Osakeyhtiön määrääminen selvitystilaan tai poistaminen rekisteristä
Joskus on tilanteita, joissa osakeyhtiön toiminta hiipuu vähitellen, eikä yhtiöllä ole varallisuutta, muttei juuri velkojakaan. Osakeyhtiö voidaan purkaa selvitysmenettelyn kautta, mikä on kuitenkin melko pitkä ja kallis prosessi, eikä kaikilla yhtiöllä ei ole varallisuutta sen läpikäymiseen. Usein tästä syystä osakeyhtiö jätetään purkamatta selvitysmenettelyn kautta. Tässä tilanteessa käy usein myös niin, ettei kaupparekisteriin tehtävät ilmoitukset jäävät tekemättä. Vaikka osakeyhtiön liiketoiminta on lakannut, on se edelleen oikeudellisesti olemassa.
Edellä mainituista syistä johtuen, on laissa säädetty menettelystä, jossa kaupparekisteriviranomaisella oikeus määrätä yhtiö selvitystilaan tai poistettavaksi rekisteristä, jos tietyt edellytykset täyttyvät.
Tässä artikkelissa käsitellemme niitä tilanteita, joissa osakeyhtiö voidaan kaupparekisteriviranomaisen toimesta määrätä selvitystilaan tai poistettavaksi rekisteristä. Pääsääntöisesti selvitystilaan asettaminen on ensisijainen menettely ja rekisteristä poistaminen toissijainen.
Osakeyhtiölain 20 luvun 4 §:ssä säädetään yhtiön määräämisestä selvitystilaan tai poistettavaksi rekisteristä.
Rekisteriviranomaisen tulee määrätä yhtiö selvitystilaan tai poistettavaksi rekisteristä, jos:
1) Yhtiöllä ei ole rekisteriin merkittyä toimikelpoista hallitusta;
Hallitus ei ole toimikelpoinen tilanteessa, jossa hallitus on lukumäärältään niin vajaalukuinen, ettei se ole enää päätösvaltainen mahdollisten varajäsentensäkään avulla.
Toimikelpoisuuden puuttuminen voi ilmetä myös, jos riittävä määrä hallituksen jäsenistä ei täytä heille laissa säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi sillin, jos hallituksen jäsen on konkurssissa tai hallituksen jäsenen toimikelpoisuutta on rajoitettu ja hänet määrätty edunvalvontaan tai holhouksen alaiseksi.
Pelkästään hallituksen vajaalukuisuus ei ole vielä peruste määrätä yhtiötä selvitystilaan tai poistettavaksi rekisteristä. Jos hallitukseen ei saada uusia jäseniä valituksi, yhtiöjärjestystä voidaan muuttaa hallituksen jäsenten lukumäärää alentamalla, jolloin voi olla mahdollista saattaa hallitus toimikelpoiseksi.
2) Yhtiöllä ei ole rekisteriin merkittyä elinkeinotoimintalain (565/2023) 6 §:ssä tarkoitettua edustajaa;
Elinkeinotoimintalain mukaisella elinkeinoharjoittajalla on oltava edustaja, jolla on oikeus ottaa vastaan haasteita ja muita tiedoksiantoja elinkeinonharjoittajan puolesta. Edustaja on ilmoitettava merkittäväksi kaupparekisteriin. Edustajan asuinpaikan on oltava Suomessa.
Suomalaisen yhteisön, jolla on yhteisöstä pidettävään rekisteriin merkitty toimennimenkirjoittaja tai muu edustaja, jolla on asuinpaikka Euroopan talousalueella, ei kuitenkaan tarvitse asettaa erillistä edustajaa Suomessa.
Edustajana ei voi olla alaikäinen eikä henkilö, joka on konkurssissa tai jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu.
3) Yhtiö ei ole rekisteriviranomaisen kehotuksesta huolimatta ilmoittanut osakeyhtiölain 8 luvun 10 §:n mukaisesti tilinpäätösasiakirjoja rekisteröitäviksi vuoden kuluessa tilikauden päättymisestä;
Osakeyhtiölain 8:10 §:ssä säädetään tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen rekisteröinnistä seuraavaa: Yhtiön on ilmoitettava tilinpäätös ja toimintakertomus rekisteröitäviksi kahden kuukauden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta. Ilmoitukseen on liitettävä jäljennös tilintarkastuskertomuksesta ja konsernitilintarkastuskertomuksesta sekä hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan kirjallinen ilmoitus tilinpäätöksen vahvistamisen päivämäärästä ja yhtiön voittoa koskevasta yhtiökokouksen päätöksestä.
Kyseisen pykälän 2 momentin mukaan Jos 1 momentissa säädetty velvollisuus laiminlyödään, rekisteriviranomainen voi velvoittaa toimitusjohtajan tai hallituksen jäsenen sakon uhalla täyttämään velvollisuuden määräämässään ajassa. Päätökseen, jolla rekisteriviranomainen on asettanut uhkasakon, ei saa hakea muutosta valittamalla. Laiminlyönnin vuoksi yhtiö voidaan 20 luvun 4 §:n perusteella asettaa selvitystilaan tai poistaa kaupparekisteristä.
