Perittävä voi myös tehdä ns. erityisjälkisäädöksen eli legaatin, jossa hän testamenttaa tietyn etuuden jollekin henkilölle. Legaatti voi olla tietty esine omistusoikeuksin (esim. kiinteistö), arvomäärä (tietty rahasumma) tai tietyn nimetyn omaisuuden käyttö- tai tuotto-oikeus. Artikkelissa käsittelemme tarkemmin, mikä on legaatinsaajan asema kuolinpesässä sekä mitkä ovat legaatin saajan oikeudet ja velvollisuudet. 

Mikäli perittävä tekee testamentin, jossa hän määrää koko omaisuutensa tai sen murto-osan menevän jollekin henkilölle, puhutaan yleistestamentista. Yleistestamentin saajasta tulee kuolinpesän osakas ja yleistestamentin saajan testamentilla saama konkreettinen omaisuus selviää vasta perinnönjaossa.

Erityisjälkisäädös eli legaatti sekä yleistestamentti tulee siis pitää toisistaan erillään.

Legaatinsaajan asema suhteessa kuolinpesän osakkaisiin: 

Legaatinsaajasta ei tule testamentintekijän kuolinpesän osakasta, ellei hän jollain muulla perusteella tule kuolinpesän osakkaaksi esim. legaatinsaaja on myös rintaperillinen, milloin hänen osakkuusasemansa perustuu siihen, että hän on perillinen, eikä siihen, että hän on testamentinsaaja.  Legaatinsaajan asema poikkeaa siten yleistestamentin saajasta, josta tulee kuolinpesän osakas. Legaatinsaajan asema on siten heikompi kuin kuolinpesän osakkailla, eikä hänellä ole oikeutta osallistua päätöksentekoon kuolinpesää koskevista asioista. Myöskään hänen suotumustaan ei tarvita, päätettäessä kuolinpesään kuuluvan omaisuuden myymisestä. Jopa myös erityistestamentin kohteena oleva omaisuus voidaan myydä, ilman legaatinsaajan suostumusta.

Legaatin täyttäminen sekä legaatin ja muiden oikeuksien välinen suhde 

Testamentin tekijän kuoleman jälkeen, on legaatinsaajalla intressi saada testamentilla saatu omaisuus haltuunsa. Missä vaiheessa legaatinsaaja saa haltuunsa hänelle testamentatun omaisuuden eli milloin legaatti on täytettävä? Perintökaaren 22 luvun 1 §:n mukaisesti jakamattomasta pesästä täytettävä erityisjälkisäädös on pantava täytäntöön eli luovutettava legaatinsaajalle niin pian kuin se voi tapahtua tuottamatta haittaa kenellekään, jonka oikeus on pesän selvityksestä riippuvainen.

Legaatin täyttäminen kuuluu siten pesän selvityksen piiriin eli legaatti täytetään siten yleensä jakamattomasta pesästä. Joissain harvinaisemmissa tilanteissa legaatti voidaan täyttää vasta yksityisen kuolinpesän osakkaan osuudesta, jolloin legaatti on pantava täytäntöön heti, kun osakas on perinnönjaossa saanut omaisuuden itselleen. 

Legaatti tulee siten täyttää heti kun on selvää, ettei legaatin täyttäminen loukkaa perittävän tai kuolinpesän velkojien oikeutta eli vainajan ja pesän velat tulee maksaa ensin, eikä legaatilla voida loukata velkojien oikeutta.. Legaatilla ei saa loukata myöskään rintaperillisen arvomääräistä oikeutta lakiosaan. Legaatinsaajalla on kuitenkin lakiin perustuva oikeus suorittaa lakiosa rahassa. 

Myös lesken aviovarallisuusoikeudellinen suoja menee legaatin edelle. Leski voi vaatia ositusta ensiksi kuolleen puolison jälkeen. Mikäli legaatti on täytetty ennen kuin ositusta on suoritettu, vähentää tämä ensiksi kuolleen puolison avio-oikeuden alaista omaisuutta. Kuitenkin osituslaskelmaa tehdessä tulee tämä legaatin arvo lisätä ensiksi kuolleen puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden arvoon niin kuin legaattia ei olisi täytettykään. Tällöin siis suoritetaan ns laskennallinen ositus, jossa laskennallisesti ennallistetaan tilanne sellaiseksi, mikä tilanne olisi ollut ennen legaatin suorittamista.  

Leskellä on legaatinsaajaa parempi oikeus tasinkoon eli legaatti on leskeen nähden tehoton siltä osin kuin se loukkaa lesken oikeutta saada tasinkoa ensiksi kuolleen puolison omaisuudesta. Jos legaatti on jo täytetty eikä tasinkoa voida tästä syystä leskelle maksaa, leskellä on oikeus vaatia legaatinsaajaa palauttamaan testamentilla saatua omaisuutta, jotta tasinko saadaan leskelle maksettua. 

