Tieoikeus rasitteena Tieoikeudesta säädetään yksityistielaissa ja sillä tarkoitetaan oikeutta käyttää toisen kiinteistön aluetta pysyvästi tietarkoituksiin. Tieoikeus voidaan perustaa, jos kiinteistön tarkoituksenmukaista käyttöä varten on tärkeätä saada kulkuyhteys toisen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa haittaa millekään kiinteistölle. Edellä mainittu koskee …
Suomalaiseen omakotitalokantaan liittyy vahvasti uskomus, että rakennuksia on pidetty hyvässä kunnossa ja niissä on vähän teknisiä ongelmia. Muutamat hometalotapaukset ovat nousseet otsikoihin, mutta niidenkään yhteydessä ei juuri ole puhuttu siitä, mikä on nämä homeongelmat todellisuudessa aiheuttanut. Kuntotarkastuksista saamamme kokemuksen perusteella …
Kun asunnon tai kiinteistön myynnin aika koittaa, on mietittävä kumpi kauppatapa soveltuu paremmin omiin tarpeisiin – tarjouskauppa vai perinteinen myyntitapa. Kaikki kohteet ovat erilaisia, joten myös erilaiset kauppatavat soveltuvat erilaisiin kohteisiin ja erilaisille markkinoille. Perinteisessä kauppatavassa kaupan kohteelle asetetaan kiinteistönvälittäjän …
Asuntokauppalain 6 luvun 11 §:n 4-kohdan mukaan kaupan kohteessa on virhe, jos se on varustukseltaan, kunnoltaan tai muilta ominaisuuksiltaan merkittävästi huonompi kuin ostajalla on ollut perusteltua aihetta edellyttää ottaen huomioon asunnon hinta, sen ikä, alueella tavanomainen varustetaso, kohtuullista asumistasoa koskevat …
Monesti vastahankitusta asunto-osakkeesta löytyykin virhe, jonka korjaaminen tulee maksamaan mahdollisesti suurenkin summan. Usein ostaja lähtee vaatimaan korvauksia myyjältä, mutta keneltä korvaukset tosiasiassa tulee vaatia ja kuka vastaa kustannuksista? Lähtökohtaisesti asunto-osakeyhtiössä kunnossapidosta säädetään asunto-osakeyhtiölain 4 luvussa. Tämä tarkoittaa tällä hetkellä sitä, …
Maakaaren 2 luvun 22 §:n mukaan ostaja ei saa laatuvirheenä vedota seikkaan, joka olisi voitu havaita kiinteistön tarkastuksessa ennen kaupan tekemistä. Ostajalla ei ole velvollisuutta ilman erityistä syytä tarkistaa myyjän kiinteistöstä antamien tietojen paikkansapitävyyttä eikä ulottaa tarkastusta seikkoihin, joiden selvittäminen …
Ostajien varovaisuus kaupanteossa on lisääntynyt ja vetäytymistä koskevia tilanteita tulee aikaisempaa enemmän myös kiinteistönvälittäjien kohdattavaksi. Kysymyksiä syntyy usein siitä, kuka on velvollinen maksamaan ja kuinka paljon. Läheisesti asiaan liittyvä kysymys on myös välitysliikkeen oikeus välityspalkkioon erilaisissa tilanteissa. Sitovan sopimuksen syntyminen …
Asunnon ostajan epätietoisuus on yleistä Nykypäivän kerrostaloasunnon ostajien keskuudessa kestoaiheena tuntuu olevan huoli taloyhtiön putkiremonttitilanteesta. Jos remontti on vielä edessäpäin, askarruttaa ostajaa remontin suunniteltu ajankohta sekä kustannukset. Ostaja on saattanut lukea lehdistä ja internetin keskustelupalstoilta sekä kuulla läheisiltään, että linjasaneerauksen …
Asunto-osakkeiden kaupan jälkeen saattaa ilmetä ns. salainen taloudellinen virhe. Asuntokauppalain 6 luvun 20 §:n 3 kohdan mukaan kaupan kohteessa on taloudellinen virhe, jos asunnon omistamiseen tai käyttämiseen liittyvät taloudelliset velvoitteet tai vastuut ovat asunnossa tai kiinteistön muissa osissa kaupanteon jälkeen …
Kun kyse on maakaaren 2 luvun 17 §:n 5-kohdan mukaisesta merkittävästä salaisesta laatuvirheestä, ostajalla on tällöin oikeus pidättyä kauppahinnan maksamisesta, oikeus vaatia hinnanalennusta tai vaatia kaupan purkua, mikäli virhe on olennainen. Kiinteistökaupassa lähtökohtaisesti ostajalla ei ole oikeutta vaatia myyjää oikaisemaan …
Asunto-osakeyhtiölaissa säädetään muun muassa asunto-osakeyhtiön osakeluettelon vaatimuksista (2 luku, pykälät 12 – 15). OSAKELUETTELO (Asunto-osakeyhtiölaki 2 luku 12§) Asunto-osakeyhtiön hallituksen on ylläpidettävä yhtiön osakkeista osakeluetteloa, johon merkitään: 1) kaikki osakkeet osakeryhmittäin numerojärjestyksessä; 2) osakehuoneisto, jonka hallintaan osakeryhmä tuottaa oikeuden; 3) …
Kaupanvahvistajan on oltava läsnä kiinteistönluovutuksessa luovutuskirjaa allekirjoitettaessa. Luovutus voi olla esimerkiksi kauppa, vaihto tai lahja. Myös kiinteistökauppaa koskeva esisopimus vaatii kaupanvahvistajan todistuksen. Maistraatissa toimivia kaupanvahvistajia ovat henkikirjoittajat sekä maistraatin päällikön kaupanvahvistajaksi määräämät virkamiehet. Kaupanvahvistajat voivat vahvistaa kiinteistönluovutuksia riippumatta siitä, millä …
a) KIINTEISTÖN MYYJÄ Esitä ostajalle: Lainhuutotodistus tai asiakirjat jotka todistavat omistusoikeutesi myytävään kiinteistöön. Rasitustodistus, josta käyvät ilmi kiinnitykset, erityiset oikeudet sekä ulosmittaukset ja muut käyttö- ja vallintarajoitukset. Kiinteistörekisteriote josta käyvät ilmi mm. kiinteistön muodostamista koskevat tiedot, Kiinteistötunnus ja pinta-ala. Muita …
Lainhuudatus- ja kiinnitysjärjestelmämme peräytyy keskiajan Ruotsi-Suomeen asti. Nykyään kirjaamisjärjestelmä on toteutettu sähköisessä muodossa (KTJ – Kiinteistötietojärjestelmä). Kyseistä järjestelmää pitää yllä Maanmittauslaitos (http://www.maanmittauslaitos.fi/). Kiinteistötietojärjestelmä (KTJ) pitää sisällään: A) kiinteistörekisterin; JA B) lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin. Mitä kirjaamisella tarkoitetaan? Kirjaamisella tarkoitetaan menettelyä, jossa …
Maakaaressa (MK 2:17 – 19) kiinteistön virheet on jaoteltu kolmeen eri kategoriaan: laatuvirhe (kiinteistön tosiasialliset ominaisuudet) vallintavirhe (kiinteistön vallintaa rajoittava viranomaisen päätös) oikeudellinen virhe (sivullisen kiinteistöön kohdistuva oikeus) Maakaaren virhesäännösten (MK 2:17 – 19) sisällöstä ilmenee, että kiinteistössä on virhe …
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua.