Rakennuksen homevaurio syntyy, kun rakenteisiin kertyy kosteutta eivätkä rakenteet pääse kuivumaan. Joskus rakennuksen kosteusvaurion voi nähdä paljaalla silmällä, mutta joskus vaurio paljastuu vasta rakennenäytteitä ottamalla ja tutkimalla niitä laboratoriossa. Maakellarimainen haju on tyypillinen kosteus- homevaurionvaurion merkki.

Kosteusvaurio voi olla riski rakennuksen kestävyydelle, jos kosteusrasitus on jatkunut pitkään ja päässyt lahottamaan kantavia rakenteita. Jo lyhyenkin aikaa jatkunut kosteusvaurio voi käynnistää rakenteiden mikrobivaurioitumisen, josta saattaa aiheutua kostuneissa rakenteissa elävien homeiden ja muiden mikrobien haitallista vaikutusta asukkaiden terveydelle.

Näkyvä homekasvusto vaatii aina syntyäkseen kosteat olosuhteet, joten homekasvuston ilmestyminen kertoo aina rakennuksen kosteusvauriosta. Homeet ja muut mikrobit ovat terveydelle vaarallisia nimenomaan silloin, kun niiden itiöt tai aineenvaihduntatuotteet pääsevät kulkeutumaan rakenteista huoneilmaan. Rakennukset eivät koskaan ole täysin tiiviitä, joten myös rakenteiden sisäosien mikrobikasvusto voi rakenteiden ilmavuotojen kautta aiheuttaa terveyshaittaa.

Tyypillisiä yleisoireita kosteusvaurioituneessa rakennuksessa asuvilla ovat väsymys, kuumeilu, nivelkivut, silmien kirvely sekä ärsytysoireet limakalvoilla. Myös toistuvien hengitystieinfektioiden taustalla voivat olla huoneilmaan päässeet mikrobit. Infektiokierre yleensä loppuu, kun kosteusvauriot korjataan tai kosteusvaurioituneesta rakennuksesta muutetaan pois.

Rakenteiden kosteusvaurioihin on useita mahdollisia syitä

Rakenteiden tai rakennusmateriaalien kastuminen voi olla paikallista tai laajalle levinnyttä. Kosteus on voinut päästä asuntoon joko ulkoa tai sisältä. Kosteusvaurioita voi löytyä myös uusista rakennuksista. Vaurioiden kehittyminen saattaa kestää vuosia, mutta otollisissa olosuhteissa kosteusvaurio voi syntyä nopeastikin esimerkiksi vesijohdon vuotaessa rakenteisiin.

Rakentamisessa pyritään käyttämään sellaisia materiaaleja ja rakennustekniikkaa, että ulkona oleva tai rakennuksen sisällä syntyvä kosteus ei pääsisi kulkeutumaan rakenteisiin niitä vaurioittaen. Rakentamisessa ja rakennuksen peruskorjauksessa tuleekin huomioida rakennusmateriaalien kosteudenläpäisyominaisuudet sekä kosteuden erilaiset siirtymistavat ja -suunnat. Vakavaan rakennuksen alapohjan tai ulkoseinän alaosan kosteusvaurioon voi johtaa esimerkiksi se, että rakennuksen suunnittelussa on liian huonosti huomioitu maaperästä kulkeutuva kosteus. Rakennus- tai korjausvaiheessa on puolestaan voitu tehdä virheitä vedeneristyksessä tai ilmanvaihdon järjestämisessä. Asumisen aikana kosteusvaurio voi aiheutua äkillisestä putkistovuodosta tai yksinkertaisesti vanhojen rakenteiden käyttöiän loppumisesta ja niihin liittyvästä peruskorjauksen laiminlyönnistä tai huoltotöiden laiminlyönnistä.

Kosteus- ja homevauriot on aina korjattava

Joskus hyvinäkin pidetyt rakenneratkaisut osoittautuvat vuosikymmenten kuluttua kestämättömiksi tai kosteusvaurioille altistaviksi -tällöin puhutaan niin sanotuista riskirakenteista. Rakenteisiin voi ajan myötä syntyä homevaurio, vaikka rakentaja olisi toiminut kaikkien voimassa olevien ohjeiden mukaisesti ja muutoinkin ammattitaitoisesti. Tällöin puhutaan niin sanotuista piilevistä virheistä, jolloin varsinaista ”syyllistä” ei ole osoitettavissa. Näissäkin tapauksissa vauriot on kuitenkin korjattava ja korjauksille on löydettävä maksaja.

Terveydellisistä syistä pienikin homevauriovaurio, josta on ilmayhteys sisätilaan, on riski asukkaiden terveydelle. Korjaamisen suunnittelun yhteydessä tulee varsinaisen vaurion korjaamisen lisäksi selvittää vaurion syntymekanismi, jotta vaurion uusiutuminen voidaan ehkäistä.

Kosteusvaurion korjauskustannukset saattavat jäädä pieniksi, mutta pahimmillaan puhutaan kymmenien tai jopa satojen tuhansien eurojen kuluista. Lakimiestä tai kuluttajaneuvojaa tarvitaan avuksi silloin, kun kosteusvaurion korjaamisen tarpeesta ja korjauskustannusten maksajasta tai maksettavan korvauksen määrästä ei löydy yksimielisyyttä.

