Voinko joutua palauttamaan saamaani perintöä
Artikkelissa selvitetään tilanteita, joissa voi joutua palauttamaan vastaanotettua perintöä. Tilanteet vaihtelevat sen mukaan onko perittävät tehnyt testamenttia ja onko hänellä rintaperillisiä. Perinnön palauttaminen voi tulla arvioitavaksi myös silloin, jos kuolinpesä osoittautuu ylivelkaiseksi.
Ennakkoperintö
Perintökaaren järjestelmän lähtökohtana on rintaperillisten tasajaon periaate. Perintökaaren lähtökohtana on, että vanhemmat haluavat kohdella lapsiaan tasapuolisesti. Tämä käy ilmi perintökaaren 6 luvun 1 §:stä, jonka mukaan mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun. Mikäli ennakonsaaja on muu perillinen niin on vähentäminen tehtävä, jos omaisuutta annettaessa on näin määrätty.
Ellei perittävä ole ilmoittanut, että rintaperillisen kohdalla kyse ei ole ennakkoperinnöstä, niin lahja tai lahjan luonteinen luovutus oletetaan ennakkoperinnöksi. Olosuhteiden perusteella kyse ei selvästi ole ennakkoperinnöstä, jos rintaperillisille jokaiselle on annettu saman arvoisesti omaisuuta. Muissa luovutuksissa ja niiden perusteissa ennakkoperinnön luonne jää yksittäistapauksellisen harkinnan varaan. Tällaisia perusteita voivat olla esimerkiksi elinkeinon jatkuvuuden tai perittävän olosuhteiden turvaaminen.
Ennakkoperintö perinnönjaossa
Rintaperillisten saamat lahjat tai lahjan luonteiset luovutukset lisätään laskennallisesti jaettavana olevaan reaalijäämistön, jolloin saadaan laskennallinen jäämistö. Laskennallisen jäämistön perusteella lasketaan rintaperillisten arvomääräiset perintöosuus. Ennakon saajan laskennallisen jäämistön perintöosuudesta vähennetään hänen saamansa ennakkoperintö. Näin ennakkoperintöä saanut rintaperillinen saa lopullisessa jaossa vähemmän kuin muut rintaperilliset. Vaikka perintökaaren järjestelmä perustuu rintaperillisten osalta ennakkoperintöolettamaan, niin vaatimus ennakkoperinnön huomioon ottamisesta tulee tehdä perinnönjaossa. Ennakkoperintöä ei perinnönjaossa huomioida ns. viran puolesta. Mikäli lahjan saanut rintaperillinen katsoo, ettei hänen saamansa lahja tai lahjan luonteinen luovutus ole ennakkoperintöä hänen tulee esittää selvitys tästä.
Esimerkki ennakkoperinnön vaikutuksesta perinnönjaossa.
Perittävillä on rintaperilliset A, B ja C. A ja B ovat saaneet kumpikin ennakkoperintönä 25 000 euroa. Perittävän olemassa oleva perinnönjaossa jaettava varat ovat 100 000 euroa.
Jaettavat varat 100 000 euroa
A:n ennakkoperintö 25 000 euroa
B:n ennakkoperintö 25 000 euroa
Laskennallinen jäämistö 150 000 euroa. A:n, B:n ja C:n kunkin osuus on 1/3 osaa eli 50 000 euroa. Suoritettavassa perinnönjaossa A saa 50 000 euroa-ennakkoperintö 25 000 euroa eli 25 000 euroa. B saa 50 000 euroa-ennakkoperintö 25 000 euroa eli 25 000 euroa. C, joka ei ole saanut ennakkoperintöä saa perinnönjaossa 50 000 euroa.
Rintaperillisen lakiosa
Vaikka perintökaaren lähtökohta on se, että vanhemmat kohtelevat perinnönsuhteen lapsiaan tasapuolisesti, niin heillä on oikeus vaikuttaa tasajakoon. Tämä voi tapahtua testamentilla tai ennakkoperintöä antaessaan ilmoittamalla, että kyse ei ole ennakkoperinnöstä. Perittävä voi antaa ennakkoperintöjä lapsenlapsille, jolloin rintaperillisten sukuhaarojen tasapuolinen kohtelu muuttuu myös.
Näissä tapauksissa rintaperillisen perintöoikeutta suojaa oikeus lakiosaan. Lakiosa on puolet siitä perinnön määrästä, johon rintaperillinen olisi ollut oikeutettu ilman ennakkojärjestelyjä. Jos rintaperillisiä on kolme, niin rintaperillisen lakiosa on 1/6 osaa.
Lakiosan vaatiminen
Rintaperillinen ei saa perinnönjaossa automaattisesti lakiosaansa. Perillisen on vaadittava lakiosaansa testamentin saajalta haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu hänelle tiedoksi.
Jokaisen rintaperillisen tulee vaatia lakiosaansa henkilökohtaisesti. Yhden rintaperillisen lakiosavaatimus ei tule muiden rintaperillisten hyväksi. Perinnönjaossa lakiosa toteutetaan, vain sitä vaatineen rintaperillisen osalta.
Lakiosajäämistö
Perintökaaren 7 luvun 3 §:n mukaan lakiosaa laskettaessa pesän varoihin on lisättävä perittävän antama ennakkoperintö sekä, jollei erityisiä vastasyitä ole, hänen sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin, niin myös hänen jälkeläiselleen tai ottolapselleen taikka tämän jälkeläiselle tahi näiden puolisoille antamansa sellainen lahja, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi.
