fbpx
Soita meille 0600 02110 (ark. 9–16, 2.00 €/min + pvm/mpm sis. alv 24 %)

Lumityöt

Herkulex.fi /

Kuluva talvi on ollut moniin aikaisempiin vuosiin verrattuna poikkeuksellisen runsasluminen. Mihin lunta voi kasata ja mitä tulee huomioida. Tässä artikkelissa käsitellään sitä, mitkä lait säätelevät lumen käsittelyä.

Naapurikiinteistö

Normaalin ajattelutavan maalaisjärjen perusteellakin on täysin selvää, ettei lunta saa millään perusteella varastoida naapurikiinteistön alueelle. Näissä tapauksissa lumen varastointia voidaan arvioida jopa rikoslain mukaan rangaistavana tekona. Rikoslain 28 luvun 11 §:ssa rangaistavaksi teoksi on säädetty hallinnan loukkaus. Hallinnan loukkaukseen syyllistyy mm. se, joka ottaa haltuunsa toisen hallussa olevaa maata. Lumen kasaaminen naapurikiinteistölle tarkoittaa naapurin omistaman alueen ottamista väliaikaisesti omaan käyttöön. Menettely täyttää lähtökohtaisesti hallinnan loukkauksena rangaistavaksi teoksi säädetyn menettelyn tunnusmerkistön. Hallinnan loukkauksena ei kuitenkaan pidetä tekoa, josta on aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta.  

Hallinnan loukkauksesta tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi. Rangaistusseuraamuksen lisäksi voi joutua korvaamaan naapurille aiheutuneen vahingon. Kuten lumen pois kuljettamisesta aiheutuneet kustannukset tai vahingon, jonka sulamisvedet ovat keväällä voineet aiheuttaa. Tietysti naapurin täytyy osoittaa, että aiheutunut vahinko on syy-yhteydessä lumien kasaamiseen.

Omakiinteistö

Täysin selvää on, että ylimääräiset lumimassat tulee kasata ja varastoida omalle maa-alulle. Tämän osalta tulee kuitenkin huomioida se, että lumien kasaaminen omallekaan kiinteistölle ei voi tapahtua miten hyvänsä. Naapurien välisiä oikeuksia ja velvollisuuksia säätelee laki eräistä naapuruussuhteista. Lähtökohtana on se, ettei omaakaan maa-aluetta saa käyttää siten, että siitä aiheutuu haittaa naapurille. Omaakaan kiinteistöä ei saa käyttää siten, että esimerkiksi kosteudesta aiheutuu naapurikiinteistölle kohtuutonta haittaa. Lumien varastoiminen isoiksi kasoiksi aivan naapurikiinteistön rajalle, voi keväällä lumien sulaessa ja sulamisveden valuessa naapurin puolelle, aiheuttaa haitallista kosteutta naapurille.

Naapuruussuhdelain perusteella kiinteistön omistaja on ensisijaisesti velvollinen poistamaan rasituksen aiheuttajan eli kasaamansa lumen. Naapuruussuhdelain perusteella kiinteistönomistaja voi joutua korvaamaan vahingon, joka hänen toiminnastaan on aiheutunut naapurille.

Lumen kasaaminen omalle kiinteistölle on selvästi hallittu ja oikea ratkaisu. Tällöin naapurin on käytännössä mahdoton esittää näyttöä naapuruussuhdelain vastaisesta menettelystä ja varsinkin vahingosta. Kaikkien arviointien näkökulmasta tilanne on kokonaan toinen, jos kasaat lunta naapurin tontille.

Kunnan alueet

Niissä erittäin harvinaisissa tilanteissa, joissa lunta ei voida kasata omalle kiinteistölle, niin sitä ei saa kasata myöskään kunnan omistamille ja hoitamille alueille. Pelisäännöt ovat samat kuin yksityisten maa-alueiden välillä. Kunnat osoittavat yleensä alueen, jolle lunta voi viedä aivan samalla tavalla kuin esimerkiksi puutarharoskia keväisin ja syksyisin. Mikäli lunta on kasattu kunnan maa-alueelle, niin kunta antaa ensin yleensä kehotuksen siirtää lumet. Jos lunta ei kehotuksen jälkeenkään siirretä, niin kiinteistönvälittäjä voi saada sakot uhkasakkomenettelyssä.

Kunnat hoitavat lumityöt yleisiltä kulkuväyliltä. Tästä seuraa monesti se, että aurauksen jäljiltä jää tontin kohdalle lumipolanne. Tontin edustan puhtaana pito kuuluu tontin omistajalle. Mihin tämän lumen saa sitten kolata. Selvää on, ettei sitä saa kolata naapurin puolelle. Järkevänä ja kohtuullisena ajatuksena voidaan pitää sitä, ettei kulkuväylältä tullutta lunta tarvitse kasata omallekaan tontille. Tällaisen lumen saa kasata kunnan alueelle, mikäli se on mahdollista.

Taloyhtiöt

Taloyhtiöt vastaavat omistamansa kiinteistön hoidosta suhteessa naapurikiinteistöön ja kuntaan aivan samalla tavalla kuin yksityiset kiinteistön omistajat. Niiden alueiden osalta, joiden lumityöt ovat osakkeenomistajan omalla vastuulla pätee se, ettei toisen osakkeenomistajan hallinnoiman alueen käytölle saa aiheuttaa haittaa. Oman kunnossapitoalueen lumet tulee kasata omalle alueelle tai toimittaa taloyhtiön lumen kasauspaikalle.

Onko lumi jätettä

Jätteellä tarkoitetaan ainetta, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Jätteen määritelmään sisältyy se, että ainetta olisi ensin käytetty johonkin tarkoitukseen. Lunta ei yleensä käytetä minkään. Edellä mainitun määritelmän mukaan lumi ei ole jätettä, eikä sen käsittelyssä tule noudatettavaksi jätelain jätteen käsittelyä koskevat määräykset.

Jätelaissa on kuitenkin kielletty roskaaminen. Jos lunta on poistettu sellaiselta alueelta, että lumeen on seikoitunut roskia tai muita epäpuhtauksia, niin tällöin voi olla mahdollista, ettei lunta voisi viedä kuntien osoittamille lumen kaatopaikoille.

Yhteistyötä ja sopua

Lukuisina talvina on lumen vähyyttä harmiteltu ja lunta toivottu. Nyt lunta saatiin ja sen mahdollistamista harrastuksista on päästy nauttimaan koko maassa. Olipa kevät millainen hyvänsä, niin lumi on lähes täydellä varmuudella sulanut kesäkuun alkuun mennessä. Näin kysymys ei ole mistään ongelmasta lainkaan. Keskustelemalla ja yhteistyössä naapureiden kanssa lumitalvesta selvitään. Mitään oikeuskäytäntöä lumiraivon/lumisodan seuraamuksista ei ole, eikä sitä kannata alkaa hankkimaan.

Lumityöt on vielä hyötyliikuntaa parhaasta päästä.

Seuraa meitä ja pysyt aina ajan tasalla asunto- ja kiinteistöoikeudellisissa asioissa:

Seuraa meitä Facebookissa
Seuraa meitä LinkedInissä

Tarvitsetko apua?

Ota yhteyttä!

Lue lisää artikkeleitamme: