Aidan rakentaminen
Miten aidan saa rakentaa kiinteistöjen rajalle? Mitkä määräykset rakentamista ohjaavat ja mitä määräysten vastaisesta rakentamisesta voi seurata? Mitkä ovat sovellettavat lait? Mikä on kaavan merkitys? Tarvitaanko rakentamiseen naapurin suostumusta? Onko keskinäisellä sopimuksella merkitystä?
Katso artikkeli vlogista
Maankäyttö- ja rakennuslaki
Laki sääntelee yleisellä tasolla kaikkea rakentamista. Lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen siten, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle ja edistetään rakentamisessa kestävää kehitystä. Lain tarkoituksena on turvata kaikille mahdollisuus osallistua rakentamista koskevien asioiden valmisteluun. Maankäyttö- ja rakennuslain 126 a §:stä ilmenee. että aidan rakentaminen edellyttää lähtökohtaisesti aina lupaa. Tarvittava lupa on toimenpidelupa. Kunnan laatimassa rakennusjärjestyksessä voi olla määräys, että merkitykseltään ja vaikutuksiltaan vähäinen rakentaminen voidaan toteuttaa kunnan rakennusviranomaiselle tehtävän ilmoituksen perusteella. Ennen aidan rakentamista kannatta selvittää oman kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta tarvitaanko lupa. Vaikka lupaa ei tarvittaisi, niin rakentamisesta tulee aina ilmoittaa rakennusvalvontaviranomaiselle.
Maankäyttö- ja rakennusasetus
Asetuksen 82 §:n mukaan kiinteistönomistajalla on, jollei asemakaavassa tai rakennusjärjestyksessä toisin määrätä tai kunnan rakennusvalvontaviranomainen erityisestä syystä toisin päätä oikeus rakentaa aita tontin rajalle. Asemakaavan ja rakennusjärjestyksen määräykset ohjaava hyvin usein aidan rakentamista. Paikkakunnasta ja olosuhteista riippuen määräykset voivat olla hyvinkin yksityiskohtaisia.
Asemakaava
Asemakaavalla ohjataan yksityiskohtaisesti rakentamista. Miten kiinteitä rakennelmia kuten esimerkiksi aidan voi rakentaa. Asemakaavan laatimismenettelystä ja sisällöstä säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Asemakaavan yleisenä tarkoituksena on ohjata rakentamista ja alueiden käyttöä paikalliset olosuhteet huomioiden hyvä maisemakuvan ja rakentamistavan edistämiseksi. Asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto, ellei päätösvaltaa ole siirretty kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Asemakaavan määräykset riippuvat kuloisestakin kaavoitustarpeesta. Esimerkiksi kaupungeissa asemakaavamääräykset voivat ohjata rakentamista hyvinkin yksityiskohtaisesti. Asemakaavassa voi olla aitaamisen sallivia tai aitaamisen kieltäviä määräyksiä. Asemakaavassa voidaan myös velvoittaa aidan rakentamiseen, mutta harvemmin asuntoalueille. Asemakaava määräykset voivat koskea aidan sijoittamista, aidan korkeutta tai materiaalia. Voimassa olevista kaavoista ja niiden määräyksistä saa tietoa kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta.
Rakennusjärjestys
Maankäyttö- ja rakennuslaki antaa kunnille laajan mahdollisuuden päättää paikalliset olot huomioivaa alueiden käytön suunnittelua ja rakentamista. Määräykset voivat koskea muun muassa aitoja ja muita rakennelmia. Rakennusjärjestys ja sen määräykset ovat kunnalle merkittävä tapa ohjata rakentamista kaavoittamattomilla alueilla. Siis vaikka kiinteistö ei ole asemakaava-alueella, niin aidan rakentaminen ei välttämättä ole täysin vapaata, vaan määräyksiä ja ohjeita on voitu antaa rakennusjärjestyksessä. Kunnan voimassa olevat rakennusjärjestyksen määräykset ovat saatavissa kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta.
Sopimus aidan rakentamisesta
Mikäli aidan rakentaminen ei perustu velvoittavaan määräykseen, niin aidan rakentamisesta rajalle tulee lähtökohtaisesti sopia naapurin kanssa. Naapurin suostumusta edellytetään usein myös silloin kun aita rakennetaan korkeuttaan lähemmäs kiinteistön rajaa. Naapurin suostumus tulee pyytää kirjallisesti. Mikäli toimenpideluvan hakemisen yhteydessä esitetään naapurin kirjallinen suostumus, niin tämä nopeuttaa lupamenettelyä, koska naapurin kuulemisvaihe ja huomautuksen jättämiselle varattu aika jää pois.
Naapuri ei hyväksy aitaa
Maankäyttö- ja rakennuslain 135 § ja 136 § perusteella rakennuslupaviranomainen voi myöntää luvan aidan rakentamiseen, vaikka naapurin suostumusta ei olisi saatu. Tällöin aitaa ei saa rakentaa niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapuri kiinteistön sopivaa rakentamista. Lupakäytännössä aidan sijoittamiseen rajalle tulee olla erityinen syy, eikä aidasta naapurille aiheutuva haitta saa olla merkittävä.
Mikäli edellytykset luvan saamiseksi eivät täyty, niin aita tulee sijoittaa kokonaan oman kiinteistön alueelle. Aita tulee pystyä hoitamaan ja huoltamaan kokonaan oman kiinteistön puolelta. Pääsääntönä voidaan pitää, että aita tulee rakentaa korkeutensa verran kauemmas rajasta. Tällöinkin tulee huomioida, se että asemakaavan ja rakentamisjärjestyksen määräykset voivat asettaa rajoituksia aidan rakentamiselle.
Luvattomasti tai määräysten vastaisesti rakennettu aita
Jos aidan rakentaminen aloitetaan tai toteutetaan maankäyttö- ja rakennuslain tai sen nojalla annettujen rakentamista koskevien määräysten tai myönnetyn luvan vastaisesti, on rakennustyötä valvovalla viranomaisella oikeus kirjallisella määräyksellä keskeyttää rakennustyö. Samalla määrätään toimenpiteistä, joihin rakentajan tulee ryhtyä. Määräysten tehosteeksi rakennusvalvontaviranomainen voi asettaa uhkasakon.
Maankäyttö- ja rakennuslain 185 §:n mukaan, joka ilman edellytettyä lupaa tai ilmoitusta aloittaa aidan rakentamisen, on tuomittava rakentamisrikkomuksesta sakkoon.
Käytännössä menettely on se, että jos aita on rakennettu kokonaan luvatta tai lupamääräysten vastaisesti, niin kiinteistön omistajalle annetaan mahdollisuus hakea tarvittava lupa tai muuttaa aita määräysten mukaiseksi tai poistaa aita, ennen kuin ankarampiin viranomaistoimiin ryhdytään.
Laki eräistä naapuruussuhteista
Mikäli aita on rakennettu kokonaan ilman lupaa tai lupamääräysten vastaisesti tai aitaa hoidetaan huonosti, niin sovellettavaksi voivat tulla vielä naapuruussuhteista annetun lain määräykset.
Mikäli luvallisestikin rakennettu aita uhkaa kaatua tai sortua ja tuottaa naapurille vahinkoa, eikä aidan rakentanut naapuri korjaa aitaan, niin naapurilla on oikeus aidan rakentajan kustannuksella ryhtyä tarvittaviin korjaustoimiin.
Mikäli aita rakennetaan lähemmäksi rajaa kuin lupa tai määräykset oikeuttavat, eikä naapuri viipymättä huomauta asiasta, niin hän voi joutua sallimaan aidan jäämisen paikoilleen. Edellytyksenä on, että aidan
rakentaneelle naapurille aiheutuu aidan purkamisesta tai muuttamisesta suhteettoman suurta vahinkoa aidan aiheuttamaan haittaan verrattuna. Normaalisti aidan purkamisen, siirtämisen tai muuttamisen kustannukset ovat niin alhaiset, että on erittäin harvinaista, että toinen naapuri joutuisi sallimaan aidan paikalleen jäämisen. Mutta mikäli näin kävisi niin naapuri on oikeutettu vuotuiseen korvaukseen aiheutuvasta haitasta. Korvauksen suuruuden vahvistaa tuomioistuin ja maksu on voimassa lähtökohtaisesti kymmenen vuotta
Mikäli aidan rakentamisen pääasiallinen tarkoitus on ilmeisesti ollut tuottaa naapurille vahinkoa ja haittaa, niin naapurilla on oikeus vaatia alue saatettavaksi entiseen kuntoon ja vaatia korvausta vahingosta. Tätä koskeva vaatimus on tehtävä vuoden sisällä siitä, kun aidan rakentamiseen ryhdyttiin tai sen haitallinen laatu ilmeni.
Naapuruussuhde lain perusteella haittaa tai vahinkoa kärsivä ei voi olla kovin pitkään passiivinen asiassa. Tulkinnanvaraista on mistä edellä mainittu vuoden määräaika alkaa kulua, mutta aidan valmistumista voidaan pitää varsin konkreettisen ajankohtana.
Sopimuksen merkitys
Vaikka raja-aidan rakentamisluvan voi tietyin edellytyksin saada ilman naapurin suostumustakin, niin sopimuksen ja yhteistyön merkitys korostuu myöhemmin. Olkoonpa aita mitä hyvänsä materiaalia, niin se tarvitsee aivan välttämättä huoltoa ja kunnossapitoa. Kun yhteisestä aidasta on sovittu, niin tällöin käytännössä sovittaan myös kunnossapidosta. Ilman sopimusta huoltamisesta ja kunnossapitämisestä voi aiheutua vuosia kestäviä erimielisyyksiä naapureiden välillä.
