Meillä on tapana ajatella, että nykyinen elämän tilanne säilyy kaikin puolin vailla yllätyksiä sekä lykätä omien tulevaisuutta varmistavien asiakirjojen laatiminen hamaan tulevaisuuteen. Näin toimien ei tulla ajatelleeksi kaikkia niitä hankaluuksia, joita itselle sekä jälkeen jääneille voi syntyä yllättävästi äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti muuttuvissa elämän tilanteissa. Usein vasta tällöin havahdutaan miettimään, että miksi en ymmärtänyt hoitaa asioita kuntoon silloin, kun se vielä oli mahdollista. Turvaa tulevaisuutesi ja varmista, että tahtosi toteutuu.

Tässä artikkelissa käymme läpi keskeisimmät asiakirjat, jotka jokaisen on syytä tehdä tulevaisuutensa varmistamiseksi.

Avioliitto

Avioliittoon mentäessä molemminpuolinen yhteisymmärrys ja luottamus on sillä tasolla, ettei useinkaan tulla ajatelleeksi, sitä millaisia taloudellisia seurauksia avioerolla voi olla. Avioliiton solmiminen tarkoittaa avioliittolaissa säädetyn perusteella lähtökohtaisesti sitä, että puolisoiden yksin tai yhdessä omistettu omaisuus on avio-oikeuden alaista omaisuutta. Avioliitto voi päättyä avioeroon ja kaikissa tapauksissa toisen puolison kuolemaan. Avio-oikeusomaisuus tarkoittaa sitä, että avioliiton päättymisen jälkeisessä osituksessa puolisoiden omaisuus lasketaan yhteen, tästä vähennetään yhteenlasketut velat ja kummankin puolison tulee saada arvoltaan puolet avio-oikeuden alaisesta netto-omaisuudesta. Tämä taas tarkoittaa sitä, että enemmän omistava puoliso voi joutua suorittamaan hyvinkin merkittävän korvauksen eli tasingon toiselle puolisolle.

Avioehtosopimus

Avioliittoja solmitaan hyvin erilaisissa tilanteissa. Puolisoiden väliset varallisuudet avioliittoon mentäessä voivat olla hyvinkin erilaiset. Avioliittolain mukaiset perusteet poiketa omaisuuden puolittamisesta ovat rajalliset siinäkin tapauksessa, että avioliittoa solmittaessa toisen puolison omaisuus olisi ollut huomattavastikin isompi. Vaikka avioehtosopimuksella omaisuuden jakamisesta sopiminen otetaan esille jo ennen avioliiton solmimista, sopimuksen tekeminen ei ole mikään epäluottamuslause toista puolisoa kohtaan. Näin vältetään turhia riitoja ja varmistetaanpa jopa tulevan yhteistyön aito tarkoitus.

Avioehto sopimus tulee laatia kirjallisesti. Molempien puolisoiden tulee se allekirjoittaa ja kahden esteettömän todistajan tulee todistaa avioehtosopimus oikeaksi. Lisäksi avioehtosopimus tulee rekisteröidä Digi-ja väestötietovirastossa, jotta se on pätevä asiakirja.

Avioehtosopimuksessa sovitaan mitkä omaisuuserät eivät kuulu osituksessa huomioitavaan yhteiseen varallisuuteen. Avioehto sopimus voi olla avio-oikeuden kokonaan poissulkeva. Hyvin yleinen avioehto on sellainen, että se omaisuus mikä kummallakin oli avioliittoa solmittaessa ei ole avio-oikeuden alaista omaisuutta. Avioehtosopimus voidaan laatia myös pelkästään sen varalle, että avioliitto päättyy eroon, eikä toisen puolison kuolemaan. Avioehtosopimuksessa tulee huomioida monenlaisia yksittäiseen tapaukseen liittyviä asioita.

