Vesijätön lunastus
Ennen rantakiinteistön ostamista on syytä huolellisesti selvittää, missä kiinteistön todelliset rajat kulkevat. Joskus eteen saattaa tulla tilanne, jossa rantaan on muodostunut vesijättömaata, eikä kyse tällöin ole omarantaisesta kiinteistöstä.
Mikä on vesijättö?
Vesijättö on maa-alueeksi muuttunutta entistä vesialuetta. Vesijättöä voi syntyä maan kohoamisen tai vedenpinnan laskun takia, jolloin rantaviiva on voinut vetäytyä ja aiemmasta pohjasta tulla uutta kuivaa maata. Usein vesijättö on kapea nauhamainen maakaistale kiinteistön ja vesirajan välissä. Vaikka rantaviiva on vetäytynyt, niin kiinteistön rajat eivät kuitenkaan automaattisesti muutu sillä rajat eivät seuraa luonnonolosuhteita, vaan rajat pysyvät paikallaan.
Kuka omistaa vesijätön?
Usein tällainen vesijättö on muun kuin siihen rajoittuvan maa-alueen omistajan omistuksessa. Useimmiten vesijättö on vesialueen omistavan osakaskunnan omaisuutta. Vesijättöalue siten yleensä kuuluu vesialueen omistajalle ja kiinteistön omistaja voi käyttää rantaa ainoastaan jokamiehen oikeuksilla.
Kiinteistökaupan yhteydessä vesijättö voi tuottaa ikävän yllätyksen – kiinteistöllä ei sen johdosta olekaan omaa rantaa. Mikäli myyjä myy kiinteistön rantakiinteistönä, vaikkei hän omista siinä olevaa vesijättöä, eikä asiaa tuoda kaupan yhteydessä esille, voi kiinteistön myyjä joutua korvausvelvolliseksi ostajalle. Myyjän velvollisuutena on kertoa ostajalle kaikki kauppaan vaikuttavat tiedot. Usein on kuitenkin niin, että myyjä ei itsekään tiedä vesijätöstä ja siitä, että kiinteistöllä ei olekaan omaa rantaa.
Vaikka kiinteistöä ei myytäisikään, niin kiinteistön omistajankin on yllätysten välttämiseksi hyvä tietää kiinteistön rajat, sillä vaikka vesijättömaata olisi kauankin aikaa pidetty omana, niin se ei tee siitä kuitenkaan omaa. Asia saattaa usein tulla eteen siinä tilanteessa, jossa kiinteistölle on suunnitelmissa rakentaa tai tehdä muita toimenpiiteitä, joihin tarvitaan rakennus- tai toimenpidelupa kuten rakentamiseen, maanrakennukseen tai rannan kuntoon laittoon. Tällöin yleensä edellytetään, että kiinteistön omistaja omistaa rannan veteen saakka.
Voiko vesijätön lunastaa?
Kiinteistön kohdalla oleva vesijättö voidaan lunastaa kiinteistöön kuuluvaksi, jos vesijättö vaikeuttaa siihen rajoittuvan kiinteistön käyttämistä kuten laiturin rakentamista rantaan. Seuraavaksi käymme tarkemmin läpi vesijätön lunastuksen hakemista ja lunastustoimitusta.
Vesijättömaan lunastuksen hakeminen
Joissakin tilanteissa kiinteistöön rajoittuvan vesijätön, voi kiinteistön omistaja lunastaa itselleen kokonaan tai osaksi. Kiinteistönmuodostamislaissa on säännelty niistä edellytyksistä, milloin vesijätön lunastus on tarpeen. Vesijättö voidaan siten lunastaa, jos vesijättö vaikeuttaa huomattavasti kiinteistön käyttämistä tai jota voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää vain kiinteistön yhteydessä.
Vesijättöön rajoittuvan kiinteistön omistaja voi hakea lunastustoimitusta. Lunastusprosessi laitetaan vireille Maanmittauslaitokselle toimitetulla kirjallisella hakemuksella tai sähköisen asiointipalvelun kautta. Kannattaa huomioida, että lunastustoimituksen jälkeen hakijalla ei ole pelkästään oikeutta, vaan myös velvollisuus ottaa alue vastaan.
Myös vesijätön omistaja voi vaatia kiinteistön omistajaa lunastamaan vesijätön. Kiinteistönmuodostamislaissa säädetään, että jos vesijättöä voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää vain kiinteistön yhteydessä, kiinteistön omistaja on velvollinen vesijätön omistajan tai, jos vesijättö on yhteinen, osakaskunnan vaatimuksesta lunastamaan vesijättöalueen tai sen osan.
Voiko vesijätön myydä?
Periaatteessa vesijättömaasta voisi tehdä myös maakaupan. Tällaiseen ei kuitenkaan yleensä päädytä, koska se on ostajan näkökulmasta aika työlästä, koska vesijätön omistaa yleensä sama taho, joka omistaa siihen liittyvän vesialueen. Yhteisillä vesialueilla voi olla useita, yleensä kymmeniä tai jopa satoja omistajia, joten kaikkien osapuolten kanssa neuvottelu on työlästä. Lisäksi haasteita tuo myös vesijättömaan pinta-alan selvittäminen. Näin ollen järkevintä on hoitaa vesijätön lunastaminen Maanmittauslaitoksen lunastustoimituksessa, jossa lunastusmenettely ikään kuin korvaa kauppakirjan laatimisen ja maanmittausinsinööri hoitaa selvitystyöt kuten rajojen ja pinta-alojen selvittämisen ja muut tarvittavat toimet.
Lunastustoimitus
Vesijätön lunastamistoimituksen hoitaa Maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri tarvittaessa kahden uskotun miehen kanssa. Toimituksessa pidetään yksi tai useampia toimituskokouksia, joihin toimitusmiehet ja asianosaiset voivat osallistua. Lisäksi lunastustoimituksessa suoritetaan maastokatselmus ja maastotyöt. Toimitusmiehet selvittävät ja päättävät sen, onko lunastamiselle kiinteistönmuodostamislaissa säädetyt edellytykset ja perusteet. He määrittävät lunastettavan alueen ja ratkaisevat lunastushinnan sekä sen maksamiseen liittyvät asiat. Lunastustoimituksesta Maanmittauslaitos perii myös kiinteähintaisen toimitusmaksun, joka jää yleensä lunastajan maksettavaksi.
Toimituksen yhteydessä asianosaisilla on oikeus esittää käsityksensä kaikista esille tulleista asioista, kuten lunastamisen edellytyksistä ja esimerkiksi rantaviivan paikasta ja vesijätön hinnasta.
Vesijättöalueesta maksettava lunastushinta määräytyy yleensä alueen käyvän hinnan mukaisena ja tähän vaikuttavat myös alueen laajuus, laatu sekä käyttömahdollisuudet. Toimituksessa määrätään myös aika mihin mennessä lunastushinta on maksettava.
Kun päätös vesijätön lunastamisesta on tehty ja saanut lainvoiman, vesijättö siirtyy lunastajan omistukseen ja liitetään lunastajan omistamaan kiinteistöön.
Lunastajan on maksettava vesijätön lunastuksesta varainsiirtovero ja tehtävä varainsiirtoveroilmoitus Verohallinnolle laissa säädetyssä ajassa toimituksen rekisteröinnistä.
Toimitusmiesten tekemään lunastuspäätökseen voi hakea muutosta maaoikeudelta.
