Soita meille 0600 02110 (ark. 9–16, 2.00 €/min + pvm/mpm sis. alv 24 %)

Vanhojen pientalojen ongelmat

Herkulex.fi /

Suomalaiseen omakotitalokantaan liittyy vahvasti uskomus, että rakennuksia on pidetty hyvässä kunnossa ja niissä on vähän teknisiä ongelmia. Muutamat hometalotapaukset ovat nousseet otsikoihin, mutta niidenkään yhteydessä ei juuri ole puhuttu siitä, mikä on nämä homeongelmat todellisuudessa aiheuttanut.

Kuntotarkastuksista saamamme kokemuksen perusteella voimme kuitenkin todeta, että suomalaissa omakotikiinteistöissä on huomattavan paljon vaurioituneita rakenteita ja ne aiheuttavat korjaamattomina monia vakavia ongelmia. Lisäksi kiinteistöissä on paljon puutteita ja eri aikakausien rakennustavoista johtuvia riskirakenteita, jotka eivät vielä ole ehtineet aiheuttaa vaurioita.

Yhteistä lähes kaikille vaurioille ja ongelmarakenteille on se, että niistä aiheutuu kosteuden pääsyä sellaisiin paikkoihin, joihin se ei ole tarkoitettu. Kostuvat rakenteet aiheuttavat homeen kasvua, joka puolestaan sisäilmaan päästessään kärjistää ongelman ”hometaloksi”.

Yhteistä vaurioille ja puutteille on myös se, että pääosin ne olisi voitu estää säännöllisin tarkastuksin. Ainakin niiden korjauskustannukset olisivat vain murto-osa siitä tilanteesta, että ne havaitaan vasta kun ”vesi tai home tulee sisään”. Tässä mielessä rakennusten kunnon säännöllinen tarkastaminen muulloinkin kuin pakon sanelemana kauppatilanteessa on perusteltua.

Vaurioiden ja ongelmien kirjo vanhoissa taloissa on mitä monimuotoisin. Tyypillisimpiä vaurioita ennen vuotta 1940 rakennetuissa taloissa ovat rossipohjien vauriot ja alimpien hirsikertojen lahoaminen.

1950-luvun ns. rintamiestalojen tyypillisimpänä ongelmana voitaneen pitää kellarikerroksen tilojen kosteutta, mikä johtuu siitä, että tuohon rakennusaikaan ei maakosteuden vaikutuksia rakenteille osattu vielä ottaa riittävästi huomioon.

Mikäli kellaritilat ovat olleet alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan mm. varastona ja autotallina ilman seinä- ja lattiapinnoitteita, ei kosteus ole päässyt aiheuttamaan vaurioita. Jälkikäteen kellaritilat on usein otettu asuinkäyttöön ja sen jälkeen ongelmia on alkanut ilmetä. Tyypillisesti maanvastaisia kosteita betoniseiniä on remonttien yhteydessä lämmöneristetty sisäpuolelta mm. mineraalivillalla, ilman, että ulkopuolelle on tehty minkäänlaisia maakosteuden hallintaan liittyviä korjauksia, mm. salaojitusten uusiminen.

Toinen merkittävä riskirakenne 1950-luvun taloissa on vinot vesikaton suuntaiset yläpohjarakenteet, joissa tuuletus on jo alun perin tai sitten remonttien yhteydessä   tehty puutteelliseksi. Tuuletuksen puutteellisuus ko. rakenteessa on lähes poikkeuksetta aiheuttanut korjausta vaativia vaurioita rakenteisiin.

1960-luvulle tultaessa sokkelikorkeus väheni, samoin kattojen kaltevuus pieneni. Alapohjarakenteena alettiin käyttää betonilaatan päälle koolattuja lattioita vuosikymmenen alussa purueristeellä ja loppupuolella jo mineraalilla eristeellä. Tämä rakenne on nykyisin jo määritelty riskirakenteeksi.

