Soita meille 0600 02110 (ark. 9–16, 2.00 €/min + pvm/mpm sis. alv 24 %)

Peritkö myös vainajan velat?

Herkulex.fi /

Vainajan velkojen osalta lähtökohtana on, että velkojilla säilyy oikeus saada suoritus saatavalleen velallisen kuolemasta huolimatta velan alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Kuolinpesän osakkaat  vastaavat vainajan veloista vain vainajalta jääneellä omaisuudella. Osakas voi kuitenkin joutua tietyissä tilanteissa vastuuseen kaikista vainajan veloista.

Velat jaetaan perintökaaren järjestelmässä perittävän velkoihin, pesänselvitysvelkoihin ja muihin pesän velkoihin.

Perittävän tekemää velkaa kutsutaan vainajan velaksi, jota myös tämä artikkeli käsittelee. Tällaisen velan oikeusperuste on syntynyt jo perittävän eläessä.

Velka on pesänselvitysvelkaa, mikäli se on välttämätön kuolinpesän saattamiseksi jakokuntoon. Tällaista velkaa ovat esimerkiksi hautaus- ja perunkirjoituskustannukset. Tällaiset pesänselvitysvelat maksetaan ennen muita velkoja niiden erääntyessä.

Velka jota on tehty perittävän kuoleman jälkeen muussa kuin pesänselvitystarkoituksessa on muuta velkaa. Tällainen muu velka maksetaan kuolinpesän varoista viimesijaisesti.

Velkavastuu

Osakas voi joutua henkilökohtaiseen velkavastuuseen, joka tarkoittaa sitä, että velkojalla on oikeus vaatia saatavalleen suoritusta perilliseltä eli osakkaalta. Osakkaat voivat joutuvat velkavastuuseen, jos he eivät toimi perintökaaren edellyttämällä tavalla. Samoin mikäli osakkaat toimivat tavalla, josta aiheutuu velkojille vahinkoa tai ainakin vahingonvaaraa, velkavastuu voi osakkaille syntyä.

Henkilökohtainen vastuu voi olla joko rajoitettua henkilökohtaista velkavastuuta tai rajoittamatonta henkilökohtaista velkavastuuta. Rajoittamaton henkilökohtainen vastuu on kuitenkin muuttunut käytännössä korvausvastuuksi. Korvausvastuulla tarkoitetaan sitä, että tilanteessa, jossa velkaa ei saada perityksi kuolipesän varoista, osakkaan aiheuttaman vahingon suuruus muodostaa henkilökohtaisen velkavastuun ylärajan.

Säännökset, jotka koskevat velkavastuuta ovat PK 21 luvussa. Perintökaaren 21 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan osakas ei vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta. PK 21:2.2 mukaan poiketen siitä mitä 1 momentissa säädetään, perunkirjoitusvelvollinen osakas vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta kolmessa eri vastuun tilanteessa: 1) vastuu, joka liittyy perunkirjoitusvelvollisuuden laiminlyöntiin, jolla tarkoitetaan laiminlyöntivastuuta (PK 21:2.2). Sama vastuu on osakkaalla, joka laiminlyö täydennys- tai oikaisuperukirjan laatimisen, mutta vastuu syntyy vain, mikäli laiminlyöntiä voidaan pitää erityisen moitittavana ottaen huomioon ilmenneiden varojen tai velkojen määrä sekä muut olosuhteet (PK 21:3).  2) Vastuu väärän tiedon antamisesta tai oikean tiedon salaamisesta perunkirjoituksessa, joka vaarantaa velkojan oikeutta, jolla tarkoitetaan käyttäytymisvastuuta (PK 21:2.2). 3) Vastuu, joka aiheutuu perukirjan valalla vahvistamisesta, mikäli sen johdosta velkojan oikeus vaarantuu(PK 21:2.2).  

Velkavastuun laajuus ja rajat

Periaate, jonka mukaan velat pysyvät voimassa, koskee lähtökohtaisesti kaikkia perittävän velkoja. Vastuu kuolinpesän veloista ei rajoitu vain oikeustoimiperusteisiin velkoihin. Esimerkiksi perittävän maksettavaksi määrätty vahingonkorvaus tai todistajanpalkkio rasittaa kuolinpesää. Verovelat kuuluvat myös osakkaiden vastuun piiriin.

Tilanteessa, jossa velka erääntyy tai realisoituu vasta perittävän kuoleman jälkeen, voi velka tulla maksettavaksi jäämistöomaisuudesta. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi takaukseen perustuvan velan kohdalla. Se, että pesä on jo selvitetty ja perintö jaettu ei lakkauta osakkaiden vastuuta.

Kuolema lakkauttaa velvoitteen tilanteessa, jossa perittävä on sitoutunut henkilökohtaiseen suoritukseen. Pääsääntöisesti elatusvelka ei rasita jäämistöä, mutta poikkeuksena ovat esimerkiksi ne maksuerät, jotka ovat erääntyneet ennen perittävän kuolemaa.

Rikoslain (myöhemmin RL) 8 luvun 16 §:n mukaan tuomitun kuollessa raukeavat muun muassa sakkorangaistus ja uhkasakko.

Menettämisseuraamuksesta vastuussa olevan tai rikoksentekijän kuoltua, jollei menetetyksi tuomitseminen ole kohtuutonta, on seuraamus tuomittava kuolinpesän varoista (RL 8:16.2). Kuolinpesän osakkailla on kuitenkin oikeus kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tuomion täytäntöönpanemiseksi on ulosmitattu kuolinpesän omaisuutta tai sanottua omaisuutta on otettu valtion haltuun, saattaa jutun ensimmäisenä oikeusasteena käsitelleen tuomioistuimen ratkaistavaksi, onko täytäntöönpano raukeava siitä syystä, että menettämistä on pidettävä kohtuuttomana (RL 18:6.3).

Edunvalvonnassa oleva ja alle 18-vuotias kuolinpesän osakas

Mikäli osakas on alle 18-vuotias tai osakkaalle on määrätty lakimääräinen edunvalvoja, hänen vastuunsa rajoittuu jäämistöomaisuuden arvoon perittävän veloista

Osakas, joka on edunvalvontajärjestelmän piirissä, ei voi joutua henkilökohtaiseen velkavastuuseen (PK 21:2.4). Edunvalvonnanalainen osakas on kuitenkin velvollinen palauttamaan jaossa saamansa varat, mikäli ennen velkojen maksamista toimitettu perinnönjako peräytyy. Samoin PK 18:7:n nojalla edunvalvonnan alainen osakas voi joutua vahingonkorvausvastuuseen velkojia kohtaan. Edunvalvoja, joka on määrätty holhoustoimilain nojalla edustamaan vajaavaltaista ei voi joutua henkilökohtaiseen velkavastuuseen, mutta hän voi joutua korvausvelvolliseksi velkojille vahingosta, jonka hän on laiminlyönnillään tai toiminnallaan velkojalle aiheuttanut. Edunvalvojan vahingonkorvausvelvollisuudesta on säädetty PK 18:7 §:ssä.

Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat artikkelimme:

Kuolinpesän ja vainajan velat -kuka maksaa?

Perinnöstä luopuminen vai perintöosuuden luovutus?

Perintö- ja lahjaverosuunnittelu

Miten perintöosuuden ulosmittaus vaikuttaa kuolinpesän kiinteistön myyntiin?

Ennakkoperintö ja suosiolahja perinnönjaossa

Miksi tehdä avioehtosopimus?

Miksi tehdä edunvalvontavaltuutus?

Miten omaisuus ja velat jaetaan avioero-osituksessa?