Muun muassa seuraavat syyt puoltavat avioehtosopimuksen tekemistä:

1. Omaisuuden suojaaminen: Avioehtosopimuksella voidaan määritellä, mikä omaisuus pysyy kummankin puolison henkilökohtaisena omaisuutena avioliiton aikana ja sen päättyessä. Tämä voi olla tärkeää, jos toisella puolisolla on esimerkiksi yritys, perintöomaisuutta tai muuta henkilökohtaista omaisuutta, jonka hän haluaa suojata.
2. Selkeys ja ennakoitavuus: Avioehtosopimus tuo selkeyttä ja ennakoitavuutta taloudellisiin järjestelyihin sekä avioeron että puolison kuoleman varalta. Tämä vähentää riitoja ja epäselvyyksiä.
3. Tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus: Sopimus mahdollistaa sen, että molempien puolisoiden panos yhteiseen talouteen ja omaisuuteen otetaan oikeudenmukaisesti huomioon. Tämä voi estää tilanteen, jossa toinen puoliso hyötyy kohtuuttomasti toisen työn tuloksista.
4. Periminen: Avioehtosopimus voi vaikuttaa perintöjärjestelyihin ja auttaa varmistamaan, että omaisuus menee halutuille perillisille. Tämä voi olla erityisen tärkeää uusperheissä, joissa molemmilla puolisoilla on omia lapsia.
5. Suomalainen lainsäädäntö: Suomessa aviopuolisoiden varallisuusoikeudelliset asiat määräytyvät avioliittolain mukaan, ellei avioehtosopimusta ole tehty. Ilman avioehtoa kaikki avioliiton aikana hankittu omaisuus sekä myös ennen avioliittoa hankittu omaisuus jaetaan pääsääntöisesti puoliksi eron sattuessa. Avioehtosopimuksella voidaan poiketa tästä ja sopia omaisuuden jaosta toisin.
6. Psykologinen turvallisuus: Avioehtosopimus voi tuoda molemmille puolisoille mielenrauhaa ja turvallisuudentunnetta, kun taloudelliset asiat on selkeästi sovittu etukäteen.

Avioehtosopimuksen laatiminen kannattaa aina antaa lakimiehen tehtäväksi, jolloin sopimuksesta saadaan puolisoiden tarkoitusta vastaava. Usein avioehtosopimuksen laatimisen yhteydessä tulee laadittavaksi myös muita oikeudellisia asiakirjoja, kuten testamentti tai keskinäinen testamentti, jotta tavoiteltu lopputilanne voidaan saavuttaa.

Avoliitto

Nykyisessä yhteiskunnassa avioliiton kaltaisia pari- ja perhesuhteita muodostuu yhä enemmän ilman, että solmitaan avioliittoa. Tällöin avioliittolain mukaiset suoraan laista seuraavat omaisuuden jakoperusteet eivät tule noudatettavaksi. Avopuolisot elävät kuitenkin hyvin samankaltaista yhteistyötä tehden, kuin aviopuolisot. Avoliiton aikana voidaan toisen taloudellista asemaa parantaa ilman avio-oikeutta. Vaikka avoliitossa ei avio-oikeutta synny, niin tällöinkin avopuolisolla on

mahdollisuus vaatia hyvitystä rahallisesta panoksesta ja työstä, mitä toisen omaisuuden säilyttämiseksi tai kartuttamiseksi on tehnyt.

Avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetussa laissa säädetään, miten avopuolisoiden keskinäiset taloudelliset asiat ratkaistaan. Laissa avopuolisoiksi katsotaan henkilöt, jotka ovat eläneet yhteistaloudessa yli viisi vuotta tai heillä on yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi.

Avoehtosopimus

Avoeron varalta avopuolisoiden kannattaa jo ennakolta tehdä keskinäinen sopimus siitä, miten avoeron varalta asiat hoidetaan. Avoerossa riidellään yleensä omaisuudesta. Aika usein sen jälkeen, kun avoero on syntynyt, yksinkertaisistakin asioista sopiminen on, jos ei mahdotonta, niin hyvin vaikeaa kuitenkin. Kun avopuolisot ovat laatineet sopimuksen, niin pesänjakajaa ja lisää kustannuksia aiheuttavaa menettelyä ei yleensä tarvita lainkaan. Joka tapauksessa kustannukset ovat pienemmät.

Avoehtosopimus on syytä tehdä samoja muotomääräyksiä noudattaen, kuin avioehtosopimus.