Perittävän leskellä ja lapsilla voi olla perintökaaren 18 luvun 6 §:n 2 momentin nojalla oikeus saada elatus pesästä selvityksen aikana. Näin ollen myös tämän velvoitteen perusteella legaatin täyttäminen voi käydä mahdottomaksi. 

Myös perintökaaren 8 luvun mukainen avustus voi syrjäyttää legaatin. 

Leskellä on oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty tai muu jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopiva asunto, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Samoin myös yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan. Jos perittävä olisi testamentannut tämän yhteisen asunnon tai asuinirtaimistoa jollekin muulle, on leskellä legaatista huolimatta oikeus pitää tämä omaisuus jakamattomana hallinnassaan, jolloin siis legaatinsaajan oikeus väistyy siihen saakka, kunnes lesken hallintaoikeus poistuu. 

Mitkä ovat legaatinsaajan oikeussuojakeinot?

Koska legaatinsaaja ei ole kuolinpesän osakas, puuttuvat häneltä kuolinpesän osakkaalle kuuluvat oikeudet. Legaatinsaajalla on kuitenkin oikeus hakea pesänselvittäjän ja -jakajan määräystä oikeudelta legaatin täyttämiseksi. 

Lisäksi legaatinsaajalla on perintökaaren 22 luvun 3 §:n mukaan oikeus hakea oikeudelta määräystä, että legaatilla määrätty omaisuus on pantava erityiseen hoitoon elleivät osakkaat ole asettaneet tyydyttävää vakuutta legaatin suojaamiseksi. 

Legaatinsaajan palautusvastuusta

Perintökaaren 21 luvun 7 §:n mukaisesti erityisjälkisäädöksen tai tarkoitemääräyksen perusteella pesästä saatu omaisuus on palautettava pesään siltä osin kuin sitä tarvitaan velan kattamiseksi. 

Omaisuuden arvon korvaamiseen sovelletaan, mitä perintökaaren 12 luvun 8 §:ssä säädetään.

Vainajan ja pesä velat tulee maksaa ensin ennen kuin legaatti voidaan täyttää. Jos legaatti täytetään ilman, että varmistetaan, että velat on maksettu, voi legaatinsaaja joutua palauttamaan saadun omaisuuden siltä osin, että pesän velat saadaan maksettua. Jos palautettava omaisuus ei ole enää tallella tai ei muuten ole palautettavissa, joutuu legaatinsaaja korvaamaan omaisuuden arvoa vastaavan määrän. 

Osakkaiden vastuu legaatin täyttämisessä ja vahingonkorvausvastuu 

Mikäli osakkaat suorittavat perinnönjaon ennen kuin legaattia on täytetty, ovat osakkaat yhteisvastuullisesti vastuussa legaatin täytäntöönpanosta niin kuin perinnönjakoa ei olisi toimitettukaan. 

Legaatinsaaja voi vaatia testamentatun omaisuuden siltä osakkaalta, jolle se on jaossa luovutettu. 

Vaikka osakkaat eivät olisi olleet tietoisia legaattimääräyksestä, vastaavat he siitä huolimatta legaatin täytäntöönpanosta. Pesän osakkaat voivat joutua myös suorittamaan vahingonkorvausta legaatinsaajalle, mikäli hänelle on aiheutunut vahinkoa tai legaattia ei voida hänelle luovuttaa. 

Sama osakkaiden vahingonkorvausvastuu on olemassa myös siinä tilanteessa, että osakkaat ovat luovuttaneet legaatin kohteena olevan omaisuuden kuolinpesästä ilman, että osakkailla olisi luovutukseen ollut hyväksyttävä syy. Hyväksyttävänä syynä pidetään tilannetta, jolloin legaatti on myytävä velkojen kattamiseksi, eikä pesässä ole muuta omaisuutta, jonka myymisellä velat voitaisiin kattaa. Mikäli legaatin kohteena ollut omaisuus on kuolinpesästä myyty ilman hyväksyttävää syytä, vilpittömässä mielessä ollut ostaja ei ole velvollinen ostamaansa omaisuutta palauttamaan.

Tarvitsetko lakimiehen apua? Me autamme oikeudellisissa ongelmissasi. Varaa aika maksuttomaan videoneuvotteluun.

Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat artikkelimme:

Testamentti ja perinnönjako

Tiedätkö, mitkä ovat yleisimmät testamenttityypit?

Perintö- ja lahjaverosuunnittelu

Ennakkoperintö ja suosiolahja perinnönjaossa

Kuolinpesän ja vainajan velat -kuka maksaa?

Peritkö myös vainajan velat?