Voiko lapsen jättää ilman perintöä?
Nykyaikana perheyhteydet ovat muuttuneet huomattavasti aiemmista. Uusperheiden yleistymisen myötä on mahdollista, että joku uusperheen lapsista tulee läheisemmäksi, kuin oma lapsi. Johonkin omaan lapseen välit voivat olla niin etäiset tai riitaiset, ettei tälle halua lainkaan perintöä jättää. Millä perusteilla oman lapsi voi jäädä ilman perintöä.
Rintaperillisen eli lapsen lakiosaoikeus
Rintaperillisen ja ottolapsen ja näiden jälkeläisten oikeus perintöön on vahva. Perittävä voi testamentilla tai elinaikanaan antamilla lahjoilla muuttaa rintaperillisten pääluvun mukaista oikeutta perintöön. Perittävän tekemistä oikeustoimista huolimatta rintaperillisellä ja ottolapsella ja näiden jälkeläisillä on oikeus lakiosaan. Lakiosa on puolet siitä, mikä olisi lakiosaan oikeutettujen normaalin perimysjärjestyksen mukainen osuus perinnöstä. Tarvitaan erittäin vahvat perusteet sille, että oma lapsi ei saisi edes lakiosaansa.
Lakiosaoikeuden vahvaa merkitystä korostaa myös se, että lakiosaan oikeutettu voi perinnönjaossa vaatia tiettyjen perittävän elinaikanaankin tekemien vastikkeettomien luovutusten huomioon ottamista perinnönjaossa. Tällöin perinnönjaossa jaettavaan varallisuuteen voida laskennallisesti lisätä perittävän elinaikanaan tekemien oikeustoimien arvo. Tämä oikeus merkitsee sitä, että lakiosa voidaan perillisen tekemästä vaatimuksesta johtuen laskea korkeammasta arvosta, kuin perinnönjaon hetkellä jaettavana olevan omaisuuden arvosta. Puhutaan lakiosajäämistöstä.
Perimyksen yleiset esteet
Perintökaaressa on määräykset siitä, milloin lapsi voi jäädä perinnöttä, vaikka perittävä ei olisi näin tarkoittanut. Kukaan ei voi saada perintöä henkilöltä, jonka kuoleman hän on tahallisesti aiheuttanut. Tällä perusteella tapahtuva perintöoikeuden menetys ei ole harkinnan varainen, vaan se tulee suoraan perintökaaren määräyksestä. Tämä on täysin maalaisjärkeen käyvä seuraamus, mutta osoittaa samalla sen kuinka vahvoja perusteita vaaditaan sille, ettei perintöä saa lainkaan.
Myös se, joka on tahallisesti hävittänyt tai salannut perittävän tekemän testamentin voi menettää kokonaan tai osaksi oikeuden perintöön. Tämän seuraamuksen voi tuomioistuin vaatimuksesta harkintansa mukaan päättää eli perinnön menettäminen ei ole ehdoton seuraamus. Kun huomioidaan se, että rintaperillisellä on testamentista huolimatta lakiosaoikeus, niin testamentin hävittäminen tai salaaminen voinee vain harvoin johtaa perintöoikeuden menettämiseen,
Perittävän tahtoon perustuva perinnöttömäksi tekeminen
Perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi, jos tämä on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimyspolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä. Perinnöttömäksi voi myös tehdä, jos perillinen jatkuvasti viettää kunniatonta ja epäsiveellistä elämää.
Perinnöttömäksi tekemisestä on määrättävä testamentissa. Pelkästään se, että testamentin muotomääräyksiä noudattaen ilmoittaa perinnöttömäksi tekemisestä ei riitä, vaan lisäksi on selvitettävä peruste perinnöttömäksi tekemiselle. Perinnönjaossa on vielä määräykseen vetoavan toteennäytettävä peruste perinnöttömäksi tekemiselle.
Edellä mainitut perusteet osoittavat sen, että perinnöttömäksi tekemisen edellytykset ovat korkeat.
Tahallinen ja syvästi loukkaava rikos
Perintökaari edellyttää ensinnäkin, että teko on rikoslaissa säädetty rangaistavaksi. Tuottamukseen perustuvat rikokset eivät riitä perinnöttömäksi tekemiseen. Edellä mainitun perusteen osalta ratkaisun voi pätevällä tavalla tehdä ainoastaan tuomioistuin. Rikoksen ei tarvitse kohdistua perittävään tai tämän läheisiin, mutta sen täytyy objektiivisesti arvioiden loukata syvästi perittävää tai tämän läheisiä. Perittävän oma käsitys ja pelkästään testamentissa esitetty väite ei ole riittävä. Myöskään se, että perittävä kokee perillisen käytökseen loukkaavaksi ei riitä.
Kunniaton ja epäsiveellinen elämä
Kunniattoman ja epäsiveellisen elämän ei tarvitse olla rangaistavaa, eikä sen edes tarvitse loukata perittävää. Periaatteessa tämä kriteeri näyttää täyttyvän jopa helpommin, kuin rikosperusteinen kriteeri. Tästä johtuen peruste ja sen arviointi on hyvin ongelmallista. Perintökaaren määräyksen mukaan perittävän toiminnan tulee olla jatkuvaa. Näin yksittäiset tai harvoin toistuvat hairahdukset eivät täytä perusteita.
Kuka saa perinnön
Perinnön, jonka perillinen perintökaaren määräysten mukaan menettää saa se joka olisi oikeutettu perintöön siinä tapauksessa, että perinnön menettänyt perillinen olisi kuollut. Näin olen rintaperillisen vakavakaan käyttäytyminen ei sulje koko sukuhaaraa pois perinnöstä. Esimerkiksi jos poika on surmannut isänsä, niin pojan lapset saavan isänsä osuuden isoisän perinnötä.