Avoehtosopimuksessa voidaan sopia muun muassa seuraavista seikoista:

1. Omaisuuden erottelu: Avoehtosopimuksessa voidaan selkeästi määritellä, mikä omaisuus kuuluu kummallekin avopuolisolle. Tämä helpottaa omaisuuden jakoa mahdollisen eron sattuessa ja ehkäisee riitoja.
2. Taloudelliset vastuut: Sopimuksessa voidaan sopia taloudellisista vastuista, kuten yhteisten lainojen maksamisesta ja yhteisten hankintojen omistussuhteista.
3. Periminen: Avopuoliso ei ole automaattisesti toisen avopuolison perillinen. Avoehtosopimuksella voidaan täydentää testamenttia ja varmistaa, että avopuoliso saa osuutensa yhteisestä omaisuudesta toisen kuollessa. Tällöin tulee kuitenkin huomioida testamentin muotomääräysten täyttyminen.
4. Suojaaminen ero- ja kuolemantapauksissa: Avoehtosopimuksella voidaan sopia esimerkiksi siitä, että toisen avopuolison jäädessä eloon, hän saa asua yhteisessä kodissa tai säilyttää tiettyä omaisuutta.
5. Oikeudenmukaisuus: Sopimuksella voidaan varmistaa, että molempien avopuolisoiden panos yhteiseen talouteen ja omaisuuteen otetaan huomioon. Tämä voi olla erityisen tärkeää, jos toinen puoliso on esimerkiksi ollut kotona lasten kanssa ja toinen on käynyt töissä.
6. Selkeys ja ennakoitavuus: Sopimus tuo selkeyttä ja ennakoitavuutta avopuolisoiden taloudellisiin järjestelyihin ja helpottaa yhteiselämää.

Edunvalvontavaltuutus

Meillä jokainen 18- vuotta täyttänyt on lähtökohtaisesti oikeutettu päättämään omista asioistaan eli puhutaan täysivaltaisuudesta. Täysivaltainen henkilö on oikeutettu ilman ulkopuolisia mielipiteitä päättämään omista taloudellisista ja kaikista itseään koskevista asioista. Voi kuitenkin syntyä tilanne, että onnettomuudesta tai sairastumisesta johtuen ei enää pystykään käyttämään omaa valtaansa omien asioiden hoidossa. Mitä tällöin tapahtuu? Pahimmassa tapauksessa välttämättömien asioiden hoitaminen viivästyy ja asiat voivat jäädä jopa hoitamatta.

Nykyään ihan yksikertaisten pankkiasioidenkin hoitaminen edellyttää valtakirjaa asioiden hoitamiseksi. Tällöin voi käydä niin, että innokkaita asioiden hoitajia on liikaa, eivätkä he pääse yhteisymmärrykseen sinun parhaaksi. Toisessa ääripäässä on tilanne, että kukaan ei ole valmis ottamaan vastuuta asioiden hoidosta.

Edunvalvontavaltuutuksella voit varmistaa sen, että asiasi tulevat hoidetuksi kaikissa tilanteissa sinun toivomalla tavalla. Edunvalvontavaltuutuksella voit varmistaa sen, että sinun nimeämä luottohenkilö hoitaa sinua koskevat asiat etusi mukaisesti ja ilman ulkopuolisten vaikuttamista asiaan.

Edunvalvontavaltuutuksen osalta täytyy muistaa se, että se tulee tehdä jo silloin kun vielä ymmärtää asian merkityksen. Eli kun kyky omien asioiden hoitamiseksi on mennyt, niin on liian myöhäistä tehdä edunvalvontavaltuutus. Kun teet edunvalvontavaltuutuksen, niin se ei myöskään tarkoita sitä, että nimetty henkilö voisi alkaa hoitamaan asioitasi pelkästään asiakirjan perusteella. Edunvalvontavaltuutuksen voimaan tulon vahvistaa Digi- ja väestötietovirasto ja tällöin edellytetään lääketieteellinen selvitys siitä, että valtuuttaja ei enään kykene asioitaan hoitamaan ja valtuutus tulee näin saattaa voimaan.

Edunvalvontavaltakirja tulee tehdä kirjallisesti ja kahden esteettömän todistajan tulee todistaa se oikeaksi. Todistajien on hyvä todistuksen yhteydessä todeta, että valtuuttaja on ymmärtänyt valtuutuksen merkityksen.

Edunvalvontavaltuutuksen sisältö vaihtelee yksittäistapauksesta riippuen niin paljon, ettei tässä artikkelissa voida eri vaihtoehtoja käydä tämän enemmän läpi.

Edunvalvontavaltuutuksen tekeminen kannattaa muun muassa seuraavista syistä:

1. Oman tahdon ilmaiseminen: Edunvalvontavaltuutuksella voit etukäteen määritellä, kuka hoitaa taloudellisia ja henkilökohtaisia asioitasi, jos et itse siihen kykene esimerkiksi sairauden, onnettomuuden tai vanhuuden heikentymisen vuoksi.
2. Varmuus ja luottamus: Voit valita henkilön, johon luotat ja jonka uskot parhaiten hoitavan asioitasi. Tämä tuo mielenrauhaa sekä sinulle että läheisillesi.
3. Välttyminen byrokratialta: Edunvalvontavaltuutus voi helpottaa ja nopeuttaa asioiden hoitamista verrattuna siihen, että jouduttaisiin hakemaan virallista edunvalvontapäätöstä Digi- ja väestötietoviranomaiselta tai käräjäoikeudelta.
4. Joustavuus ja tarkkuus: Voit määritellä valtuutuksen laajuuden ja sisällön tarkasti omien tarpeidesi mukaan. Voit esimerkiksi antaa valtuutetulle oikeuden hoitaa pankkiasioitasi, myydä kiinteistöjäsi tai tehdä päätöksiä terveydenhoitoosi liittyvissä asioissa.
5. Oikeusturva: Edunvalvontavaltuutus takaa, että asioitasi hoidetaan toivomallasi tavalla, vaikka et itse pystyisi ilmaamaan tahtoasi. Tämä vähentää riskiä väärinkäytöksille.
6. Omaisuuden hallinta: Edunvalvontavaltuutuksella voidaan varmistaa, että omaisuutesi hoidetaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti, mikä voi estää taloudellisia menetyksiä ja suojata omaisuuttasi.
7. Perheen ja läheisten suojeleminen: Kun olet määritellyt etukäteen, kuka huolehtii asioistasi, se vähentää perheesi ja läheistesi taakkaa ja ehkäisee mahdollisia ristiriitoja ja erimielisyyksiä.

Edunvalvontavaltuutuksen laatiminen kannattaa tehdä huolellisesti ja mahdollisesti oikeudellisen neuvonantajan kanssa, jotta kaikki tarvittavat asiat tulevat huomioiduksi ja valtuutus on lainvoimainen. Valtuutus tulee voimaan vasta, kun Digi- ja väestötietovirasto on sen vahvistanut siinä vaiheessa, kun et enää kykene itse hoitamaan asioitasi.

Hoitotahto

Hoitotahto on asiakirja, jossa henkilö ilmaisee etukäteen toiveensa lääketieteellisestä hoidostaan siltä varalta, että hän ei itse pysty tekemään päätöksiä esimerkiksi tajuttomuuden tai vakavan sairauden vuoksi. Hoitotahdossa voidaan määritellä muun muassa seuraavia asioita:

1. Elvytyskielto: Henkilö voi ilmaista, haluaako hän elvytystoimenpiteitä (kuten sydänpysähdyksen yhteydessä) vai ei.
2. Elämän ylläpitäminen: Toiveet elämää ylläpitävien hoitojen, kuten hengityskoneen tai dialyysin, käytöstä.
3. Kipulääkitys: Henkilö voi ilmaista toiveensa kivunlievityksestä ja sen tärkeydestä elämänlaadun ylläpitämiseksi.
4. Hoitojen rajoittaminen: Mitkä hoitotoimenpiteet henkilö haluaa rajata pois, esimerkiksi aggressiiviset syöpähoidot tai muut invasiiviset toimenpiteet.
5. Hoivapaikka: Missä henkilö toivoo häntä hoidettavan, esimerkiksi sairaalassa, kotona tai saattohoitokodissa.

Hoitotahto on tärkeä asiakirja, joka auttaa terveydenhuollon ammattilaisia ja omaisia noudattamaan henkilön toiveita tilanteessa, jossa hän ei itse pysty tekemään päätöksiä.

Hoivatahto

Hoivatahto on asiakirja, jossa henkilö ilmaisee etukäteen toiveensa hoidon ja hoivan järjestämisestä siltä varalta, että hän ei itse pysty niitä myöhemmin ilmaisemaan esimerkiksi sairauden tai onnettomuuden vuoksi. Hoivatahto voi sisältää muun muassa seuraavia asioita:

1. Hoitoon liittyvät toiveet: Minkälaista hoitoa ja hoivaa henkilö haluaa tai ei halua saada. Tämä voi koskea esimerkiksi elvyttämistä, hengityskoneen käyttöä, kipulääkitystä ja muita lääketieteellisiä toimenpiteitä.
2. Asuinpaikka: Missä henkilö haluaa asua, esimerkiksi kotona, hoitokodissa tai sairaalassa.
3. Läheisten rooli: Keitä henkilö toivoo mukaan päätöksentekoon ja hoitoon liittyviin keskusteluihin.
4. Muut henkilökohtaiset toiveet: Esimerkiksi ruokavalio, uskonnolliset tai kulttuuriset näkemykset ja päivittäiset rutiinit.

Hoivatahdon laatiminen voi helpottaa omaisten ja hoitohenkilökunnan toimintaa kriisitilanteessa, kun hoitotahto on kirjattu selkeästi ja etukäteen.

Puolisoiden keskinäinen testamentti

Perintökaari antaa jonkinlaista turvaa leskelle omaisuuden jakamattomuuden ja asumisturvan kannalta. Mutta rintaperilliset voivat vaatia osituksen ja perinnönjaon suorittamista. Rintaperilliset voivat myös sivuuttaa lesken oikeuden asua kodissaan, kun hankkivat leskelle asunnon. Puolison kuoleman jälkeen lesken elämän jatkuminen entisellään ei ole varmaa. Puolisot voivat keskinäisellä testamentilla vahvistaa lesken asemaa huomattavalla tavalla perintökaaren säännöksiin verrattuna.

Yleinen puolisoiden välinen testamentti on keskinäinen hallintaoikeustestamentti. Tällöin leski ei tule omaisuuden omistajaksi, mutta testamentti takaa olosuhteiden pysyvyyttä. Joissakin tilanteissa myös puolisoiden keskinäinen omistusoikeustestamentti on perusteltu.

Aviopuoliso, jolla ei ole omia lapsia

Mikäli ensiksi kuolleella puolisolla ei ole rintaperillisiä, niin leski perii puolison. Lesken omistajahallintaan liittyy rajoituksia. Leski ei ole esimerkiksi oikeutettu tekemään testamenttia puolisolta perimästään omaisuudesta.

Sen jälkeen, kun eloonjäänyt puoliso on kuollut, puolisoiden lähimpien sukulaisten välillä tulee suoritettavaksi mahdollisesti hyvinkin riitainen ja epäselvä perinnön lopullinen jako. Monesti voi olla mahdollista, että eloonjäävän lapset ovat ensiksi kuolleelle läheisempiä, kuin oman puolen lähimmät sukulaiset. Näissä tilanteissa testamentilla voidaan lesken jälkeinen perinnönjako selkeyttää puolisoiden varmuudella tahtomalla tavalla.

Testamentti yleensä

Edellä on kerrottu miten puolisot voivat keskinäisen testamentin perusteella varmistaa keskinäistä turvallisuutta ja tulevaisuutta. Jokainen on kuitenkin oikeutettu tekemään testamentin täysin omista lähtökohdistaan. Tällöin ainoa testamentin laajuutta rajoittava tekijä on se, että jokaisella omalla lapsella on oikeus lakiosaansa, mikäli vaativat lakiosaansa. Lakiosa on puolet siitä mitä lapsi perisi, ellei testamenttia olisi tehty. Oman lapsen sivuuttaminen lakiosasta vaatii korkean tason perustelut

Testamentin tekeminen

Kaikkia testamentteja koskee ehdoton ja tiukka muotomääräys sekä tekijän kelpoisuus pätevän testamentin tekemiseen. Testamentin tekijän on allekirjoitettava testamentti ja esteettömien todistajien on todistettava allekirjoitus oikeaksi ja myös todettava testamentin tekijän kelpoisuus testamentin laatimiseen. Todistajien tulee molempien olla paikalla, kun testamentin tekijä sen allekirjoittaa.

Testamentin tekeminen kannattaa monista syistä, joita ovat muun muassa:

1. Perintöjärjestyksen määrääminen: Testamentilla voit määritellä, kuka saa omaisuutesi ja miten se jaetaan. Ilman testamenttia omaisuutesi jaetaan lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan, joka ei välttämättä vastaa toiveitasi.
2. Puolison turvaaminen: Jos sinulla on puoliso, testamentti voi varmistaa hänen taloudellisen turvansa. Erityisesti avoliitossa elävät puolisot eivät peri toisiaan automaattisesti, joten testamentti on tärkeä heidän kannaltaan.
3. Lasten ja läheisten huomioiminen: Voit varmistaa, että kaikki tärkeät ihmiset elämässäsi, kuten lapset, sisarukset tai ystävät, saavat osuutensa omaisuudestasi.
4. Erityiset toiveet: Voit ilmaista erityisiä toiveita, kuten kuka saa tiettyjä esineitä, kuten perintökoruja, taideteoksia tai muita arvokkaita esineitä.
5. Verosuunnittelu: Testamentin avulla voit tehdä perintöverosuunnittelua ja mahdollisesti vähentää perillistesi verotaakkaa. Asiantuntijan avulla voit laatia testamentin niin, että veroseuraamukset ovat mahdollisimman edulliset.
6. Riitojen välttäminen: Selkeästi laadittu testamentti voi vähentää perillisten välisiä riitoja ja epäselvyyksiä omaisuuden jaossa.
7. Hyväntekeväisyys: Voit testamentata osan omaisuudestasi hyväntekeväisyyteen tai muuhun tärkeäksi katsomaasi tarkoitukseen.
8. Lasten huoltajuus: Testamentissa voit esittää toiveesi alaikäisten lasten huoltajuudesta, jos molemmat vanhemmat menehtyvät samanaikaisesti.
9. Eläinten hoito: Jos sinulla on lemmikkejä, voit varmistaa testamentissa, kuka huolehtii niistä kuolemasi jälkeen ja miten heidän hoitonsa rahoitetaan.

Testamentin tekeminen on tekijänsä kannalta niin merkittävä päätös, että se tulee antaa lakimiehen tehtäväksi. Tällöin tulee varmuudella selvitettyä kaikki testamentin tekijän tahtoon liittyvät seikat ja myös testamentin pätevyys.

Sopimus yhteisomistuksesta

Yhteisomistuksia syntyy avioliitossa ja avoliitossa vääjäämättä. Edellä artikkelissa on kerrottu miten näiden tilanteiden ratkaisuun kannattaa sopimuksella varautua.

Yhteisomistuksia voi syntyä perinnönjaon jälkeen tai että henkilöt ostavat yhdessä yhteiseen käyttöön omaisuutta. Yleensä aina yhteisomistus liittyy omaisuuteen, jota kukaan ei tarvitse kokoajan, mutta jota on mukava hyödyntää itselle parhaimmalla mahdollisella tavalla. Kesämökit ovat erittäin tyypillinen yhteisomistuksen kohde. Riitaisuudet syntyvät yhteisen omaisuuden käyttöön ja hoitokustannuksiin liittyen. Tästä johtuen ja yhteisomistuksen toimivuuden turvaamiseksi tulee ehdottomasti laatia sopimus. Mikäli yhteisomistajat eivät heti alkuunsa pääse sopimukseen esineen käytöstä ja kustannusten jakautumisesta, ollaan lähes varmuudella myöhempien ja ilman sopimusta vaikeasti ratkaistavien riitojen keskellä.

