Vastuunjakoehtojen käyttäminen asunto-ja kiinteistökaupassa -artikkelisarjan kolmannessa ja viimeisessä osassa tarkastelemme erilaisia vastuunjakolausekkeita konkreettisemmin erilaisten esimerkkien kautta.
Tässä artikkelisarjan toisessa osiossa kerromme tarkemmin vastuunjakolausekkeiden käytöstä ja siitä, kuinka esimerkiksi kuntotarkastuksessa havaitut viat taikka puutteet tulisi ottaa huomioon kaupan ehdoissa.
Uudella artikkelisarjallamme haluamme lisätä kaupan osapuolten sekä asunto- ja kiinteistökaupan parissa työskentelevien tietoa vastuunjakolausekkeista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista.
Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän omaisuuden myynnistä tai vaihtamisesta syntyvä voitto (luovutusvoitto) on veronalaista pääomatuloa. Vuonna 2022 pääomatulon veroprosentti on 30% ja 30 000 euron ylittävältä osuudelta 34%. 1. Oman asunnon myynnistä tai vaihtamisesta saatu voitto on verovapaata tuloa, jos: olet omistanut luovutettavan huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet tai osuudet taikka rakennuksen vähintään kaksi Lue lisää…
Sähkön hinnat ovat jatkaneet nousua, eikä tilanne ole helpottumassa ainakaan lähiaikoina. Kuumenevassa markkinatilanteessa sähköyhtiöt kilpailevat asiakkaista jopa kyseenalaisin keinoin. Joissakin tapauksissa on pyritty muuttamaan sähkösopimusten ehtoja kesken sopimuskauden. Tässä artikkelissa tarkastellaan mitä lainsäädännössä on säädetty sähköyhtiön ja kuluttaja-asiakkaan välisestä sähkösopimuksesta. Sähkösopimuksia koskevat säännökset ovat sähkömarkkinalain (9.8.2013/588) 13 luvussa ja ne Lue lisää…
Perintökaaren 23 luvun 1 § 1 momentin mukaan kun pesä on selvitetty, jokaisella sen osakkaalla on oikeus vaatia jakoa. Käytännössä jako tulee useimmiten esille siinä vaiheessa, kun perunkirjoitus on toimitettu ja tiedossa olevat velat on maksettu. Tätä ennen jakoa ei käytännössä tulekaan toimittaa, koska perinnönjakoa tai ositusta ei saa perintökaaren Lue lisää…
Millaisista kiinteistön kaupan ehdoista ei voi sopia pätevästi maakaareen mukaan? Yksi varallisuusoikeuden periaate on, että varallisuusobjektin omistusoikeus on luovutuskelpoinen eli se on vapaasti siirrettävissä toiselle. Hallituksen esityksen 120/1994 mukaan ehtoja, jotka rajoittavat kiinteistön omistajalle säännöllisesti kuuluvia oikeuksia, ei hyväksytä kiinteistön kaupassa. Tästä syystä maakaaren mukaan kielletyt ehdot ovat sitomattomia. Sitomattomuus Lue lisää…
Mitä tulee ottaa huomioon kiinteistön omistusoikeuden vastikkeettomassa luovutuksessa? Lahjoituksella tarkoitetaan oikeustointa, jolla antaja luovuttaa saajalle kiinteistön omistusoikeuden vastikkeettomasti. Lahjana pidetään myös luovutusta maakaaren (myöhemmin MK) 2 ja 3 luvun säännösten soveltamisen kannalta tilanteessa, jossa kiinteistöstä maksettu vastike on niin vähäinen, että sopimusta on pidettävä lahjana. Lahjan erottaa testamentista se, että Lue lisää…