Asunnon myyjällä on kahden tai viiden vuoden vastuuaika

Asunto-osakkeen kaupassa myyjän vastuuaika asunnon virheistä on kaksi vuotta. Kiinteistön kaupassa myyjä on vastuussa pidempään eli viiden vuoden ajan.

Asunnon myyjien lakisääteiset vastuuajat eivät päde niissä tapauksissa, joissa asunnon myyjä on ennen kauppaa toiminut moitittavasti antamalla esimerkiksi tahallisesti täysin väärää tietoa tai salaamalla tiedossaan olevan kosteusvaurion. Näissä tapauksissa myyjä on vastuussa myös edellä mainitun vastuuajan jälkeen havaittujen kosteusvaurioiden korjauskustannuksista. Moitittavasti toimineelta myyjältä ostaja voi hakea vahingonkorvausta virheen vuoksi kärsimästään vahingosta, esimerkiksi korjausten aikaisesta sijaisasumisesta, kaupan purkautuessa lainanhoitokuluista yms. Niissä tilanteissa, joissa myyjä ei ole tiennyt kosteusvauriosta, hän ei ole velvollinen hinnanalennuksen tai kaupan purkamisen lisäksi suorittamaan vahingonkorvausta, jonka edellytyksenä on siis aina myyjän moitittava menettely.

Tuomarikin voi toimia sovittelijana

Täysimittainen käräjäoikeuskäsittely ei ole ainoa vaihtoehto ratkaisun löytymiseksi. Ostaja ja myyjä voivat sopia hinnanalennuksesta tai kaupan purkamisesta keskenään tai asiamiestensä välityksin. Kuluttajaneuvojalta voi kysyä neuvoja. Kuluttajariitalautakunta voi antaa ratkaisusuosituksia, mutta ne eivät ole osapuolia sitovia.

Vaihtoehtona pitkälle ja kalliille riitelylle oikeudessa, ostaja ja myyjä voivat hakea käräjäoikeudesta tuomioistuinsovittelua, joka tarkoittaa sitä, että asianosaiset käräjätuomarin johdolla keskustelevat vapaamuotoisesti kannoistaan ja siitä, miten riitaan löydettäisiin sovinnollinen ratkaisu. Jos sovinto syntyy, se voidaan vahvistaa tuomioistuimessa täytäntöönpanokelpoiseksi päätökseksi. Ellei sovintoa synny, asian käsittelyä on mahdollista jatkaa tuomioistuimessa riita-asiana.

Tuomioistuinsovittelu on osoittautunut hyväksi tavaksi hoitaa riita-asioita. Menettely on varsinaista oikeudenkäyntiä epämuodollisempi, edullisempi ja huomattavasti nopeampi.

Toimintaohjeet homevauriota epäilevälle

1. Tutki, ovatko omat tai perheenjäsentesi oireet ja sairaudet tyypillisesti mikrobivaurioaltistukseen kuuluvia. Havainnoi, onko rakennuksessa epätavallista hajua. Katso, löytyykö rakennuksesta kosteusjälkiä.
2. Jos asut asunto-osakeyhtiössä, ilmoita epäilyistäsi isännöitsijälle kirjallisesti ja pyydä tarvittaessa terveystarkastajaa suorittamaan katselmus.
3. Jos asut omakotitalossa, teetä asiantunteva kuntotutkimus
4. Tee asunnon myyjälle kirjallinen virheilmoitus (reklamaatio) välittömästi, kun vaurio on todettu. Jos olet epävarma siitä, mitä reklamaatiossa tulee mainita, ota yhteyttä lakimieheen
5. Teetä tarvittaessa jatkotutkimuksia
6. Teetä korjauskustannusarvio ja korjaustapaselvitys
7. Pyri löytämään sovinnollinen ratkaisu. Mikäli sovinnollista ratkaisua ei löydy, ota yhteyttä asunto- ja kiinteistöoikeuteen perehtyneeseen lakimieheen

Toimintaohjeet asunnon myyjälle, kun ostaja ilmoittaa kosteusvaurioepäilystä

1. Tutustu huolella reklamaatiossa yksilöityihin virheisiin ja niiden perusteisiin
2. Teetä tarvittaessa asiantunteva kuntotutkimus
3. Teetä tarvittaessa korjauskustannusarvio ja korjaustapaselvitys
4. Laadi perusteellinen vastaus ostajan reklamaatioon. Jos olet epävarma siitä, mitä vastauksessa tulee mainita, ota yhteyttä lakimieheen
5. Pyri löytämään sovinnollinen ratkaisu. Mikäli sovinnollista ratkaisua ei löydy, ota yhteyttä asunto- ja kiinteistöoikeuteen perehtyneeseen lakimieheen

Mikäli haluat lisätietoja riskirakenteista sekä tarkempia toimintaohjeita kuuntele Asuntoradion lähetykset:

• Riskirakenteet Osa 1
• Riskirakenteet Osa 2

Jos sinulla heräsi lisäkysymyksiä, varaa aika maksuttomaan oikeudelliseen neuvontaamme, niin jutellaan lisää.

Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat artikkelimme:

Reklamaatio on ostajan velvollisuus ja myyjän oikeus

Hyvä kuntotarkastus -mitä huomioon ja tilausta tehtäessä?

Merkkiainetutkimus -mikä se on ja mihin sitä voidaan käyttää?

Homekoiratutkimus -mikä se on ja milloin sitä voidaan käyttää?

Vanhojen pientalojen ongelmat