1970-luvun talojen tyypillisimmät ongelmat liittyvät tasakattoihin ja valesokkeliratkaisuihin. Valesokkeleissa ongelmat johtuvat siitä, että puurunkoisten ulkoseinien alaosat lähtevät läheltä rakennusta ympäröivää maanpintaa tai jopa sen alapuolelta. Ko. rakennetta käytettiin aina 1980-luvun loppupuolelle saakka. Tasakatoissa tyypillisimpänä ongelmana ovat puutteellinen tuuletus ja ikääntyneen huopakatteen vuodot.

Erittäin paljon ongelmia niin vanhoissa kuin vähän nuoremmissakin taloissa aiheuttavat myyjien itsensä tekemät/teettämät remontit, joista ei yleensä ole mitään tietoa kohdetta myytäessä. Omakotiomistajat kokevat remonttien suunnittelun ja valvonnan vain kuluna, eikä niiden merkitystä ymmärretä. Monesti työt on tehtykin hartiapankkiperiaatteella, ilman sen suurempaa ammattitaitoa.

Asuntokauppatilanteessa on kaupan osapuolilla välillä vaikeuksia ymmärtää vanhoihin taloihin liittyviä riskejä. Ostajat kuvittelevat vanhaa taloa ostaessa ostavansa uutta taloa. Tällaista virheellistä mielikuvaa lisää vielä entisestään se, jos vanha talo on kalliilla tontilla ja myyntihinnasta enemmän kuin puolet on tontinosuus. Kuntotarkastuksessa esille tulevat vauriot, puutteet tai riskit voivat siis helposti johtaa kaupan peruuntumiseen ja tarkastaja saa niin myyjän kuin välittäjänkin silmissä ”kaupankaatajan” maineen.

Tällä hetkellä kuntotarkastusreklamaatioista noin puolet tulee myyjiltä. Myyjät kokevat hyvin tehdyn kuntotarkastuksen olevan myynnin este. Parhaissa tapauksissa myyjä on jopa vaatinut muuttamaan raporttia ja poistamaan sieltä mm. riskirakennekortit.  Selkeästi myyjät eivät siis aina ymmärrä omaa vastuutaan.

  image001 

Raksystems on vuonna 1989 perustettu rakennus- ja kiinteistöalan asiantuntijayritys. Suomen suurimpana kuntotarkastusyhtiönä Raksystems on tehnyt yli 100 000 kuntotarkastusta ja -tutkimusta sekä suunnitellut ja valvonut satoja peruskorjaushankkeita. Raksystems tarjoaa asiakkailleen palvelukokonaisuuksia, joiden avulla varmistetaan kiinteistöomaisuuden arvon säilyminen ja terveellinen elinympäristö. Raksystems toimii aktiivisesti alan kehitystehtävissä kiinteistöjen ja kansallisomaisuutemme edunvalvojina.

Raksystems on Herkulex.fi:n yhteistyökumppani. Raksystemsin sivut löydät osoitteesta: http://https://www.raksystems.fi/fi

Muita sinua mahdollisesti kiinnostavia artikkeleita
Milloin kiinteistössä havaittu kosteus- tai homevaurio on maakaaressa tarkoitettu merkittävä piilevä virhe
Kodissa epäillään kosteusvauriota – milloin tarvitaan avuksi lakimiestä?
Rakennuksen kosteusvaurio on ikävä yllätys
Ohjeita ostajalle tilanteeseen, jossa kiinteistökaupan jälkeen kiinteistöstä löytyy virhe
Salainen virhe käytetyn asunnon kaupassa ja siitä aiheutuvat seuraamukset
Ostajan ennakkotarkastusvelvollisuus kiinteistön kaupassa
Vastuunrajoituslausekkeet kiinteistön kaupassa
Asunnon myyjän vahingonkorvausoikeudesta asunto-osakeyhtiön omistaman asuinrakennuksen rakentamisessa tapahtuneiden virheiden perusteella
Ostajan ja myyjän muistilista, kiinteistön kauppa
Ole tarkkana ostaessasi 1970-luvun omakotitaloa tai rivitalohuoneistoa