisia perusteita voivat olla esimerkiksi elinkeinon jatkuvuuden tai perittävän olosuhteiden turvaaminen.

Ennakkoperinnön huomioon ottaminen perinnönjaossa

Rintaperillisten saamat lahjat tai lahjan luonteiset luovutukset lisätään laskennallisesti jaettavana olevaan reaalijäämistön, jolloin saadaan laskennallinen jäämistö. Laskennallisen jäämistön perusteella lasketaan rintaperillisten arvomääräiset perintöosuus. Ennakon saajan laskennallisen jäämistön perintöosuudesta vähennetään hänen saamansa ennakkoperintö. Näin ennakkoperintöä saanut rintaperillinen saa lopullisessa jaossa vähemmän omaisuutta, kuin muut rintaperilliset.

Vaikka perintökaaren järjestelmä perustuu rintaperillisten osalta ennakkoperintöolettamaan, niin vaatimus ennakkoperinnön huomioon ottamisesta tulee tehdä perinnönjakotoimituksessa. Ennakkoperintöä ei perinnönjaossa huomioida ns. viran puolesta. Mikäli lahjan saanut rintaperillinen katsoo, ettei hänen saamansa lahja tai lahjan luonteinen luovutus ole ennakkoperintöä, hänen tulee esittää tästä selvitys.

Ennakkoperinnön saaja saa pitää sen mitä on saanut yli oman perintöosansa. Perintökaaren 6 luvun 6 §:n mukaisesti, jollei kaikkea sitä, minkä perillinen on ennakkona saanut, voida vähentää hänen perintöosastaan, ei hän ole velvollinen palauttamaan erotusta, ellei niin ole määrätty ennakkoa annettaessa.

Mikäli ennakkoperintö loukkaa rintaperillisen oikeutta lakiosaa, niin sovellettavaksi tulevat perintökaaren lakiosaa koskevat 7 luvun säännökset.

Esimerkki ennakkoperinnön vaikutuksesta perinnönjaossa.

Perittävillä on rintaperilliset A, B ja C. A ja B ovat saaneet kumpikin ennakkoperintönä 25 000 euroa. Perittävän olemassa oleva perinnönjaossa jaettava varat ovat 100 000 euroa.

Jaettavat varat 100 000 euroa

  • A:n ennakkoperintö 25 000 euroa
  • B:n ennakkoperintö 25 000 euroa

Laskennallinen jäämistö 150 000 euroa

A:n, B:n ja C:n kunkin perintöosuus laskennallisesta jäämistöstä on 1/3 osaa eli 50 000 euroa.

Suoritettavassa perinnönjaossa A saa 50 000 euroa (jo saamansa ennakkoperintö 25 000 euroa eli 25 000 euroa sekä kuolinpesän varoista 25.000 euroa). B saa 50 000 euroa (jo saamansa ennakkoperintö 25 000 euroa sekä kuolinpesän varoista 25 000 euroa). C, joka ei ole saanut laisinkaan ennakkoperintöä saa perinnönjaossa 50 000 euroa kuolinpesän varoista.

Rintaperillisen oikeus lakiosaan

Perintökaaren 6 luvun 1 §:n mukaan perittävä voi omalla ilmoituksellaan syrjäyttää tasajaon periaatteen eli perittävällä on oikeus kohdella rintaperillisiä eritasa-arvioisesti. Syytä / perustelua ei ole tarvetta ilmoittaa.

Myös ennakkoperintöolettaman alaiset perittävän elinaikana tekemät luovutukset voivat johtaa siihen, että rintaperilliset eivät saa perintöä tasapuolisesti. Tässä tilanteessa tulee arvioitavaksi se loukkaavatko perittävän ennakkoluovutukset rintaperillisen oikeutta lakiosaan. Lakiosaa koskevat määräykset on säädetty perintökaaren 7 luvussa. Lakiosa on puolet rintaperillisen lakimääräisestä perintöosuudesta. Eli jos esimerkiksi rintaperillisiä on kaksi, niin lakiosa on ¼ osaa perittävän omaisuudesta. Perittävä ei voi tekemillään lahjoilla tai lahjan luonteisilla luovutuksilla loukata rintaperillisen oikeutta lakiosaan. Ennakkoperintöä saanut ei pääsääntöisesti ole velvollinen luovuttamaan saamaansa omaisuutta takaisin kuolinpesään. Hän voi kutenkin joutua maksamaan rintaperillisille lakiosan täydennystä, mikäli he niin vaativat.  

Suosiolahja

Mikäli perittävä on ilmoittanut, ettei hänen antamansa lahja ole ennakkoperintö, niin arviotavaksi tulee se, ovatko perittävän antamat lahjat suosiolahjoja. Suosiolahjaa voidaan lähtökohtaisesti pitää ennakkoperintöolettaman kääntöpuolena eli jos perittävä on lahjaa antaessaan ilmoittanut, ettei kysymys ole ennakkoperinnöstä, niin tämä ilmoitus on omiaan osoittamaan suosimistarkoitusta. Rintaperillinen, joka katsoo, että hänelle annettu lahja on suosiolahja, eikä ennakkoperintöä, tulee esittää tätä koskeva selvitys. Tällaisen näytön esittäminen voi olla käytännössä ongelmallista. Mutta esimerkiksi jos yhdelle sukuhaaralle annetaan järjestelmällisesti lahjoja, joita muille sukuhaaroille ei anneta, voi olla osoitus suosimistarkoituksesta. Koska näytön esittäminen on hankalaa, tulisi tällaisessa tapauksessa merkitä lahjan luonne lahjakirjaan erityisen selkeästi.

Suosiolahjan saajat

Mahdollisten suosiolahjan saajien piiri on laaja, eikä rajoitu pelkästään rintaperillisiin. Mahdollisen suosiolahjojen saajia voivat olla henkilöt, jotka eivät ole ennakkoperintöolettaman piirissä tai eivät ole lainkaan perinnön saajia. Perintökaaren 7 luvun 3 §:n mukaan lakiosaa laskettaessa pesän varoihin on lisättävä perittävän antama ennakkoperintö sekä, jollei erityisiä vastasyitä ole, hänen sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin, niin myös hänen jälkeläiselleen tai ottolapselleen taikka tämän jälkeläiselle tahi näiden puolisoille antamansa sellainen lahja, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi.

Suosiolahja perinnönjaossa

Suosiolahjaa koskevat säännökset korostava rintaperillisen lakiosaoikeuden merkittävyyttä. Perintökaaren 7 luvun 8 §:n mukaan, jollei perillinen siitä huolimatta, että testamentti ja lahjanlupaus on jätetty huomioon ottamatta, voi saada lakiosaansa, on se, jolle perittävä eläessään on antanut 3 §:n 3 momentissa tarkoitettua omaisuutta velvollinen vastaamaan sen täyttämisestä, mitä lakiosasta puuttuu, enintään sillä määrällä, mikä perintöosaa määrättäessä on luettava pesän varojen lisäykseksi. Eli mm. ennakkoperinnön saaja tai suosiolahjan saaja voi ääritapauksessa joutua palauttamaan perinnönjakoon kaiken lahjana saamansa määrän. Mikäli ennakkoperinnön saaja tai suosiolahjan saaja on rintaperillinen, niin hän saa kuitenkin pitää omaa lakiosaansa vastaavan määrän.

Esimerkki suosiolahjan vaikutuksesta perinnönjakoon

Perittävällä on rintaperilliset A, B ja C. A on saanut ennakkoperintönä 50 000 euroa ja hän ja hänen lapsensa/puoliso suosiolahjana 50 000 euroa. B on saanut ennakkoperintönä 50 000 euroa ja hän ja hänen lapsensa 50 000 euroa. Perittävän olemassa olevat perinnönjaossa jaettavat varat ovat 10 000 euroa.

Jaettavat varat 10 000 euroa.

  • A:n ennakkoperintö 50 000 euroa ja hänen ja lähipiirinsä saama suosiolahja 50 000 euroa
  • B:n ennakkoperintö 50 000 euroa ja hänen ja lähipiirinsä saama suosiolahja 50 000 euroa

Laskennallinen jäämistö on 210 000 euroa, josta C:n joka ei ole saanut ennakkona mitään lakiosa olisi 1/6 osaa eli 35 000 euroa. Koska C ei voi saada jaettavana olevista varoista lakiosaansa vastaavaa määrää, ovat ennakkoperintöjä ja suosiolahoja saaneet velvollisia suorittamaan C:lle lakiosan täydennyksenä 25 000 euroa.

Lakiosan täydennyksen vaatiminen

Rintaperillisen tulee vaatia lakiosan täydennystä kanteella vuoden kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon perittävän kuolemasta ja siitä perittävän tekemään lahjoitukseen tai muuhun oikeustoimeen sisältyvästä määräyksestä, joka loukkaa hänen oikeuttaan lakiosaan, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta.

Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme:

Kuolinpesä kiinteistö- tai asuntokaupan osapuolena

Kiinteistön myyminen kuolinpesän toimitusjaossa

Kuolinpesän ja vainajan velat -kuka maksaa?

Perinnöstä luopuminen vai perintöosuuden luovutus?