Kaupparekisterillä on siten selvitystilaan määräämisen ja rekisteristä poistamisen ohella mahdollisuus käyttää myös edellä mainitun pykälän mukaista pakkokeinoa eli määrätä uhkasakon uhalla hallitus tai toimitusjohtaja täyttämään tämä velvollisuus asetettavassa määräajassa. Tämä menettely on usein tarkoituksenmukaisempaa, kuin ryhtyä heti toimenpiteisiin yhtiön määräämiseksi selvitystilaan tai poistamiseksi rekisteristä.
4) Yhtiö on asetettu konkurssiin, joka on rauennut varojen puutteeseen.
Jos osakeyhtiön konkurssi on rauennut varojen puutteeseen, voidaan osakeyhtiö määrätä rekisteristä poistettavaksi. Näin voidaan menetellä sen vuoksi, että yhtiöllä, jolla ei ole ollut varoja konkurssimenettelyn jatkamiseen, ei yleensäkään ole varoja myöskään selvitysmenettelykulujen suorittamiseen. Rekisteristä poistaminen tehdään lähes automaattisesti rekisteriviranomaisen toimesta, kun se on saanut tuomioistuimelta tiedot konkurssin raukeamisesta. Kaupparekisterillä ei siten tässä tapauksessa ole velvollisuutta ottaa yhteyttä osakeyhtiön edustajiin eikä tarvitse ryhtyä tiedoksianto- tai kuulutusmenettelyyn.
Kenellä on oikeus panna vireille yhtiön selvitystilaan määräämistä tai rekisteristä poistamista koskeva asia?
Vireillepano-oikeus on hallituksella, hallituksen jäsenellä, toimitusjohtajalla, tilintarkastajalla, osakkeenomistajalla, velkojalla tai muulla, jonka oikeus saattaa riippua asianmukaisesta rekisteröinnistä tai selvitystilaan määräämisestä.
Rekisteriviranomainen voi ottaa asian käsiteltäväksi myös omasta aloitteestaan.
Missä muodossa asia tulee saattaa vireille?
Vireillepanon muotoa ei ole säädetty, mutta se tulee kuitenkin olla kirjallinen kaupparekisteriviranomaiselle toimitettu vaatimus.
Kaupparekisterin antamissa ohjeistuksissa vaatimuksessa tulee käydä ilmi seuraavat seikat:
1) kirjoitetaan vapaamuotoinen hakemus, joka osoitetaan Patentti- ja rekisterihallitukselle
2) pyydetään, että yhtiö määrätään selvitystilaan tai poistetaan rekisteristä
3) perusteellaan pyyntö
4) jos haetaan selvitystilaan määräämistä, voi ilmoittaa ottaako hakija vastattavakseen selvittelykuluista ja ehdottaa henkilöä selvitysmieheksi
5) hakemuksen allekirjoittaminen
Kaupparekisteri antaa ensin korjauskehotuksen
Ennen selvitystilaan asettamista ja rekisteristä poistamista, on rekisteriviranomaisen edellä mainittujen kohtien 1-3 tilanteissa kehotettava yhtiötä ensin korjaamaan rekisteriin merkityissä tiedoissa olevat puutteet.
Ensimmäinen kehotus voi olla vapaamuotoinen.
Jollei puutetta korjata ensimmäisen kehotuksen johdosta, toinen kehotus tulee antaa osakeyhtiölaissa säädetyssä muodossa eli seuraavasti:
- Kehotus on tällöin lähetettävä yhtiölle kirjallisesti
- kehotuksesta on käytävä ilmi, että yhtiö voidaan määrätä selvitystilaan tai poistaa rekisteristä, jollei puutteita korjata määräpäivään mennessä
- kehotus on lisäksi julkaistava virallisessa lehdessä viimeistään kolme kuukautta ennen määräpäivää. Samalla on kehotettava niitä osakkeenomistajia ja velkojia, jotka haluavat esittää selvitystilaan määräämistä tai rekisteristä poistamista koskevia huomautuksia, tekemään huomautukset kirjallisesti määräpäivään mennessä.
Kaupparekisterin ratkaisu
Kun toisen kehotuksen määräaika on kulunut umpeen, eikä puutteita ole korjattu, rekisteriviranomaisen tulee määrätä yhtiö selvitystilaan tai poistettavaksi rekisteristä. Kaupparekisteriviranomaisen on tehdessään päätöksen osakeyhtiön määräämisestä selvitystilaan samalla valittava selvitysmies tai -miehet. Osakeyhtiö on selvitystilassa, kun päätös on lainvoimainen. Osakeyhtiö on poistettu rekisteristä, kun päätös siitä on merkitty rekisteriin.
