Työssä aiheutetun vahingon korvaaminen
Kun työtekijä aiheuttaa vahingon työtehtävässä, niin miten korvausvastuu määräytyy? Miten määritellään työntekijä? Milloin vahinko on aiheutettu työssä? Mitä on isännänvastuu? Voiko työnantaja vaatia työntekijää korvaamaan työnantajalle vahingosta aiheutuneet kulut?
Milloin vahinko on aiheutettu työssä
Työsopimuksesta on kysymys, kun työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työntekemisestä ei tarvitse sopia kirjallisesti, vaan siitä voidaan sopia myös suullisesti. Vastikkeestakaan ei tarvitse olla nimenomaista sopimusta, jos tosiasiallisista seikoista käy ilmi, ettei työtä ole tarkoitettu tehtäväksi vastikkeetta. Työsopimus voi koskea vaikka vain yhden tehtävän suorittamista.
Työntekijäasemasta on kysymys, kun vailla itsenäistä päätösvaltaa toimii toisen puolesta saaden siitä vastikkeen. Yleensä vastike on rahasuoritus, mutta se voi olla muukin korvaus. Yleensä työnantaja ja työntekijä suhteen määrittäminen on selvää. Käytännössä rajavetoa voi syntyä siitä, että tehdäänkö työtä niin itsenäisesti, ettei kysymys ole työsuhteesta.
Työnantajan korvausvastuu ns. isännänvastuu
Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:ssä säädetään työnantajan ja julkisyhteisön korvausvastuusta. Lainkohdan mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Vahingonkorvauslaissa työnantajana pidetään myös sitä, joka antaa tehtävän itsenäiselle yrittäjälle, joka huomioon ottaen toimeksiantosuhteen pysyvyys, työn laatu ja muut olosuhteet rinnastuu työntekijään.
Edellä mainittu korvausvastuu koskee myös valtiota, kuntaa ja muuta julkista yhteisöä tai laitosta, jos vahingon on virheellään tai laiminlyönnillä aiheuttanut työtekijä tai virkasuhteessa oleva henkilö tehtävässä, joka ei ole julkisen vallan käyttämistä. Julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä aiheutetun vahingon, jos tehtävässä ei ole noudatettu kohtuudella asetettuja vaatimuksia.
Ankaraa korvausvastuuta
Työnantaja korvausvastuu on ankaraa. Korvaustilanteessa arvioidaan ainoastaan työntekijän tuottamusta. Työnantajan omalla toiminnalla ei ole merkitystä korvausvastuun arvioinnissa. Työnantajan korvausvastuu on ankaraa myös siinä mielessä, että se kattaa myös vahingot, jotka työntekijä on aiheuttanut tahallisesti. Edelleen korvausvastuun ankaruutta osoittaa se, että työnantaja on korvausvastuussa, vaikka ei saataisi selville, kuka työntekijä on aiheuttanut vahingon
Työntekijän korvausvastuu
Vahingonkorvauslain 4 luvun 1 §:ssä säädetään työntekijän ja virkamiehen korvausvastuusta. Lainkohdan mukaan vahingosta, jonka työntekijä työssään virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa, hän on velvollinen korvaamaan määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Jos työntekijän viaksi jää vain lievä tuottamus, ei vahingonkorvausta ole tuomittava. Edellä mainittu koskee myös itsenäistä yrittäjää, joka rinnastuu työntekijään.
Mikäli työntekijä on aiheuttanut vahingon tahallisesti, on täysi korvaus tuomittava, jos ei erityisestä syystä harkita kohtuulliseksi alentaa korvausta.
Korvauksien vaatiminen
Vahingon kärsijän tulee huomioida se, että työnantajan korvausvastuu on ensisijaista ja työntekijän toissijaista. Vahingonkorvauslain 6 luvun 2 §:n perusteella työntekijä vastaa vain siitä korvauksen määrästä, jota ei voida saada perityksi työnantajalta. Edellä mainittu tarkoittaa käytännössä sitä, että muissa kuin tahallisesti aiheutetuissa vahingoissa vaatimus tulee kohdistaa työnantajaa kohtaan. Mikäli työnantajan on lopettanut toimintansa tai on maksukyvytön tai on muuten ilmeistä, ettei korvausta tältä saada, niin vaatimuksen voi kohdistaa myös työntekijään. Mutta tällöinkin korvausta on syytä vaatia työnantajalta ja työntekijältä yhteisvastuullisesti.
Mikäli työntekijä on aiheuttanut vahingon tahallisesti esimerkiksi rikoksella, niin korvausvaatimus voidaan kohdistaa pelkästään työntekijään. Tällöin tuomittu korvaus voidaan periä kokonaisuudessaan työntekijältä riippumatta työnantajan maksukyvystä. Mutta koska työnantaja vastaa myös työntekijän tahallisesti aiheuttamista vahingoista, niin korvausvaatimus kannattaa kohdistaa yhteisvastuullisesti työnantajaan ja työntekijään.
Mikäli korvauksia vaaditaan tuomioistuimessa ainoastaan työntekijältä tai virkasuhteessa olevalta, niin tuomioistuimen tulee varata työnantajalle tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. Mikäli korvauksia vaaditaan ainoastaan työnantajalta, tulee työntekijälle tai virkasuhteessa olevalle varata tilaisuus tulla kuulluksi asiassa.
Työnantajan korvausvaatimus
Työnantaja, joka on joutunut korvaamaan työntekijän aiheuttaman vahingon, voi vaatia korvauksia vahingon aiheuttaneelta työntekijältä. Työnantajan korvausvaatimusta rajoittaa määrällisesti aikaisemmin mainittu vahingonkorvauslain 4 luvun 1 §. Mikäli työntekijä on aiheuttanut vahingon lievällä tuottamuksella ei työnantajalla ole oikeutta korvaukseen lainkaan. Mikäli työntekijä on aiheuttanut vahingon tahallisesti, niin työnantajalla on oikeus täyteen korvaukseen, ellei korvausta ole erityisestä syystä kohtuullista alentaa. Muissa tapauksissa työntekijän korvausmäärä arvioidaan kokonaisharkinnan perusteella.
