Saneerauksesta uutta elinvoimaa yritykselle
Viimeksi kuluneet ajat ovat olleet monille yrityksille ja yrittäjille toiminnallisesti ja taloudellisesti haastavaa aikaa. Toimiva ja menestyvä yritystoiminta on saattanut ajautua ulkopuolisten syitten takia vaikeuksiin.
Yrityksen saneeraus on erinomainen vaihtoehto pelastaa yritys ja sen toiminta.
Laki yrityksen saneerauksesta sääntelee perusteet ja menettelyn saneeraukselle.
Lain tarkoitus
Taloudellisissa vaikeuksissa olevan velallisen jatkamiskelpoisen yritystoiminnan tervehdyttämiseksi taikka sen edellytysten turvaamiseksi ja velkajärjestelyjen aikaansaamiseksi voidaan ryhtyä saneerauslain mukaiseen varhaiseen tai perusmuotoiseen saneerausmenettelyyn. Menettelyssä voidaan tuomioistuimen vahvistamalla saneerausohjelmalla määrätä velallisen toimintaa, varallisuutta ja velkoja koskevista toimenpiteistä.
Keskeinen tarkoitus on jatkamiskelpoisen toiminnan tervehdyttäminen ja turvaaminen. Lain tarkoitus merkitsee siitä, että saneeraustoimenpiteisiin on syytä ryhtyä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Toimenpiteisiin on syytä ryhtyä huomattavasti ennen, kuin vaikeudet ovat johtaneet siihen, että kyseessä ei ole välttämättä enää jatkamiskelpoinen toiminta. Päätösten ja toimenpiteiden viivästyessä onnistuneen saneerauksen edellytykset heikkenevät oleellisesti. Tilastojen mukaan onnistuneen saneerauksen haasteena on ollut se, että saneeraukseen on hakeuduttu liian myöhään.
Mitä voidaan saneerata
Saneerausmenettelyn kohteena voi olla yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta, asunto-osakeyhtiö tai taloudellista toimintaa harjoittava yhdistys tai säätiö. Elinkeinonharjoittajalla tarkoitetaan tässä laissa myös ammatin taikka maatilatalouden tai kalastuksen harjoittajaa
Saneerauksen kohteena voi käytännössä ole kaikenlainen liiketoiminta riippumatta siitä missä muodossa toimintaa harjoitetaan.
Varhainen saneerausmenettely
Varhaiseen saneerausmenettelyyn yritys voi hakeutua siinä vaiheessa, kun se ole vielä maksukyvytön, vaan maksukyvyttömyys on vasta uhkaamassa. Varhaiseen saneerausmenettelyyn ei voida hakeutua enää siinä vaiheessa, kun yritys on maksukyvytön.
Saneerausmenettelyä ei voida myöskään aloittaa jos, on todennäköistä, että velallisen varat eivät riitä saneerausmenettelystä aiheutuvien kustannusten kattamiseen eikä kukaan muu ole sitoutunut vastaamaan näistä kustannuksista tai on todennäköistä, että velallinen ei kykene maksamaan menettelyn alkamisen jälkeen syntyviä velkoja tai velallisen kirjanpito on olennaisesti puutteellinen tai virheellinen, paitsi jos osoitetaan, että kirjanpito voidaan vaikeuksitta saattaa asianmukaiseen ja luotettavaan tilaan.
Perusmuotoinen saneerausmenettely
Perusmuotoinen saneerausmenettely voidaan aloittaa, jos vähintään kaksi velkojaa, joiden yhteenlasketut saatavat edustavat vähintään viidennestä velallisen tunnetuista veloista ja jotka eivät ole takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain velallisen läheisiä, tekevät velallisen kanssa yhdessä hakemuksen tai ilmoittavat puoltavansa velallisen hakemusta.