Yleistä Kiinteistön omistaja ja ulkopuolinen voivat tehdä monenlaisia sopimuksia kiinteistön käyttöön liittyen. Sopimuksista eräät voidaan maakaaren säännösten perusteella kirjata siten, että niillä on sitovia vaikutuksia myös muihin, kuin sopijaosapuoliin. Kiinteistön yhteisomistajat voivat tehdä sopimuksen kiinteistön käyttöön liittyvistä yksityiskohdista. Kiinteistöön kohdistuvia oikeuksia voidaan perustaa myös kiinteistötoimituksessa tai viranomaisen päätöksellä. Nämä oikeudet Lue lisää…
Uusin, vuonna 2013 voimaan tullut energiatodistuslaki koskee vähäisin poikkeuksin kaikkea uudisrakentamista, myös pientaloja. Lain mukaan energiatodistus tarvitaan sekä rakentamisen että myynnin ja vuokrauksen yhteydessä. Vanhan lain mukaiset energiatodistukset on voitu laatia kahdella vaihtoehtoisella tavalla: joko kulutukseen tai laskelmiin perustuvina. Myös voimassaoloajat ja lomaketyypit ovat vaihdelleet. Uusi laki perustuu aina laskentaan: Lue lisää…
Asuntokauppa on usein monelle elämän suurimpia ja tärkeimpiä kauppoja. Moni saattaa ennen kaupantekoa miettiä, uskaltaako kauppaa edes tehdä, jos kaupan kohteesta löytyykin jotain yllättäviä vikoja tai vaurioita, kuten home- tai kosteusvaurioita. Nykyään ihmiset ovat yhä tietoisempia rakennuksen liittyvistä ongelmista, kuten kosteus- ja homeongelmista. Kaupan kohteen virheistä reklamoidaan myös helpommin kuin Lue lisää…
Espoolainen kuusihenkinen Oeschin perhe oli etsinyt pitkään itselleen sopivaa, omaleimaista kotia, josta ei tarvitsisi koskaan muuttaa. Päätös hankkia talo nimenomaan Tapiolasta oli yhteinen. Sekä Harri että Pia Oesch olivat opiskelleet Otaniemessä, ja Harri asunut seudulla jo kymmenvuotiaasta. Pitkän haeskelun jälkeen sopiva talo löytyi vanhasta Tapiolasta. Asuntokauppaneuvottelut talon rakennuttaneen ja siinä Lue lisää…
Sähköisellä panttikirjalla tarkoitetaan Maanmittauslaitoksen ylläpitämään lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin tehtävää merkintää panttikirjasta ja sen saajasta. Miten tulee menetellä, jos panttikirja on edelleen paperisena? Miten uusia panttikirjoja haetaan tai jo olemassa olevia siirretään? Mistä voin tarkistaa, onko panttikirja sähköisessä muodossa? Kirjallisten panttikirjojen muuttaminen sähköisiksi panttikirjoiksi Päivämäärästä 1.7.2017 alkaen uusista kiinnityksistä ei ole Lue lisää…
Asunto- ja kiinteistökaupassa kaupan kohteena oleva asunto / kiinteistö saadaan lainan vakuudeksi erilaisin vakuusjärjestelyin. Tilanteessa, jossa kaupan kohteena olevan asunto tai ostajan muut omat vakuudet eivät riitä tarvittavan lainan nostamiseen, voidaan tarvita ulkopuolisia vakuuksia. Ohessa tiivis yleiskatsaus tavanomaisimpiin asunto- ja kiinteistökaupan vakuuksiin. Panttaus Kun kiinteistön tai asunto-osakkeiden ostamista varten haetaan Lue lisää…
Asunnon- tai kiinteistön osto on suurimmalle osalle ihmisistä elämän arvokkain ja tärkein kauppa, siksi onkin tärkeää, ettei kauppaan sitouduta hätiköiden. Myös laki asettaa tiettyjä vaatimuksia käytetyn asunnon- ja kiinteistön ostajalle. Asuntokauppalain 6 luvun 12 §:n mukaan ”Ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä. Jos Lue lisää…