Perintö- ja lahjaverosuunnittelu
Perintöverosuunnittelua voidaan tehdä eri tavoin
Perittävä voi tehdä perintöverosuunnittelua eläessään eri tavoin. Omaisuutta voidaan lahjoittaa tai määrätä omaisuudesta testamentilla. Perintöverosuunnittelun tarkoitus on selvittää mahdolliset veroseuraamukset ja tämän jälkeen valita taloudellisesti edullisin vaihtoehto. Verotuksen merkitys osana taloudellista suunnittelua on sitä suurempi mitä suuremmasta omaisuudesta on kysymys.
Hyvässä perintöverosuunnittelussa tulee pyrkiä minimoimaan perillisten mahdolliset riitaisuudet ja sekä pyrkiä pääsemään mahdollisimman lähelle perittävän tahtoa. Perintöverosuunnittelussa tulee huomioida muun muassa minkä lajista omaisuutta kukin perillinen saa. Erilajisten omaisuuksien arvot voivat kehittyä hyvin eri tavalla, mistä voi syntyä riitaisuuksia tulevaisuudessa. Jopa saman lajisen omaisuuden, kuten asunto-osakkeiden, kohdalla arvon kehittyminen voi olla hyvin epätasaista.
Verovapaa lahja
Lahjaveron määrään vaikuttaa lahjan arvo sekä lahjansaajan veroluokka. Veroluokka lahjansaajan ja lahjanantajan välillä määräytyy sukulaisuussuhteen perusteella. Perittävä voi tehdä elinaikanaan alle 5000 euron lahjoituksen haluamalleen henkilölle kolmen vuoden välein. Verovapaa lahja on varsin yksinkertainen keino siirtää omaisuutta tuleville sukupolville ilman veroseuraamuksia.
Lisää verovapaasta lahjasta on luettavissa linkistä Verovapaa lahja -vero.fi
Lahjanluonteinen kauppa
Lahjanluonteisella kaupalla tarkoitetaan perintö- ja lahjaverolain mukaan tilannetta, jossa kauppa- tai vaihtosopimuksen sovittu vastike on enintään kolme neljäsosaa kaupan / vaihdon kohteena olevan esineen käyvästä arvosta. Tällöin kyseessä on lahjaluonteinen kauppa, jolloin käyvän hinnan ja vastikkeen välinen ero katsotaan lahjaksi, josta tulee suorittaa lahjavero.
Mikäli kauppahinta on enemmän, kuin kolmeneljäsosaa kaupan / vaihdon kohteena olevan omaisuuden käyvästä arvosta, erotusta ei katsota lahjaksi, eikä siitä näin ollen myöskään suoriteta lahjaveroa. Käytännön tasossa tämä siis tarkoittaa sitä, että omaisuus voidaan siirtää ilman lahjaveroa alihintaisella kaupalla silloin, kun alihinta on pienempi, kuin yksineljäsosa käyvästä hinnasta.
Mikäli perittävällä on esimerkiksi varallisuutta kiinteistöissä sekä asunto-osakkeissa ja tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus nämä lunastaa, voi alihintainen kauppa olla yksi tehokas keino.
Jos omaisuus on luovutettu käypää arvoa alempaan hintaan siten, että kysymys on perintö- ja lahjaverolain 18 §:n 3 momentissa tarkoitetusta lahjanluonteisesta kaupasta, luovutus jaetaan maksetun hinnan ja käyvän arvon suhteen perusteella vastikkeelliseen ja vastikkeettomaan osaan (TVL 47.5 §). Hankintameno lasketaan lahjoittajan hankintamenosta, jos lahjansaaja luovuttaa saamansa omaisuuden ennen kuin lahjoituksesta on kulunut yksi vuosi (TVL 47.1 §). Tämän vuoksi omaisuuden myynti alle vuoden kuluttua lahjoituksesta voi aiheuttaa yllättäviä veroseuraamuksia.
Lisää lahjaluonteisesta kaupasta on luettavissa linkistä Lahjaluonteinen kauppa -vero.fi
Hallintaoikeus lahjaan
Maksettavan lahjaveron määrää voidaan pienentää, mikäli lahjoittaja pidättää hallintaoikeuden lahjoituksen kohteeseen. Tällaisessa tapauksessa hallintaoikeudelle lasketaan kaavamainen arvo, joka vähennetään lahjan arvosta -hallintaoikeuden arvo siis pääomitetaan. Lahjavero määrätään näiden erotuksen mukaisesta summasta.
Hallintaoikeus voi olla myös useammalla henkilöllä.
Hallintaoikeus tarkoittaa käytännössä sitä, että lahjanantaja saa käyttää lahjoitettua omaisuutta. Ellei muuta ole sovittu, omaisuudesta saatavat tuotot kuuluvat lahjanantajalle, mutta lahjanantaja myös vastaa omaisuudesta aiheutuvista kiinteistä kustannuksista.