Perusmuotoinen saneerausmenettely voidaan aloittaa, kun velallinen on maksukyvytön. Tällöin saneerausmenettelyä ei voida aloittaa, jos on todennäköistä, että maksukyvyttömyyttä ei saneerausohjelman avulla voida poistaa tai että sen uusiutumista ei voida torjua muuten kuin lyhytaikaisesti. Perusmuotoista saneerausmenettelyä ei voida aloitta jos on todennäköistä, että velallisen varat eivät riitä saneerausmenettelystä aiheutuvien kustannusten kattamiseen eikä kukaan muu ole sitoutunut vastaamaan näistä kustannuksista tai on todennäköistä, että velallinen ei kykene maksamaan menettelyn alkamisen jälkeen syntyviä velkoja tai on perusteltua syytä olettaa, että hakemuksen pääasiallisena tarkoituksena on velkojan perintätoimien estäminen tai muu velkojan taikka velallisen oikeuden loukkaaminen tai on perusteltua syytä olettaa, että saneerausohjelman aikaansaamiselle tai vahvistamiselle ei ole edellytyksiä tai velallisen kirjanpito on olennaisesti puutteellinen tai virheellinen, paitsi jos osoitetaan, että kirjanpito voidaan vaikeuksitta saattaa asianmukaiseen ja luotettavaan tilaan.
Maksukyvyttömyys / Uhkaava maksukyvyttömyys
Saneerauslain mukaan yhtiö on maksukyvytön, kun se on muutoin kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkoja niiden erääntyessä. Maksukyvyttömyyden arviointiin ei ole yksiselitteisiä mittareita ja arviointi on aina tapauskohtaista. Vaikuttavia tekijöitä ovat ainakin viivästyneiden maksujen määrä ja maksuviivästysten kesto. Yritykseen kohdistetut perintä- tai ulosottotoimet ovat vakava merkki maksukyvyttömyydestä. Maksukyvyttömyys on edellytyksenä sille, että velallinen voidaan asettaa konkurssiin.
Uhkaavan maksukyvyttömyyden arviointi on tulevaisuuteen suuntautuvaa arviointia. Yritys selviää vielä velkojen maksusta, mutta sen kokonaistilan arvioinnin perusteella yhtiöllä on konkreettinen riski ajautua jollakin aikavälillä maksukyvyttömäksi. Uhkaavasta maksukyvyttömyydestä on kyse muun muassa silloin kun yritystä uhkaa suuri luottotappio tai rahoituksen saanti on kiristymässä tai markkinatilanne on heikentymässä.
Kuka voi tehdä hakemuksen saneerausmenettelyn aloittamisesta
Hakemuksen varhaisen saneerausmenettelyn aloittamiseksi voi tehdä velallinen.
Hakemuksen perusmuotoisen saneerausmenettelyn aloittamisesta voi tehdä velallinen tai velkoja tai useampi velkoja yhdessä, ei kuitenkaan velkoja, jonka saatava on riitainen perusteeltaan tai olennaiselta osin määrältään taikka muusta syystä epäselvä tai se, jolle velallisen maksukyvyttömyys muun seikan kuin osakkuuden vuoksi todennäköisesti tulisi aiheuttamaan saamisoikeuteen perustuvia taloudellisia menetyksiä.
Minne hakemus tehdään
Saneerausmenettelyä koskevia asioita käsitellään Ahvenanmaan, Helsingin, Länsi-Uudenmaan, Oulun, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuksissa. Valtioneuvoston asetuksella säädetään edellä mainittujen tuomioistuimien tuomiopiireistä saneerausta koskevissa asioissa.
Hakemus on toimitettava tuomioistuimen kansliaan kirjallisena. Mikäli samaan aikaan on vireillä konkurssihakemus, niin hakemus voidaan antaa tuomioistuimelle istunnossa, jossa käsitellään konkurssihakemusta.
Hakemuksen sisältö
Hakemukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys velallisesta ja siitä, millä perusteella tuomioistuin on toimivaltainen. Velallisen on lisäksi liitettävä hakemukseensa selvitys velkojistaan, veloistaan ja niiden vakuuksista sekä taloudellisesta tilanteestaan. Mikäli kysymys on velallisen tekemästä hakemuksesta, niin hakemuksessa on selvitettävä taloudellisten vaikeuksiensa keskeiset syyt, miten velallisen toimintaa on tarkoitus tulevaisuudessa jatkaa sekä millä varoilla saneerausmenettelystä aiheutuvat kustannukset katetaan ja miten velallinen kykenee maksamaan saneerausvelkoihin kuulumattomat velkansa. Hakemuksessa tulee ilmoittaa millä perusteella saneerausta haetaan. Hakemukseen liitettävistä asiakirjoista on säädetty asetuksella.
Sen lisäksi, että hakemus saneerausmenettelyn aloittamisesta kannattaa tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, niin hakemuksen sisältöön siinä esitettävään selvitykseen ja perusteluihin kannattaa erityisesti panostaa. Hyvin laadittua ja perusteltua hakemusta velkojat harvoin vastustavat. Huolellisesti laadittua hakemusta ei ole tarpeen myöskään myöhemmin täydentää näin hakemuksen käsittely etenee tuomioistuimessa joustavasti. Kun jo hakemusvaiheessa on hankittu perusteellinen asiantuntijaselvitys yrityksen tilanteesta, niin tällä seikalla saavutetaan huomattavia säästöjä, kun menettelyn alettua saneerausta aletaan käytännössä toteuttamaan.
Varhaisen saneerausmenettelyn alkamisen vaikutukset
Saneerausmenettely aloittamisen yhteydessä tuomioistuimen tulee päättää maksu- , perintä- ja ulosmittauskielloista. Kiellot määrätään, jollei ole todennäköistä, että ne eivät ole tarpeen. Kiellot on jätettävä määräämättä, jos velallinen hakemuksessaan näin pyytää.
Saneerausmenettelyn alettua velallinen ei saa maksaa saneerausvelkaa eikä asettaa siitä vakuutta. Mikä velkaa on maksettu edellä mainitun vastaisesti, tulee se palauttaa. Velkojen maksukieltoon on poikkeuksia, jota ilmenevät saneerauslaista.
Saneerausmenettelyn alettua velalliseen ei saa kohdistaa toimenpiteitä maksukiellon piiriin kuuluvan velan maksamiseksi tai maksun turvaamiseksi. Aloitetut toimenpiteet tulee keskeyttää. Menettelyn alettua velallisen omaisuutta ei saa ulosmitata maksukiellon piiriin kuuluvasta velasta.
Hakijan vaatimuksesta kiellot voidaan määrätä olemaan väliaikaisina jo ennen menettelyn alkamista, jos siihen harkitaan olevan aihetta.
Tuomioistuimen asettamat kiellot ovat voimassa kolme kuukautta. Kieltoja voidaan hakemuksesta jatkaa, jos sen on perusteltua saneerausmenettelyn edistymisen kannalta. Kiellot eivät voi olla voimassa yli 12 kuukautta.
Saneerausmenettelyn alkaminen ei lähtökohtaisesti vaikuta velallisen tekemien sitoumusten ja sopimusten voimassaoloon.
Perusmuotoisen saneerausmenettelyn alkamisen vaikutukset
Perusmuotoisen saneerausmenettelyn alkamisen yhteydessä tuomioistuin päättää saman sisältöisistä kielloista, kuin edellä on kerrottu varhaisen saneerausmenettelyn yhteydessä.
Saneeraushakemuksen vireille tulon jälkeen syntyneet velat
Saneeraukseen hakeutuvan täytyy erityisesti muistaa se, että kun hakemus tuomioistuimelle on jätetty niin tämän ajankohdan jälkeen syntyvät velat on maksettava sitä mukaa kuin ne erääntyvät. Sama koskee jatkuvaan sopimussuhteeseen taikka jatkuvaan käyttö- tai hallintasuhteeseen perustuvia vastike- tai muita juoksevia maksuja, jotka kohdistuvat hakemuksen vireilletulon jälkeiseen aikaan.
