Edunvalvonta -asia kuntoon ennen, kuin liekki hiipuu
Useimmilla meistä on huoli jonkun läheisen kyvystä hoitaa omia asioitaan. Miten voi varautua siihen hetkeen, kun iästä tai sairaudesta johtuen kyky asioiden ymmärtämiseen ja hoitamiseen päättyy.
Yleinen edunvalvonta
Laki holhoustoimesta sääntelee edunvalvojan määräämisen edellytyksistä, edunvalvojan tehtävistä ja sen oikeuksista, jonka edunvalvonnasta on kysymys.
Lähtökohtana on, että kenenkään asiat ja etu eivät saa jäädä hoitamatta missään tilanteessa. Tuomioistuin voi määrätä edunvalvojan täysi-ikäiselle, joka sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi on kykenemätön valvomaan etuaan taikka huolehtimaan itseään tai varallisuuttaan koskevista asioista, jotka vaativat hoitoa eivätkä tule asianmukaisesti hoidetuksi muulla tavoin.
Edunvalvojan määräämistä koskevan hakemuksen voi tehdä holhousviranomainen tai se, jonka edun valvomisesta on kysymys, taikka tämän edunvalvoja, vanhempi, aviopuoliso, lapsi tai muu läheinen.
Edunvalvontavaltuutus
Edunvalvontavaltuutuksella voidaan ja ennakolta varautua tilanteeseen, jossa ei itse kykene hoitamaan taloudellisia tai henkilöä koskevia asioita. Tekemällä edunvalvontavaltuutuksen ei menetä oikeuksiaan. Edunvalvonta valtuutuksen voimatuleminen edellyttää samojen perusteiden toteutumista, kun millä perusteilla tuomioistuin voi määrätä edunvalvojan. Jos kyky omien asioiden hoitamiseen ei milloinkaan poistu, niin valtuus ei tule voimaan ollenkaan.
Edunvalvontavaltuutuksen edut
Edunvalvontavaltuutuksella voi itse määrätä kuka asioita hoitaa sen jälkeen, kun ei itse kykene asioiden hoitamiseen. Näin voi varmistaa sen, että edunvalvojaksi tulee varmuudella henkilö, johon luottaa. Edunvalvontavaltuutuksella voidaan joustavasti määrätä mitä asioita tulee hoitaa ja missä laajuudessa ja miten asioita hoidetaan. Yleensä annetaan mahdollisimman laajat valtuudet, jota voidaan pitää perusteltuna syystä, että kaikki hoitoa tarvitsevat asiat eivät ole välttämättä tiedossa edunvalvontavaltuutusta tehtäessä. Mutta valtuutuksen voi rajoittaa koskemaan määrättyä oikeustointa, asiaa tai omaisuutta.
Edunvalvonnan järjestäminen valtuutuksella on myös menettelynä huomattavasti joustavampi, kuin edunvalvonnan järjestäminen tuomioistuimen päätöksellä.
Kuka voi tehdä edunvalvontavaltuutuksen
Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä kahdeksantoista vuotta täyttänyt henkilö, joka kykenee ymmärtämään valtakirjan merkityksen. Erittäin tärkeää on huomata, että edunvalvontavaltuutus on tehtävä siinä vaiheessa, kun kykenee itse asiat hoitamaan ja ymmärtämään. Edunvalvontavaltuutusta ei voida tehdä enää siinä vaiheessa, kun edunvalvonnan tarve on ilmennyt.
Miten edunvalvontavaltuutus tehdään
Laki edunvalvontavaltuutuksesta määrää missä muodossa valtuutus on tehtävä. Muotovaatimukset ovat tiukat. Mikäli edunvalvontavaltuutusta ei ole tehty muotomääräyksiä noudattaen, niin se on pätemätön.
Edunvalvontavaltuus on tehtävä kirjallisesti. Valtuuttajan on kahden todistajan ollessa samanaikaisesti läsnä allekirjoitettava asiakirja tai ilmoitettava siinä olevan hänen allekirjoituksensa. Todistajien on todistettava valtakirja allekirjoituksillaan. Todistajien tulee tietää, että kysymys on edunvalvontavaltuutusta varten tehtävästä valtakirjasta. Sisältöä todistajien ei tarvitse tietää.
Todistajien on merkittävä allekirjoituksensa oheen syntymäaikansa ja yhteystietonsa sekä todistamisen paikka ja aika. Heidän on mainittava, että he ovat olleet samanaikaisesti läsnä valtakirjaa tehtäessä. Heidän on lisäksi tehtävä merkintä valtuuttajan kyvystä ymmärtää valtakirjan merkitys ja muistakin seikoista, joiden he katsovat vaikuttavan valtakirjan pätevyyteen. Todistajien merkitsemää todistusta siitä, että valtakirja on laadittu lain edellyttämällä tavalla, pidetään luotettavana, jollei luotettavuutta ole perusteltua erityisestä syystä epäillä.
Edunvalvontavaltuutuksesta on käytävä ilmi valtuuttamistarkoitus. Edunvalvontavaltuutuksesta on käytävä ilmi asiat, joissa valtuutettu oikeutetaan edustamaan valtuuttajaa. Edunvalvontavaltuutuksesta on käytävä ilmi valtuuttaja ja valtuutettu. Edunvalvontavaltuutuksesta on käytävä ilmi määräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.
Edunvalvontavaltuutus annetaan luovuttamalla valtakirja valtuutetun haltuun tai ilmoittamalla siitä muuten valtuutetulle.
Edunvalvontavaltuutuksen voimaan saattaminen
Edunvalvontavaltuutuksen vahvistaa holhousviranomainen valtuutetun hakemuksesta. Ennen vahvistamista holhousviranomainen selvittää sen, että edunvalvontavaltuutuksen tekijä oli sen tehdessään täyttänyt kahdeksantoista vuotta, valtakirja on tehty muotomääräyksiä noudattaen ja että valtuuttajan kohdalla täyttyvät lääketieteelliset edellytykset. Valtuutetun on esitettävä alkuperäinen edunvalvontavaltakirja sekä lääkärinlausunto lääketieteellisistä perusteista.
Lähtökohtaisesti valtuuttajalle tulee varata tilaisuus tulla kuulluksi. Valtuuttaja ei tarvitse kuulla, jos valtuuttaja lääketieteellisen selvityksen perusteella kykene ymmärtämään asian merkitystä.
