Haja-asutusalueilla olevien kiinteistöjen jäteveden käsittelyä koskeva lainsäädäntö koostuu seuraavista säännöksistä: valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017) ja ympäristönsuojelulain (527/2014) muutos (19/2017). Muutokset tulivat voimaan 3.4.2017. Nämä lainsäädännön muutokset ovat saaneet kansalaiskeskustelussa nimen ” paskalaki ”. 

Sääntely koskee sekä vakituisesti käytettyjä asuntoja että loma-asuntoja. Uudistuksen velvoitteiden piirissä on hyvin merkittävä määrä kiinteistöjä ja velvoitteiden täyttämisen kustannukset voivat nousta hyvinkin korkeiksi.

Lainsäädännöllä velvoitetut kiinteistöt

Jätevesien puhdistusvelvoite ja laitteistojen uudistamisvaatimus koskee kaikkia kiinteistöjä, jotka eivät ole liittyneet yleiseen viemäriverkostoon. Maaseutukunnissa uudistus koskee suurta määrää vakituisessa asuinkäytössä olevia kiinteistöjä. Uudistus koskee valtaosaa vapaa-ajan käytössä olevia kiinteistöjä. Se milloin jätevesien käsittelyvaatimukset tulee täyttää, riippuu kiinteistön iästä, sijainnista ja kiinteistön käytöstä. Jätevesiä ei tarvitse puhdistaa, mikäli syntyvän jäteveden määrä on niin vähäinen, ettei siitä synny ympäristön pilaantumisen vaaraa. Tällainen tilanne voi olla loma-asunnoissa, joissa ei ole vesikäymälää, eikä muitakaan vesivarusteita eli mökkejä, jotka toimivat ns. kantoveden varassa.

Jos kiinteistö sijaitsee enintään 100 metrin päässä vesistöstä tai merestä tai pohjavesialueella ja jätevesijärjestelmä on tehty ennen vuotta 2004, niin jätevesijärjestelmä on kunnostettava ympäristösuojelulain 16 luvussa säädetyn mukaiseksi 31.10.2019 mennessä. Velvoite koskee ennen vuotta 2004 rakennetun jätevesijärjestelmän omistajaa, vaikka järjestelmä olisi rakennettu rakentamisajankohdan vaatimusten ja rakennusluvan mukaisesti. 

Mikäli kiinteistö sijaitsee edellä mainittujen alueiden ulkopuolella, on järjestelmä uusittava lainsäädännön vaatimukset täyttäväksi, kun kiinteistöllä tehdään vesijärjestelmiä tai muuta suurempaa luvanvaraista remonttia tai korjaus- tai muutostöitä.

Ympäristönsuojelulaki

Ympäristösuojelulain 16 luvussa säädetään jätevesien yleisestä puhdistamisvelvollisuudesta sekä perusteista puhdistamisvelvollisuudesta poikkeamiselle. Kiinteistön jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei jätevesistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kiinteistön omistajan on huolehdittava siitä, että kiinteistöllä on kohteeseen soveltuva jätevesien käsittelyjärjestelmä. Käsittelyjärjestelmän soveltuvuutta arvioitaessa huomioidaan kiinteistön tuottaman jäteveden aiheuttama kuormitus, pilaantumisen vaara. Kiinteistön sijainnilla on huomattava merkitys. Mikäli kiinteistö sijaitsee vesistön tai meren läheisyydessä tai pohjavesialueella, niin jätevesijärjestelmän vaatimustaso on korkeampi.

Ympäristönsuojelulaista löytyvät perustason puhdistusvaatimukset orgaanisen aineen, kokonaisfosforin ja typen osalta. Valtioneuvoston asetuksesta (157/2017) määritellään kuormitusluku. Kuormituslukuun sisältyvä yhden asukkaan käsittelemättömien talousvesien orgaanisen aineen määrä mitattuna 7 vuorokauden biologisena hapenkulutuksena on 50 grammaa vuorokaudessa. Kuormituslukuun sisältyy yhden asukkaan käsittelemättömien talousvesien kokonaisfosforimäärä on 2,2 grammaa ja kokonaistypen määrä 14 grammaa vuorokaudessa. Lainsäädännössä ei määrätä käytettävää puhdistuslaitteistoa tai sen teknisiä ominaisuuksia. Ympäristönsuojelulaissa määrätään tavoiteltava puhdistustehot, joita verrataan asetuksen kuormituslukuun. 

Määräyksistä poikkeaminen

Vakituisesti kiinteistöllä asuva henkilö tai henkilöt, jotka ovat 9.3.2011 täyttäneet 68 vuotta on vapautettu jätevesien käsittelyvaatimuksista. Edellytyksenä on, että kiinteistöllä on toimintakuntoinen järjestelmä.  Tämä automaattinen ikävapautus ei koske kuitenkaan vapaa-ajan kiinteistöjä. Nykyisen omistajan iän perusteella saama vapautus ei koske kiinteistön myöhempiä omistajia.

Kunnan toimivaltainen viranomainen voi hakemuksesta myöntää lykkäyksen jätevesijärjestelmän uusimiselle enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Edellytyksenä on, että ympäristöön aiheutuva kuormituksen määrää on kiinteistön käyttö huomioon ottaen pidettävä vähäisenä ja käsittelyjärjestelmän parantamisen kustannukset ovat kokonaisuutena arvioiden kohtuuttomat. Kohtuuttomuutta arvioidessa huomioon otetaan mm. se, että jos kunnallinen viemäriverkosto on lähitulevaisuudessa laajentumassa kiinteistön sijaintialueelle. Sosiaalisina arviointiperusteina huomioidaan kiinteistöllä asuvien korkea ikä, pitkäaikainen työttömyys tai sairaus taikka muut vastaavat seikat.

Poikkeamiset koskevat pelkästään jätevesijärjestelmän uusimista. Kiinteistöllä tulee aina olla selvitys jätevesijärjestelmästä sekä sen käyttö- ja huolto-ohjeet.

Soveltaminen ja seuraamukset

Kansankielellä ” paskalain ” sisältö on niin ankara, että käytännössä kaikki kiinteistöt, jotka eivät kuulu kunnalliseen viemäriverkostoon, joutuvat jollain aikavälillä arvioimaan jätevesijärjestelmänsä toimivuuden ja sen mahdollisesti uusimaan. Kuten edellä esitetystä ilmenee, niin määräykset ovat niin teknisiä ja tulkinnan varaisia, että niiden perusteella kiinteistön omistajan on käytännössä mahdoton arvioida, miten hänen tulee menetellä. Tarvittavat toimenpiteet ja menettely on syytä varmistaa kunnasta. Tällä hetkellä ei vielä voi olla käytäntöä siitä millä perusteilla kunnat tulevat myöntävät lykkäyksiä. Mutta lain tarkoitus huomioiden lykkäyksiä tultaneen antamaan lähinnä vapaa-ajan kiinteistöille.

Mikäli kiinteistön haltija tai haltijat laiminlyövät jätevesien puhdistamisvelvollisuuden voidaan heidät tuomita ympäristönsuojelulain rikkomisesta sakkorangaistukseen.

Seuraa meitä ja pysyt aina ajan tasalla asunto- ja kiinteistöoikeudellisissa asioissa:
Seuraa meitä Facebookissa
Seuraa meitä LinkedInissä

Muita sinua mahdollisesti kiinnostavia artikkeleita

• Rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolella
• Urakkasopimuksen tekeminen -mitä kannattaa huomioida?
• Lisä- ja täydennysrakentaminen ja päätöksenteko asunto-osakeyhtiössä
• Purkava uusrakentaminen asunto-osakeyhtiössä
• Uudisrakentamiseen verrattava rakentaminen
• Keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön perustaminen
• Rakennuksen kosteusvaurio on ikävä yllätys
• Asunto-osakeyhtiön konkurssi
• Kodissa epäillään kosteusvauriota – milloin tarvitaan avuksi lakimiestä?
• Kiinteistön vallintavirhe sekä oikeudellinen virhe

Jaa artikkeli: