fbpx
Soita meille 0600 02110 (ark. 9–16, 2.00 €/min + pvm/mpm sis. alv 24 %)

Rintaperillisen oikeus lakiosaan

Herkulex.fi /

Mitä tarkoittaa lakiosa?

Perillisillä, jotka kuuluvat ensimmäiseen parenteeliin eli rintaperillisillä on lakimääräisen perimysjärjestyksen mukainen oikeus lakiosaan. Myös sijaantuloperillisellä ensimmäisessä parenteelissa on itsenäinen oikeus lakiosaan. Perittävällä on oikeus eläessään määrätä omaisuudestaan haluamallaan tavalla riippumatta rintaperillisen oikeudesta lakiosaan. 

Perittävä voi myös määrätä omaisuudestaan testamentilla lakiosaoikeudesta riippumatta.

Rintaperillinen on kuitenkin oikeutettu saamaan lakiosaansa vastaavan arvomäärän omaisuutta perittävän tekemästä testamentista huolimatta. Testamentilla ei siis voida syrjäyttää lakiosaoikeutta.

Jos perittävä on tehnyt eläessään vastikkeettomia luovutuksia, perillisellä on oikeus vaatia näiden ottamista huomioon jäämistöä jaettaessa. Tällöin lakiosan määrä lasketaan niin sanotusta laskennallisesta perintöosuudesta, joka on määrältään kuolinpesään kuuluva omaisuus lisättynä annettujen lahjojen määrällä.

Lakiosan määrä ja Individuaaliperiaate

Perintökaaren (myöhemmin PK) 7:1.1:n mukaan rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on oikeus lakiosaan perittävän jälkeen. Perintökaaren 7:1.2:n mukaan lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta. Lakiosasäännöstö ei estä perittävää määräämästä koko omaisuudesta testamentilla. Oikeuskirjallisuudessa on esitetty lakiosajärjestelmän olevan ikään kuin suojajärjestelmä. Tämä määrittää esimerkiksi sen, että missä laajuudessa testamentti voidaan panna täytäntöön. Testamenttia ei voida laittaa täytäntöön siltä osin, kuin se loukkaa lakiosaa.


Perintökaaren lakiosajärjestelmä rakentuu individuaaliperiaatteelle. Tämä tarkoittaa sitä, että lakiosa lasketaan itsenäisesti jokaisen perillisen osalta. Jokaisella rintaperillisellä on valta vaatia laskennallisia lisäyksiä itsenäisesti. Yhden lakiosaperillisen tekemä lisäysvaatimus ei tule muiden hyväksi, vaan kunkin lakiosaansa vaativan tulee itse tehdä vaatimus.  

Perinnöttömäksi tekeminen ja perinnöstä luopuminen

Lakiosaa määrättäessä otettakoon lukuun sekin, jonka perittävä on testamentissa tehnyt perinnöttömäksi tai joka muusta laillisesta syystä on jäävä osattomaksi perinnöstä (PK 7:2). PK 15:5:n ja PK 16:3:n mukaan tällaisen henkilön osuus kuuluu perittävän sijaantuloperilliselle. Sellainen perillisen saama omaisuus, joka on otettava lukuun perintöosaa määrättäessä, luetaan hänen lakiosansa vähennykseksi (PK 7:7). Jos lakiosaan oikeutettu perillinen on tullut perilliseksi sellaista omaisuutta saaneen sijaan, on omaisuus vähennettävä hänen lakiosastaan (PK 7:7).

Avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi ja ottolapsi

Lapsi, joka on syntynyt avioliiton ulkopuolella otetaan lakiosaa laskettaessa samalla tavalla huomioon kuin aviolapsi, jos perittävä on tunnustanut isyyden. Avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta ei kuitenkaan oteta huomioon lakiosaa laskettaessa, jos perittävä on sen sijaan määrätty vain elatusvelvolliseksi.

Ottolasten osalta tulee ottaa huomioon, että lakiosa lasketaan eri tavalla heikon ja vahvan adoption tilanteessa. Vahvassa adoptiossa ottolapset rinnastetaan täysin perittävän biologisiin lapsiin, mutta heikossa adoptiossa laskettaessa adoptiolapsen lakiosaa, laskelmassa otetaan huomioon myös perittävän biologiset lapset. Laskettaessa biologisten lasten lakiosaa, laskelmassa ei oteta huomioon adoptiolasta. Lakiosat siis heikon adoption osalta poikkeavat toisistaan.

Lakiosan täydennys

Lakiosaan oikeutetun perillisen äärimmäinen suojakeino on lakiosan täydennyskanne. Lahjan saajan suosiminen on Suomessa yleinen väite lakiosan täydennyskanteissa. PK 7:10:n mukaan lakiosan täydennystä on vaadittava kanteella vuoden kuluessa siitä, kun perillinen on saanut tiedon perittävän kuolemasta ja siitä perittävän tekemään lahjoitukseen tai muuhun oikeustoimeen sisältyvästä määräyksestä, joka loukkaa hänen oikeuttaan lakiosaan, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta.

Myös seuraavat artikkelimme saattava sinua kiinnostaa:

Kuolinpesän ja vainajan velat -kuka maksaa?

Testamentti ja perinnönjako

Ennakkoperintö ja suosiolahja perinnönjaossa

Perinnöstä luopuminen vai perintöosuuden luovutus?

Aviopuolison suostumus yhteistä asuntoa myytäessä