Saneerausmenettelyyn hakeutuminen ei oikeuta velkaantumaan lisää. Saneeraus koskee ainoastaan aiemmin syntyneitä velkoja ja niiden järjestelyä. Mikäli hakemuksen jättämisen jälkeisiä velkoja ei pystytä maksamaan, niin se on jopa selvin peruste sille, että saneerausmenettelyä ei aloiteta tai se keskeytetään myöhemmin.
Kun taloudellisia vaikeuksia ollaan ratkaisemassa hyvissä ajoin, edellytykset varhaiseen saneerausmenettelyyn ovat olemassa. Varhainen saneerausmenettely on menettelynä kevyempi ja kustannuksiltaan halvempi, kuin perusmuotoinen menettely.
Suhde konkurssiin
Jos silloin, kun hakemus saneerausmenettelystä tehdään, on vireillä myös hakemus velallisen asettamisesta konkurssiin, konkurssihakemuksen käsittelyä on jatkettava mutta hakemusta ei saa ratkaista ennen kuin päätös saneerausmenettelyn aloittamisesta on tehty. Samoin menetellään, jos saneerausmenettelyä koskevan hakemuksen tultua vireille, mutta ennen asian ratkaisemista, tehdään hakemus velallisen asettamisesta konkurssiin. Jos saneerausmenettely aloitetaan, konkurssihakemus raukeaa saneerausohjelman tultua vahvistetuksi. Jos hakemus saneerausmenettelystä hylätään tai asian käsittely päättyy muutoin kuin saneerausohjelman vahvistamiseen, konkurssihakemus on ratkaistava.
Silloinkin, kun konkurssihakemusta ei ole vireillä, niin hyvin laadittuun hakemukseen tulee sisällyttää luotettava konkurssia koskeva laskentavertailu. Velkojille on tärkeää pystyä arvioimaan
se, mikä suoritus heidän saatavalleen tulee saneerausmenettelyssä verrattuna konkurssiin. Saneerausmenettelyssä velkojille tuleva suoritus ei saa olla konkurssimenettelystä tulevaa suoritusta alhaisempi.
Hakemuksen käsittely tuomioistuimessa
Hakemuksen käsittelyssä noudatetaan oikeudenkäymiskaaren hakemusasioiden käsittelyjärjestystä. Hakemus on käsiteltävä asian edellyttämällä joutuisuudella. Saneeraushakemuksen käsittelyyn liittyy yksityiskohtia, joita tässä kirjoituksessa ei enempää selvitetä. Sen voi kuitenkin todeta, että kun saneeraukseen hakeudutaan niin ajoissa, että varhaisen saneerauksen edellytykset täyttyvät, niin menettely tuomioistuimessa on yksinkertaisempaa. Hyvin laadittu hakemus takaa sen, että vaikka käsittelyvaiheita on, niin menettelyssä edetään ilman vaikeuksia.
Saneerausohjelma
Kun tuomioistuin tekee päätöksen saneerausmenettelyn aloittamisesta, niin käytännössä aina määrätään selvittäjä viemään saneerausta eteenpäin käytännön tasolla. Menettelyn alkamisen jälkeenkin velallisella säilyy valta määrätä omaisuudesta ja toiminnasta. Joihinkin saneerauslaista ilmeneviin oikeustoimiin velallinen tarvitsee selvittäjän suostumuksen.
Selvittäjän keskeinen tehtävä on laatia saneerausohjelma yrityksen toiminnan ja talouden tervehdyttämiseksi ja velkojien edun valvomiseksi. Saneerausohjelman laatimiseksi ja saneerauksen onnistumiseksi selvittäjä tekee tiivistä yhteistyötä yrityksen edustajien kanssa.
Saneerausohjelma sisältää kaksi osa-aluetta eli miten yhtiön toiminta jatkossa järjestetään ja miten saneerauksen piiriin kuuluvat velat hoidetaan. Toiminnallisella puolella tehdään suunnitelma siitä mitä toimintoja ehkä lopetetaan kokonaan tai mihin toimintoihin tehdään muutoksia tai mitä jatketaan entisellään. Velkojen osalta laaditaan maksuohjelma, josta ilmenee minkä verran kullekin velkojalle täytyy tehdä maksusuorituksia ja milloin.
Miten velkoja voidaan järjestellä
Yleisenä periaatteena on, että saneerausohjelman velkajärjestelyssä ei saa käyttää keinoa, joka rajoittaa velkoja oikeutta enemmän kuin on tarpeellista saneerausohjelman tarkoituksen toteuttamiseksi. Velkojille tuleva suoritus ei saa olla arvoltaan pienempi, kuin mitä velkoja saisi konkurssissa.
Velkajärjestelyssä voidaan 1) muuttaa velan maksuaikataulua;2) määrätä, että velallisen maksusuoritukset on luettava ensin velan pääoman ja vasta sen jälkeen luottokustannusten lyhennykseksi;3) alentaa jäljellä olevaan luottoaikaan kohdistuvien luottokustannusten maksuvelvollisuutta;4) alentaa maksamatta olevan velan määrää.
Velkajärjestelyt voivat sisältää myös velan maksamisen kokonaan tai osaksi: 1) kertasuorituksena tätä tarkoitusta varten otettavalla uudella velalla; tai 2) velkojan toimialan ja aseman kannalta kohtuullisin sijaissuorituksin.
Vakuusvelkojen osalta velan määrä ei voida alentaa, eikä vakuusvelkaan voida maksaa sijaissuorituksena. Vakuusvelalla tarkoitetaan saneerausvelkaa, jonka vakuudeksi velkojalla on kolmansiin nähden tehokas esinevakuusoikeus velalliselle kuuluvaan tai velallisen hallinnassa olevaan omaisuuteen, siltä osin kuin vakuuden arvo menettelyn alkaessa olisi riittänyt kattamaan velkojan saatavan määrän rahaksimuuttokustannusten ja paremmalla etuoikeudella suoritettavien saatavien vähentämisen jälkeen.
Kuinka pitkään saneeraus kestää
Saneerausohjelman kesto määräytyy kunkin yksittäistapauksen tilanteen ja tarpeiden mukaan. Saneerausohjelma kestää sen aikaa, että tervehdyttäminen saadaan toteutettua aiheuttamatta velkojille tarpeetonta haittaa. Saneerausohjelma kestää useita vuosia. Keskimäärin saneerausohjelma kestää kuusi vuotta.
Mitä saneeraus maksaa
Saneerauksen kustannukset koostuvat hakemuksen laatimisesta aiheutuneista kuluista ja käräjäoikeuden perimästä käsittelymaksusta sekä selvittäjälle ja mahdolliselle valvojalle maksettavasta palkkiosta.
Kuten aiemmin sanottu, niin hyvin laadittuun hakemukseen kannattaa panosta. Hyvin laadittu hakemus säästää kustannuksia myöhemmässä vaiheessa. Hakemusvaiheen kustannukset riippuvat saneerattavan yhtiön koosta. Saneeraukseen hakeutumisen kustannukset asettuvat useimmiten 5 000- 10 000 euron välille.
Selvittäjällä on oikeus kohtuulliseen palkkioon. Selvittäjälle maksettava palkkio perustuu käytännössä aina siihen, minkä verran selvittäjällä menee aikaa tehtävänsä hoitamiseen. Palkkio on tuntiveloitusperusteinen ja veloitusperuste on käytännössä aina yli 200 euroa /tuntia. Menettelyvaihe on saneerauksen pisin ja vaativin vaihe. Tämän vaiheen osalta on syytä varautua siihen, että kustannukset eivät voi jäädä alle 10 000 euron. Mikäli saneerausohjelman vahvistamisen yhteydessä määrättään saneerausohjelmalle valvoja, niin hänkin veloittaa tehtävästään tuntiperusteisesti. Valvojan tehtävät ovat huomattavasti selvittäjää suppeammat.
Käräjäoikeus perii 1 060 euron käsittelymaksun silloin kun menettely aloitetaan ja 320 euron käsittelymaksun silloin kun menettelyä ei aloiteta.
