Nyt ja tulevaisuudessa työmarkkinat ovat työvoiman tarpeen osalta muuttuvien haasteiden edessä. Oppisopimuskoulutus voi olla joustava tapa työnantajalle tarjota työtä ja opiskelijalle työllistyä. Katso artikkeli Vlogista Kuka ja mitä opintoja voi suorittaa Oppisopimuksessa opiskelijana voi olla henkilö, joka sopimusta tehtäessä on täyttänyt 15 vuotta eikä ole oppivelvollinen. Koulutuksellisesta syystä myös oppivelvollinen Lue lisää
Työsopimus voi päättyä ilman, että kumpikaan osapuoli irtisanoo työsopimusta. Yleisimmin työsopimuksen päättyminen kuitenkin johtuu, joko työnantajan tai työntekijän suorittamasta irtisanomisesta. Äärimmäisissä tapauksissa työsopimus voi päättyä jommankumman osapuolen työsopimuksen purkamiseen.
Yritysten, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 20 työntekijää tulee toiminnassaan noudattaa yhteistoimintalain määräyksiä. Uusi yhteistoimintalaki tuli voimaan 1.1.2022. Tässä artikkelissa selvitetään yhteistoiminta lain keskeiset periaatteet. Lain tarkoitus Yhteistoiminta tarkoituksena on edistää työpaikoilla toimintakulttuuria, jossa työnantaja ja henkilöstö toimivat yhteistoiminnan hengessä toistensa oikeuksia ja velvollisuuksia kunnioittaen ja ottaen samalla huomioon toistensa Lue lisää
Näinä haastavina aikoina yrityksille on voinut tullut taloudellisia ja toiminnallisia vaikeuksia. Monet yritykset joutuva harkitsemaan ja hakemaan kustannussäästöjä henkilöstökuluista. Työntekijän lomauttaminen on hyvä vaihtoehto reagoida väliaikaiseksi arvioituihin tilanteisiin. Lomauttamisen määritelmä Työnantajan päätöksellä tai aloitteesta sovitaan työnteon ja palkan maksun keskeyttämisestä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Lomautuksen päättyessä työsuhteessa noudatetaan työnantajan ja Lue lisää
Olemme tulossa siihen vaiheeseen vuotta, että koululaiset ja opiskelijat pyrkivät kesälomien ajaksi töihin. Kesätyö on yleensä nuorelle ensimmäinen kosketus työelämään. Vastaavasti vakituisilla työntekijöillä alkavat vuosilomat. Mitä asioita kesätyöntekijöiden osalta tulee huomioida.
Kun työtekijä aiheuttaa vahingon työtehtävässä, niin miten korvausvastuu määräytyy? Miten määritellään työntekijä? Milloin vahinko on aiheutettu työssä? Mitä on isännänvastuu? Voiko työnantaja vaatia työntekijää korvaamaan työnantajalle vahingosta aiheutuneet kulut? Milloin vahinko on aiheutettu työssä Työsopimuksesta on kysymys, kun työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän Lue lisää
Mihin perustuu työntekijöiden oikeus keskeyttää työn tekeminen. Mitkä tekijät rajoittavat lakko-oikeutta Lainsäädännöllinen perusta Työntekijöiden lakko-oikeus on vahvasti lailla turvattu. Perustuslain 13 §:n mukaan on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus. Ammatilliseen yhdistymisvapauteen katsotaan sisältyvän myös työtaisteluoikeuden. Suomi on ratifioinut YK:n alaisen kansainvälisen työjärjestön määrittelemät työntekijän perusoikeudet, joista yksi on työtaisteluoikeus. Työtaistelua koskevia määräyksiä Lue lisää
Suomessa vahingonkorvausvastuun lähtökohtana on täyden korvauksen periaate. Tämä tarkoittaa, että vahinkoa kärsineelle on yleensä korvattava aiheutettu vahinko täysimääräisesti. Suomessa vahingon kärsinyt ei saa vahingon ja sitä seuraavan vahingonkorvauksen myötä rikastua taikka tulla parempaan asemaan, kuin jossa tämä olisi ollut ilman vahinkoa. Vahinkoa kärsinyt tulee siis saattaa korvauksella siihen asemaan, jossa Lue lisää
Voiko työsopimus päättyä ilman irtisanomista tai purkamista eli raueta? Työsopimuslaki Työsopimuslaissa säädetään työsopimuksen päättymistavat. Lähtökohtana on, että työsopimuksessa heikompana pidetyn työntekijän oikeudet ja työsuhdeturva olisivat tarkoin lailla säänneltyjä. Työsopimuslaissa säädetyt päättymistavat ovat työsopimuksen irtisanominen ja työsuhteen purkaminen. Työnantajan osalta irtisanomisperusteet on tarkoin säännelty. Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimaassa olevan työsopimuksen Lue lisää
Työsopimuslainsäädäntö kieltää työnantajan kanssa kilpailevan toiminnan harjoittamisen työsuhteen aikana. Työsuhteen päättyessä työntekijä sen sijaan on lähtökohtaisesti aina oikeutettu siirtymään kilpailijan palvelukseen taikka muutoin harjoittamaan entisen työnantajansa kanssa kilpailevaa toimintaa, ellei tätä vapautta ole erikseen rajoitettu työsopimuksessa tai erillisessä kilpailukieltosopimuksessa. Lainsäädäntö asettaa kuitenkin tiettyjä ehtoja sille, milloin työntekijän toimintavapautta voidaan pätevästi Lue lisää