Edellä mainittu osoittaa, että rintaperillisen oikeus lakiosaan on hyvin vahva. Edellä selvitetyn ennakkoperinnön lisäksi laskennallisia lisäyksi voidaan tehdä lahjoista, jotka eivät ole ennakkoperintöä, vaan ovat suosiolahjoja. Suosiolahjana huomioitavaksi voivat tulla rintaperilliselle annetut lahjat, joiden osalta on ilmoitettu, että ne eivät ole ennakkoperintöä. Lisäksi suosiolahjana voidaan huomioida rintaperillisen jälkeisille ja puolisoille annettavat lahjat.
Ennakkoperintö ja suosiolahja perinnönjaossa
Perittävällä on rintaperilliset A, B ja C. Perittävä on testamentilla määrännyt kaiken omaisuuden A:lle. Perittävä on elinaikanaan antanut A:lle ennakkoperintönä 50 000 euroa ja hänelle ja hänen lapsilleen/puolisolle suosiolahjana 50 000 euroa. B on saanut ennakkoperintönä 50 000 euroa ja hän ja hänen lapsensa 50 000 euroa. C ei ole saanut ennakkoperintöjä eikä suosiolahjoja.
Perittävän olemassa olevat perinnönjaossa jaettavat varat ovat 100 000 euroa.
A:n ennakkoperintö 50 000 euroa ja hänen ja lähipiirinsä saama suosiolahja 50 000 euroa
B:n ennakkoperintö 50 000 euroa ja hänen ja lähipiirinsä saama suosiolahja 50 000 euroa
Ennakkoperintöjen ja suosiolahjojen huomioimisen jälkeen laskennallinen lakiosajäämistö on 300 000 euroa. Perillisten B ja C lakiosa on 1/6 osaa 300 000 eurosta eli 50 000 euroa.
Perintökaaren 7 luvun 7 §:n mukaan sellainen perillisen saama omaisuus, joka on otettava lukuun perintöosaa määrättäessä, luetaan perillisen lakiosan vähennykseksi.
Tässä esimerkkitapauksessa perillinen B on ennakkoperintönä saanut koko lakiosansa 50 000 euroa. Perinnönjaossa perillinen C on oikeutettu lakiosaansa, joka tässä tapauksessa voidaan toteuttaa jaettavana olevista varoista.
Ylisuuri ennakkoperintö
Silloin kun perittävä ei ole tehnyt testamenttia, mutta on antanut ennakkoperintöjä tulee sovellettavaksi perintökaaren 6 luvun 6 §:
Jos perillinen on saanut ennakolta omaisuutta enemmän kuin mikä hänen laskennallinen perintöosuutensa on hänen ei velvollinen palauttamaan liikaa saamaansa osuutta, ellei näin ole määrätty ennakkoa annettaessa.
Rintaperillisen lakiosaa ei voida suorittaa jaettavana olevasta varallisuudesta
Usein miten rintaperillisen lakiosa voidaan suorittaa siten, että testamentti ja lahjan lupaus jätetään toteuttamatta niiltä osin kuin se ne loukkaavat rintaperillisen lakiosaa. Näissä tilanteissa testamentin saaja ei saa koko jaettavana olevaa varallisuutta, vaan sen varallisuuden, joka jää jäljelle lakiosan suorittamisen jälkeen.
Rintaperillisen vahvasti suojattu oikeus lakiosaan ilmenee myös siten, että hänellä on oikeus vaatia lakiosansa täydentämistä perinnönjaossa niissä tilanteissa, joissa senkään jälkeen, kun testamentti ja lahjalupaus jätetään huomiotta lakiosa ei toteudu. Tällöin lakiosan täydentämisestä voivat joutua vastaamaan ennakkoperinnön ja suosiolahjojen saajat.
Lakiosan täydennystä on vaadittava kanteella vuoden kuluessa siitä, kun perillinen on saanut tiedon perittävän kuolemasta ja siitä perittävän tekemään lahjoitukseen tai muuhun oikeustoimeen sisältyvästä määräyksestä, joka loukkaa hänen oikeuttaan lakiosaan, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta.
Tässä artikkelissa ei käydä läpi sitä, miten ennakkoperintöä tai suosiolahjoja saaneiden keskinäinen velvollisuus täydennyksestä toteutuu. Mutta kukaan ei ole velvollinen palauttamaan enempää kuin hänen osaltaan perinnön lisäyksenä on laskennallisesti huomioitu.
Kuolleen henkilön velka
Perintökaaren lähtökohta on, että kuolinpesän osakas ei vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta. Henkilökohtainen velkavastuu voi syntyä, jos perunkirjoitusta ei toimiteta määräajassa tai
perunkirjoituksessa annetaan velkojan oikeutta vaarantavalla tavalla virheellisiä tietoja tai jätetään tahallaan ilmoittamatta jokin tiedossa ollut seikka.
Perunkirjoitus tulee toimittaa kolmen kuukauden kuluessa perittävän kuolemasta. Perunkirjoituksen toimittamiselle voi hakea määräajan pidennystä. Hakemus tulee tehdä perunkirjoituksen toimittamisen määräajan puitteissa.
Huomion arvoista on, että vaikka pesänosakas ei ole henkilökohtaisessa velkavastuussa vainajan veloista voi hän kuitenkin joutua palauttamaa perintöä, jonka on ennakolta saanut.
Ositusta tai perinnönjakoa ei saa toimittaa, ennen kuin pesän ja vainajan velat on maksettu tai vakuus velkojen maksamiseksi on asetettu. Pesänselvityksen yhteydessä kuolinpesän osakas voi joutua palauttamaan kaiken ennakolta saamansa omaisuuden tai määrän, joka tarvitaan kuolinpesän velkojen suorittamiseen.