Lahjanantaja ei voi myydä tai luovuttaa hallintaoikeuden kohdetta ilman lahjansaajan suostumusta.
Lisää hallintaoikeudesta lahjaan linkistä Hallintaoikeus lahjaan -vero.fi
Verosta vapaat perinnöt
Perintöveron määrä riippuu jokaisen perillisen perintöosan suuruudesta ja se määrätään jokaiselle perilliselle erikseen. Perintöveroa maksavat mahdolliset testamentinsaajat ja perilliset. Testamentin- tai perinnönsaajan ja vainajan välinen sukulaisuussuhde vaikuttaa perintöveron määrään.
Perintövero määräytyy joko ensimmäisen tai toisen veroluokan mukaan ja nousee asteittain mitä suuremmasta perinnöstä on kyse. Perintöveroa ei kuitenkaan tarvitse maksaa alle 20 000 euron suuruisesta perintöosasta. Samoin perintöverosta verovapaata ovat tavanomainen koti-irtaimisto 4000 euroon asti.
Perintöverolaskurin löydät linkistä Perintöverolaskuri -vero.fi
Perinnöstä luopuminen
Jos perillinen hyväksymällä testamentin tai muulla tavoin kirjallisesti ilmoittaa perittävälle luopuvansa perinnöstä, on luopuminen pätevä (PK 17:1). Testamentista tai perinnöstä luopuminen voi tapahtua myös jo perinnönjättäjän eläessä. Tehokas perinnöstä luopuminen edellyttää, että perillinen ei ole ottanut perintöä vastaan. Perinnöstä luopumisella perintö voidaan siirtää ilman veroseuraamuksia henkilöille, jotka perintökaaren määräysten mukaisesti perisivät perinnöstä luopuvan. Huomionarvoista on, että perintöön ryhtymisenä ei ole kuitenkaan katsottu pidettävän perunkirjoitukseen osallistumista.
Testamentin ja lahjakirjan vapaaomaisuusmääräys
Mikäli perittävän tahtona on säilyttää tietty omaisuus suvun hallussa, testamenttiin tai lahjakirjaan voidaan ottaa niin sanottu vapaaomaisuusmääräys. Vapaaomaisuusmääräys onkin varsin tavallinen ehto testamenteissa ja lahjakirjoissa. Ehdon mukaisesti omaisuuden saajan aviopuolisolla tai tukevalla aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta perinnöllä tai lahjalla saatavaan omaisuuteen, sen sijaan tulleeseen omaisuuteen eikä tällaisen omaisuuden tuottoon.
Vapaaomaisuusmääräystä ei voida liittää keskinäiseen testamenttiin jälkikäteen ellei ehdon lisäämiseen saada saajan toisena testamentin tekijänä olevan puolison suostumusta. Koska vapaaomaisuusmääräys on tehtävä tarkassa määrämuodossa, on asiantuntevan avun käyttäminen suositeltavaa testamenttia laadittaessa.
Metsälahjavähennys
Lahjana säädetystä metsäomaisuudesta voi olla mahdollista saada metsälahjavähennys. Mikäli olet siis saanut lahjana metsäomaisuutta olet oikeutettu vähennykseen seuraavien edellytyksien täyttyessä. Metsälahja tulee olla saatu 1.1.2017 tai sen jälkeen. Sinun tulee olla maksanut metsälahjasta lahjavero.
Saatuun metsälahjaan ei saa olla sovellettu perintö- ja lahjaverolain tarkoittamaa sukupolvenvaihdoshuojennusta. Kyseessä ei saa olla myöskään perintö- ja lahjaverotuksessa tarkoitettu yhteislahja.
Saadun metsälahjan pinta-alan määrään on asetettu vähimmäisvaatimukset, jotka selviävät esimerkiksi Suomen Metsäkeskuksen laskurilla.
Metsälahjavähennykseen ovat oikeutettuja vain luonnolliset henkilöt. Esimerkiksi yhteismetsillä ja osakeyhtiöillä ei ole metsälahjan vähennysoikeutta. Metsälahjavähennystä ei ole rajattu vain lahjan antajan lähiomaisiin. Toisin sanoen myös toiseen lahjaveroluokkaan kuuluvat ovat oikeutettuja metsälahjavähennykseen.
Mikäli edellä mainitut ehdot täyttyvät, metsälahjavähennyksen pohja muodostuu maksetun lahjaveron perusteella. Mikäli suunnittelet metsälahjan antamista tai olet saanut metsälahjan, kannattaa metsälahjavähennyksen hyödyntämisen mahdollisuus selvittää.
