Tein ostotarjouksen ja nyt kaduttaa
Asunto-osakkeiden kaupassa ostotarjouksen asema on täysin eri kuin kiinteistön kaupassa. Asunto-osakkeiden kaupassa jopa suullinen ostotarjous sitoo tarjouksen tekijää, kun taas kiinteistön kaupassa ostotarjous on sitova vain, jos se on tehty laissa määritellyssä määrämuodossa.
Asunto-osakkeiden kauppaa säätelevässä asuntokauppalaissa ei ole muotovaatimuksia ostotarjouksen muodosta
Asunto-osakkeista tehty tarjous sitoo periaatteessa aina sen tekijää. Asuntokauppalain 3 luvun mukaan, jos kauppa jää syntymättä tarjouksen tekijän puolella olevasta syystä, myyjällä on oikeus pitää tarjouksen yhteydessä mahdollisesti maksettu käsiraha tai saada sovittu vakiokorvaus. Käsiraha tai vakiokorvaus saa kuitenkin lain mukaan olla korkeintaan 4 % tarjouksen mukaisesta kauppahinnasta.
Ennen ostotarjouksen tekemistä onkin tärkeää pohtia tarkkaan, onko kauppaan oikeasti sitoutunut
Asunto-osakkeiden kaupassa katumus maksaa nimittäin yleensä useita tuhansia. Jos myyjä hyväksyy tarjouksen, sitoo se molempia osapuolia ja kauppa tulee tehdä tarjouksen mukaisin ehdoin. Mikäli myyjä ei hyväksy tarjousta, on hänen lain mukaan palautettava maksettu käsiraha eikä tarjous luonnollisesti silloin enää velvoita sen tekijää. On hyvä myös huomata, että mikäli myyjä tekee ostotarjouksesta vastatarjouksen, katsotaan tämä vastatarjous uudeksi tarjoukseksi, eikä alkuperäinen ostotarjous siten enää sido sen tekijää. Ostotarjouksen tekijällä on tällöin mahdollisuus olla hyväksymättä vastatarjousta ilman seuraamuksia.
Kiinteistön kauppaa säännellään maakaaressa
Maakaaren mukaan osapuolet voivat sitovasti sopia aikomastaan kiinteistön kaupasta vain tekemällä määrämuotoisen esisopimuksen. Esisopimuksessa tulee olla samat tiedot sen osapuolista ja kaupan kohteesta kuin varsinaisessa kauppakirjassakin. Lain mukaan, sopimuksessa on lisäksi mainittava se päivä, jona kiinteistön kauppa on viimeistään tehtävä, sekä ne ehdot, joiden täyttyessä kauppa tehdään. Kauppahinta ja muu vastike voidaan kuitenkin jättää myöhemmin sovittaviksi esisopimuksessa mainittujen perusteiden mukaisesti. Jollei esisopimuksen voimassaoloaikaa ole määrätty, se on voimassa viisi vuotta sopimuksentekopäivästä. Esisopimuksen tulee olla myös kaupanvahvistajan vahvistama, jotta se sitoo osapuolia.
Kiinteistön kaupassa pelkän vapaamuotoisen ostotarjouksen tekeminen ei siis sido, kuten asunto-osakkeiden kaupassa. Maakaaren mukaan kuitenkin jos osapuolet ovat sopineet tekevänsä kiinteistön kaupan, mutta sopimusta ei ole tehty lain vaatimassa määrämuodossa, kaupan tekemisestä kieltäytyneen osapuolen on korvattava toiselle osapuolelle ilmoittelusta, kiinteistöön tutustumisesta ja muista kaupantekoon liittyvistä tarpeellisista toimista aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Jos käsirahaa on annettu, osapuolen on palautettava siitä osa, joka ylittää edellä mainitut kustannukset.
Vaikka kiinteistön kaupassa tehty tarjous eroaa asunto-osakkeiden kaupassa tehdystä tarjouksesta merkittävästi, kannattaa aina ennen tarjouksen tekemistä miettiä tarkasti, onko valmis saattamaan kaupat loppuun. Yleisen mielipahan lisäksi kustannuksia syntyy maksettavaksi molemmissa tapauksissa, mikäli katumus iskee. Jos kuitenkin tarjouksen peruminen on ainoa vaihtoehto, on se mahdollista.
Seuraa meitä somessa, niin pysyt aina ajan tasalla asunto- ja kiinteistöoikeudellista asioista.
Seuraa meitä Facebookissa tästä!
Seuraa meitä LinkedInissä tästä!
Tarvitsetko apua?
Lue lisää aiheesta:
- Käsiraha ja vakiokorvaus asunto-osakkeen ja kiinteistön kaupan ostotarjousmenettelyssä
- Asunto-osakkeen ja kiinteistön ostotarjousmenettely
- Tämä sinun tulee tietää hankkiessasi ensimmäistä omaa asuntoa
- Myynnin aika – Tarjouskauppa vai perinteinen myyntitapa
- Kodin ostajan muistilista
- Hyvä kuntotarkastus -mitä huomioon jo tilausta tehtäessä?
- Varainsiirtoveron maksaminen ja ilmoittaminen
