Meluhaitta asunnossa
Asunto-osakeyhtiössä asukas voi joskus kokea meluhaittaa asunnossa. Melua voi syntyä muun muassa naapureiden toiminnasta, ympäristöstä kantautuvasta liikenteestä tai taloyhtiön alakerrassa sijaitsevasta ravintolasta. Joskus voi olla niin, että naapurin virheellisesti ilman äänieristystä asentama parketti saattaa aiheuttaa kopinaa, joka kantautuu alakerran asuntoon niin että siitä syntyy meluhaittaa tai taloyhtiön kunnossapitovastuulla olevat rakenteet on tehty niin puutteellisesti, että äänet kantautuvat naapurihuoneistoon. Normaalit asumisen äänet, kuten se, että joku käy suihkussa tai soittaa soitinta ei ole lähtökohtaisesti melua, eikä sellaisiin tarvitse eikä voi puuttua.
Artikkelissa tarkastelemme sitä, milloin melu on sellaista, että siitä häiriintyvällä on oikeus edellyttää meluhaitan poistamisesta vastuussa olevan ryhtyvän toimenpiteisiin meluhaitan poistamiseksi. Tarkastelemme myös sitä, kenellä on pääsääntöisesti vastuu poistaa meluhaitta. Käymme läpi myös aiheeseen liittyviä oikeustapauksia.
Meluhaittaa säätelevät lait ja asetukset
Melu on ei-toivottua ääntä, joka koetaan epämiellyttäväksi tai häiritseväksi. Melu voi joskus olla niin kova, että se aiheuttaa jopa terveyshaittaa.
Terveydensuojelulaki edellyttää, että asunnon tulee melua koskevien olosuhteiden osalta olla sellainen, että melusta ei aiheudu asunnossa oleskeleville terveyshaittaa. Laissa säädetään, että jos asunnossa esiintyy melua, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä.
Tarkemmat melun toimenpiderajat on määritelty asumisterveysasetuksessa. Asuntojen osalta päiväajan (klo 7– 22) keskiäänitaso ei saa ylittää 35 desibeliä ja yöaikana (klo 22-7) keskiäänitaso ei saa ylittää 30 desibeliä. Teknisten laitteiden aiheuttamaa yöaikaista melua ja pienitaajuista melua koskevat raja-arvot on erikseen asetuksessa määritelty.
Sen selvittämiseksi, että ylittyvätkö asumisterveysasetuksessa säädetyt raja-arvot, todetaan desibelimittauksin.
Kuka vastaa meluhaitan poistamisesta?
Jos meluhaitta aiheutuu asuinhuoneistoon rakennuksen rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä, haitan poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja eli taloyhtiö, ellei muualla laissa toisin säädetä. Ääneneristyskin on lähtökohtaisesti taloyhtiön kunnossapitovastuulla.
Jos terveyshaitta aiheutuu kuitenkin asunnon käytöstä, joka ei ole tavanomaista, terveyshaitan poistamisesta vastaa asunnon haltija.
Mikäli meluhaittaa on havaittu, on aluksi hyvä olla yhteyksissä taloyhtiön isännöitsijään tai hallituksen puheenjohtajaan asian selvittämiseksi.
Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi.
Jos meluhaittaa syntyy siitä, että rakennuksen rakenteet ovat virheelliset. Usein taloyhtiö saattaa vedota siihen, että rakennuksen rakenteet täyttävät rakentamisajankohdan määräykset, eikä siksi suostu korjaamaan rakenteita sellaisiksi, ettei meluhaittaa synny. Tulee kuitenkin huomata, että rakennuksen
rakentamisajankohdalla ja sillä, että rakentamisessa on noudatettu rakentamisajankohtana voimassa olleita säännöksiä ja määräyksiä, ei ole ollut merkitystä terveyshaitan kannalta. Tästä on olemassa useita oikeustapauksia, joista tarkastelemme yhtä jäljempänä.
Häiritsevässä melussa voi olla kyse myös osakkaan muutostyön jälkeen syntyneestä askeläänihaitasta alapuolella sijaitsevaan huoneistoon. Esimerkiksi laminaattia ja parkettia asennettaessa tulee huolehtia tarvittavasta ääneneristämisestä. Ellei siitä ole huolehdittu, muutostyötä teettänyt osakas vastaa tarvittavista korjauksista.
Seuraavaksi tarkastelemme erilaisia oikeustapauksia erilaisista melun aiheuttajista.
KHO 10.9.2000 nro 2121: Korkein hallinto-oikeus totesi ratkaisussaan, joka koski askeläänistä aiheutuvaa meluhaittaa, että talon rakentamisajankohdalla ja sillä, että rakentamisessa oli noudatettu voimassaolevia säännöksiä ja määräyksiä, ei ollut merkitystä asiassa. Näin ollen terveydensuojelua koskevat säännökset nostettiin rakentamista koskevien määräysten yläpuolelle. Tapauksessa yhtiö ja huoneiston omistaja velvoitettiin ryhtymään korjaustoimenpiteisiin huonosta askelääniseristävyydestä aiheutuvan meluhaitan ja siitä aiheutuvan terveyshaitan poistamiseksi.
Joskus meluhaittaa saattaa aiheuttaa taloyhtiön rakennuksessa sijaitseva ravintola. Tällöin on selvitettävä mm. kenen vastuulle korjaustoimet kuuluvat ravintolan vai taloyhtiön.
Seuraavassa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa terveydensuojeluviranomainen oli määrännyt ravintoloitsijan poistamaan tiloistansa asuntoon aiheutuvan terveyshaitaksi luokitellun meluhaitan:
KHO 29.5.2017 nro 2495: Oikeus totesi, että musiikista johtuvaa melutasoa on mahdollista vaihdella rakenteellisista ratkaisuista riippumatta musiikin voimakkuutta säätelemällä. Korkein hallinto-oikeus totesi, että viranomainen oli voinut antaa määräyksen ravintoloitsijalle siitä, ettei ravintolatilassa soitettavasta musiikista saa aiheutua sosiaali- ja terveysministeriön antamien ohjearvojen ylityksiä asunnossa.
On myös ratkaisuja, joissa asia on palautettu viranomaisen käsittelyyn, koska asiassa ei ollut selvitetty sitä, kuuluivatko tarvittavat korjaustoimet ravintolan vai yleensä rakenteista vastaavan taloyhtiön vastuulle. Meluhaittatutkimuksissa on siten olennaista aina selvittää ongelma eli mikä on melun syynä, kuka on vastuussa meluhaitasta ja sen poistamisesta ja miten melua voidaan vähentää, niin ettei se ylitä asumisterveysasetuksen mukaisia raja-arvoja.
Meluhaittaa voi aiheutua myös kiinteistöteknisten laitteiden käytöstä kuten hissin, ilmalämpöpumpun tai vesijohtolaitteiden käytöstä tai lemmikkieläimistä.
Seuraavassa korkeimman hallinto-oikeuden tapauksessa taloyhtiö velvoitettiin puuttumaan hissin ja vesijohtolaitteiden käytön aiheuttamiin meluhaittoihin.
KHO 1983-A-II-134: Kerrostalon asuinhuoneistossa oli mitattu ohjearvot ylittäviä maksimimelutasoja, mistä saattoi aiheutua huoneistossa asuville terveydellistä haittaa. Melu johtui talossa olevan hissin liikkeellelähdöstä ja pysähtymisestä sekä vesijohtolaitteiden käytöstä.