Yhteisomistajien välisen sopimuksen tekeminen kannattaa muun muassa seuraavista syistä:

1. Selkeät vastuut ja oikeudet: Sopimuksessa voidaan määritellä, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia kullakin omistajalla on yhteiseen omaisuuteen nähden. Tämä voi koskea esimerkiksi päätöksentekoa, kustannusten jakamista ja ylläpitoa.
2. Riitojen ehkäiseminen: Selkeä sopimus voi ehkäistä tulevia riitoja ja erimielisyyksiä. Kun pelisäännöt ovat etukäteen sovittuja, vältytään monilta epäselvyyksiltä.
3. Omaisuuden käyttö: Sopimuksessa voidaan sopia, miten ja milloin kukin omistaja saa käyttää yhteistä omaisuutta, kuten kesämökkiä tai venettä. Tämä voi sisältää vuorottelujärjestelmän tai aikataulut.
4. Kustannusten jako: Sopimus voi määritellä, miten yhteisestä omaisuudesta aiheutuvat kulut, kuten ylläpito-, korjaus- ja vakuutuskulut, jaetaan omistajien kesken. Tämä estää tilanteet, joissa joku omistajista joutuisi maksamaan kohtuuttoman suuren osan kustannuksista.
5. Myynti ja luopuminen: Sopimuksessa voidaan sopia menettelystä, jos joku omistajista haluaa myydä osuutensa yhteisestä omaisuudesta. Tämä voi sisältää esimerkiksi lunastusoikeuden muille omistajille tai myyntiprosessin säännöt.
6. Asunto-osakkeet ja kiinteistöt: Erityisesti kiinteistöjen tai asunto-osakkeiden yhteisomistuksessa on tärkeää sopia esimerkiksi vastuunjaosta, hallinnosta, remonttien kustannuksista ja käyttöoikeuksista.
7. Erityistilanteet: Sopimus voi kattaa erilaisia erityistilanteita, kuten miten toimitaan, jos joku omistajista kuolee, joutuu vararikkoon tai tulee kyvyttömäksi hoitamaan omistusosuuttaan.
8. Turvallisuus ja ennakoitavuus: Sopimus tuo omistajille turvallisuutta ja ennakoitavuutta yhteisomistukseen. Kaikki tietävät etukäteen, mitä he voivat odottaa toisiltaan.

Yhteisomistajien välinen sopimus kannattaa laatia huolellisesti ja mahdollisesti oikeudellisen neuvonantajan avustuksella. Tämä varmistaa, että kaikki tarvittavat seikat on otettu huomioon ja sopimus on juridisesti pätevä. Sopimus on myös syytä päivittää tarvittaessa, jos olosuhteet muuttuvat.

Yksityishenkilön asiakirjat verkkokaupasta -aina kiinteään hintaan

Verkkokaupassamme laadit helposti kaikki tulevaisuuttasi varten tarvitsemasi oikeudelliset asiakirjat. Täytettyäsi pyydetyt esitiedot ja toimitettuasi sähköpostitse liiteasiakirjat, saat luonnoksen asiakirjasta, jonka lakimies käy kanssasi lävitse varaamassasi videokonsultaatiossa. Varmistamme, että asiakirja soveltuu sinun tilanteeseesi, vastaa tahtoasi, täyttää muotomääräykset ja, että ymmärrät asiakirjan sisällön.

Palvelustamme löytyvät testamentit, avioehtosopimukset, edunvalvontavaltuutukset, hoitotahdot, hoivatahdot, yhteisomistajien väliset asiakirjat sekä kattavat perhe- ja perintöoikeudelliset muut asiakirjat mukaan lukien oikeudelle toimitettavat hakemukset.

Lakimiehillämme on pitkä käytännön kokemus yksityishenkilöiden perhe- ja perintöoikeudellisten asioiden hoitamisesta. Lakimiehemme kuuntelevat, mitä ovat tavoitteesi sekä osaavat antaa sinulle eri vaihtoehtoja siitä, millaisia ehtoja / määräyksiä tilaamaasi asiakirjaan tulee kirjoittaa, jotta asiakirja sisällöltään vastaa tavoitteitasi.

Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme: