millä tavoin asunto-osakeyhtiön osakkaiden yhdenvertaisuutta koskevia säännöksiä ja periaatteita tulee tulkita suhteessa yhtiön lisärakentamista koskevaan päätöksentekoon, ja toisaalta mikä merkitys on annettava yhtiön samassa yhteydessä taikka erikseen päättämälle rahalliselle kompensaatiolle
Alkanut talvi on tuonut jälleen suuret kinokset lunta ja lumityöt ovat jälleen alkaneet. Viime talvet ovat olleet poikkeuksellisen runsaslumisia. Kysymys, mihin lunta voi kasata ja mitä tulee huomioida, on ollut monen mielessä. Artikkelissa käsitellään sitä, mitkä lait säätelevät lumen käsittelyä. Naapurikiinteistö Normaalin ajattelutavan maalaisjärjen perusteellakin on täysin selvää, ettei lunta Lue lisää
Yhteistoiminta taloyhtiön isännöitsijän kanssa voi joskus osoittautua haastavaksi. Kysymys voi olla vain jostakin pienestä, mutta kuitenkin ärsytyskynnyksen ylittävästä asiasta. Vakavimmat tilanteet puolestaan voivat koskea isännöitsijän lain vastaista, tai jopa rikollista toimintaa. Artikkelissa kerromme, minne ja miten isännöitsijän toiminnasta voi kannella.
Kenen vastuulla on tuholaistorjunta, kun asunnon rakenteissa on jyrsijöitä tai huoneistossa vilistää tuholaishyönteisiä? Lue lisää artikkelista Tuholaisia asunnossa -kenen vastuulla on torjunta?
Mikäli taloyhtiö ajautuu konkurssiin, osakkeenomistajan sijoitus omaan asuntoon tulee käytännössä arvottomaksi. Milloin asunto-osakeyhtiö voi joutua konkurssiin? Miten voidaan varautua siihen, ettei asunto-osakeyhtiö joudu konkurssiin? Mitä asunto-osakeyhtiön konkurssi käytännössä tarkoittaa?
Asunto-osakeyhtiön osakkaan tulee seurata huoneistonsa kuntoa ja ilmoittaa isännöitsijälle taikka yhtiön hallitukselle mahdollisimman pian, jos havaitsee asunnossaan yhtiön kunnossapitovastuun piiriin kuuluvan vian. Ilmoituksen laiminlyönyt osakas voi olla velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Lue lisää artikkelista osakkeenomistajan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti ja vahingonkorvausvastuu.
Huoneiston käyttötarkoituksen muuttamista suunnittelevan osakkaan kannattaa huomioida, että osakkaalla ei ole ilman taloyhtiön lupaa oikeutta muuttaa huoneiston käyttötarkoitusta toiseksi. Lisäksi muutokseen tarvitaan myös rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyntä eli muutokselle tarvitaan rakennuslupa. Artikkelissa käymme läpi, mitä osakasaloitteisen huoneiston käyttötarkoituksen muutosprosessin läpiviennissä tulee huomioida.
Uudessa asunto-osakeyhtiössä perustajaosakas, käytännössä yleensä rakennuttaja, vastaa asuntojen ja yhtiön virheistä tietyin edellytyksin 10 vuoden ajan. Tämä ns. rakennuttajan 10-vuotisvastuu ei ole automaatio, vaikkakin usein yhtiöiden osakkaiden keskuudessa virheellisesti näin ajatellaan. Kymmenvuotisvastuuta luullaan usein laajemmaksi kuin laissa on tarkoitettu, mutta se voi olla myös toisinaan luultua kattavampi. Tähän artikkeliin olemme Lue lisää
Rivitalo- ja paritaloyhtiöissä asuntojen yhteydessä on useimmiten myös piha-alueita, jotka voivat olla joko aidoin rajattuja tai rajaamattomia. Usein ajatellaan, että tällaisen asunnon yhteydessä on ”oma piha”. Tosiasiassa piha-alueet eivät koskaan ole osakkaiden omistuksessa, vaan asunto-osakeyhtiö omistaa sekä rakennukset että piha-alueet (taikka hallinnoi aluetta tontinvuokrasopimuksen perusteella). Osakkeenomistajien oikeus piha-alueisiin on joko Lue lisää
Tupakointi taloyhtiön asuinhuoneistoissa, parvekkeilla taikka piha-alueilla herättää edelleen paljon tunteita. Joskus jopa siinä määrin, että tupakan hajuhaitoista kärsivissä taloyhtiössä voidaan harkita tupakointikieltoa. Missä tupakointi ylipäätään voi tulla kyseeseen, ja millä edellytyksin tupakointi voidaan tarvittaessa lain mukaisesti kieltää asunto-osakeyhtiössä? 1. Tupakointi on suoraan tupakkalain nojalla kielletty mm. asuntoyhteisön rappukäytävissä ja yhteisissä Lue lisää
Asunto-osakeyhtiön ja osakkaan välisen kunnossapitovastuun jakautuminen on seikka, josta taloyhtiöissä ilmenee toisinaan epäselvyyttä. Etenkin ilman ammatti-isännöitsijää ja tämän tietotaitoa voi osakkaan ja yhtiön välille syntyä erimielisyyttä siitä, milloin esimerkiksi asuinhuoneiston rakenteista löytyneiden vaurioiden edellyttämät tutkimus- ja korjaustoimenpiteet kuuluvat osakkaan vastattaviksi, ja milloin puolestaan yhtiön tulisi ryhtyä toimenpiteisiin vaurioiden selvittämiseksi ja Lue lisää
Asunto-osakeyhtiössä asukas voi joskus kokea meluhaittaa asunnossa. Melua voi syntyä muun muassa naapureiden toiminnasta, ympäristöstä kantautuvasta liikenteestä tai taloyhtiön alakerrassa sijaitsevasta ravintolasta. Joskus voi olla niin, että naapurin virheellisesti ilman äänieristystä asentama parketti saattaa aiheuttaa kopinaa, joka kantautuu alakerran asuntoon niin että siitä syntyy meluhaittaa tai taloyhtiön kunnossapitovastuulla olevat rakenteet Lue lisää
Onko yhtiöllä oikeus valvoa osakkaan remonttia, ja kuka vastaa kustannuksista, joita yhtiölle aiheutuu osakasremontin valvonnasta? Yhtiöllä on oikeus valvoa osakkaan remonttia Asunto-osakeyhtiön osakkaalla on oikeus tehdä muutos- ja kunnostustöitä omassa asunnossaan. Osakkeenomistajan on kuitenkin ilmoitettava työstä etukäteen kirjallisesti hallitukselle tai isännöitsijälle, mikäli työ voi vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkeenomistajan vastuulla Lue lisää
Taloyhtiöllä on velvollisuus ryhtyä kunnossapitotoimenpiteisiin, jos osakkaan hallitsemassa huoneistossa havaitaan taloyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvia vikoja tai puutteita. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä tehdä, jos taloyhtiö ei ryhdy toimenpiteisiin kunnossapitovastuullaan olevien vikojen johdosta?
Asunto-osakeyhtiössä voidaan havahtua tilanteeseen, jossa yhtiön käytettävissä olevat varat ja perityt vastikkeet eivät esimerkiksi kustannusten nousun taikka yllättävien hoitomenojen vuoksi riitäkään kaikkien kulujen kattamiseen. Tällaisessa tilanteessa yhtiön voi olla tarpeen kerätä osakkailta tilikauden aikana ylimääräistä yhtiövastiketta. Ylimääräisestä vastikkeesta päättäminen Ylimääräistä yhtiövastiketta voidaan periä asunto-osakeyhtiössä osakkailta vain, jos asiasta on päätetty Lue lisää