Metsälahjavähennyksestä lisää linkistä Metsälahjavähennys -vero.fi
Asunto-omaisuuden siirtäminen tuleville sukupolville
Mikäli olet tilanteessa, että sinulla on kiinteistöistä tai asunto-osakkeista muodostuvaa omaisuutta ja pohdit sen siirtämistä tuleville sukupolville, kannattaa mahdolliset veroseuraamukset selvittää huolellisesti etukäteen. Perittävän tahdon toteutumisen varmistaminen on myös merkittävä tekijä joko lahjana tai perintönä siirrettävän omaisuuden suunnittelussa. Asunto-omaisuuden lahjoittamisessa voidaan hyödyntää myös yhtiöittämisen tuomia etuja. Järjestelyn toteuttaminen on kuitenkin monivaiheinen kokonaisuus, jossa lienee tärkeintä, että jatkajat ovat yksimielisiä omaisuuden jatkamisen suhteen. Asiantuntija-avun hyödyntämisellä varmistut siitä, että mahdolliset veroseuraamukset tulevat otetuksi huomioon jo etukäteen. Mikäli verosuunnittelussa käytetään hyödyksi yhtiöittämistä, tulee valmisteluun varata riittävästi aikaa. Toteutus on myös usein monivaiheinen. Tulee myös varautua siihen, että vaiheiden välissä yleensä edellytetään kuluvan tietty aika, jotta saavutetaan maksimaalinen hyöty (esim TVL 47.1 §: vuoden määräaika)
Toteutukset, jossa käytetään yhtiöittämistä sekä yhdistellään yllä mainittuja eri vaihtoehtoja sekä myös muita oikeustoimia, ovat rakenteeltaan verraten monimutkaisia, minkä vuoksi apuna on syytä käyttää asiantuntevaa lakimiestä.
Sukupolvenvaihdos
Mikäli kysymyksessä on maatilan tai yritystoiminnan harjoittamisesta, keskeisimpiä verosuunnittelun keinoja ovat sukupolvenvaihdokset.
Perittävän elinaikana toteutettavaan sukupolvenvaihdokseen voi saada huojennuksen lahjaveroon, jos verotettavaan lahjaan sisältyy maatila, muu yritys tai niiden osa. Lahjansaaja jatkaa maatalouden, metsätalouden tai muun yritystoiminnan harjoittamista maatilalla tai yrityksessä, joka on saatu lahjana. Maatilan tai yrityksen osuus lahjaverosta on yli 850 euroa.
Maatilan sukupolvenvaihdoksesta lisää linkistä Maatilan sukupolvenvaihdos -vero.fi
Osakeyhtiön sukupolvenvaihdoksesta lisää linkistä Osakeyhtiön sukupolvenvaihdos -vero.fi
Henkilöyhtiön sukupolvenvaihdoksesta lisää linkistä Henkilöyhtiön sukupolvenvaihdos -vero.fi
Mikäli sukupolvenvaihdos toteutetaan vasta yrittäjän kuoleman jälkeen, käytettävät keinot ovat vähäisemät. Kuoleman jälkeen toteutettavassa sukupolvenvaihdoksessa sovelletaan useita verolakeja eri vaiheissa kuolinpesän selvittämisprosessia. Verotuksen kannalta merkittäviä vaiheita ovat vainajan kuolinhetki, kuolinpesän toiminta pesänselvitys- ja -jakoprosessin aikana ja pesän jakamiseen liittyvät oikeustoimet. Lisäksi näillä toimilla voi olla merkitystä omaisuuden perineen perillisen myöhemmässä verotuksessa. Perinnönjakoprosessin eri vaiheiden vaikutus eri verolajeissa vaihtelee. Nämä on syytä tunnistaa arvioitaessa erilaisten vaihtoehtoisten toimintatapojen vaikutusta sukupolvenvaihdokseen
Sukupolvenvaihdoksesta perintötilanteissa lisää linkistä Sukupolvenvaihdos perintötilanteissa -vero.fi
Ennakkoratkaisuhakemus
Mikäli suunniteltuun järjestelyyn halutaan veroviranomaisen kannanotto ennen järjestelyn toteuttamista, on se mahdollista hakemalla ennakkoratkaisua. Ennakkoratkaisua haetaan erillisellä hakemuksella, jossa veroviranomaiselle selvitetään etukäteen suunniteltu järjestely. Suotavaa on, että hakemukseen liitetään ne asiakirjat, joilla järjestely on tarkoitus toteuttaa.
Ennakkoratkaisu on veroviranomaista sitova päätös siitä, miten verotus toteutetaan järjestelyssä, johon ennakkoratkaisua on haettu. Ennakkoratkaisu on maksullinen ja käsittelyaikaan on syytä varata muutama kuukausi.
Ennakkoratkaisusta lisää linkistä Lahja- ja perintöverotuksen ennakkoratkaisu -vero.fi
