Rakennuksen purkaminen ja puiden kaataminen
Yleisesti tiedetään, että uuden rakentaminen edellyttää käytännössä aina lupaa. Yllätyksenä saattaa tulla, että rakennusten ja rakenteiden purkaminen tai puiden kaataminen omallakaan maalla ei ole täysin vapaata. Rakennusvalvontaviranomainen voi myös määrätä rakennuksen purettavaksi. Artikkelissa selvitetään mitä tulee huomioida purkamisen ja puiden kaatamisen osalta.
Katso vlogissa
Rakennuksen purkamislupa
Rakennuksen purkamisesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 18 luvun 127 §:ssä. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa asemakaava-alueella ilman lupaa. Rakennusta ei saa ilman lupaa purkaa myöskään alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi. Lisäksi yleiskaavassakin voidaan edellyttää rakennuksen purkulupaa.
Rakennus
Maankäyttö- ja rakennuslain 16 luvun 113 §:n mukaan rakennuksella tarkoitetaan asumiseen, työtekoon varastointiin tai muuhun käyttöön tarkoitettua kiinteää tai paikallaa pidettävää rakennelmaa, rakennetta tai laitosta, joka ominaisuuksiensa vuoksi edellyttää viranomaisvalvontaa. Määritelmä on niin laaja, että käytännössä lähes kaikkien rakennusten ja rakennelmien purkaminen edellyttää lähtökohtaisesti lupaa.
Milloin purkulupaa ei tarvita
Mikäli voimassa oleva rakennuslupa edellyttää vanhan rakennuksen purkamista, niin tällöin purkulupaa ei tarvita. Purkulupaa ei tarvita myöskään, jos voimassa oleva katusuunnitelma, tiesuunnitelma tai ratasuunnitelma edellyttää rakennuksen purkamista. Edellä mainitut tapaukset ovat selviä, koska purkamisen edellytykset on jo myönnettyjen lupien yhteydessä selvitetty. Purkamisen valvonta tapahtuu myös samalla kertaa, kun valvotaan voimassa olevan luvan mukaista rakentamista.
Tulkinnanvarainen määräys on se, että purkulupaa ei tarvita myöskään talousrakennuksen tai muun siihen verrattavan vähäisen rakennuksen purkamiseen. Edellä mainituissakin tapauksessa purkulupa tarvitaan, jos rakennusta on pidettävä historiallisesti merkittävänä tai rakennustaiteellisesti arvokkaana. Lähtökohtaisesti kiinteistön omistaja arvioi luvan tarpeen.
Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että jos rakentaminen on aikoinaan edellyttänyt luvan, niin purkamiseenkin tarvitaan lupa.
Talousrakennus tai muu vähäinen rakennus
Talousrakennukselle ei ole yksiselitteistä määritelmää. Tähän artikkeliin liittyen yleisellä tasolla talousrakennuksena voidaan pitää pienehköä rakennusta, joka on rakennettu toisen rakennuksen yhteyteen ja tukee päärakennuksen käyttötarkoitusta. Tässä mielessä esimerkiksi erillisiä autotalleja, pihasaunoja, varastoja tai vastaavia ei voida lähtökohtaisesti pitää talousrakennuksina,
joiden purkaminen ei edellytä lupaa. Kunkin kunnan rakennusjärjestyksestä ilmenee tarkemmin talousrakennuksen määritelmä.
Historiallisesti merkittävä tai rakennustaiteellisesti arvokas rakennus
Rakennusperinnön suojelemisesta annettu laki sääntelee menettelyä historiallisten ja rakennustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten osalta. Päätöksen rakennuksen suojelusta tekee elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Suojelua koskevasta päätöksestä tehdään merkintä kiinteistöä koskevaa lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, josta kiinteistön omistaja saa selville, onko hänen kiinteistöillään suojeltuja rakennuksia.
Ennakollinen valvonta
Edellä artikkelissa on kerrottu, että purkuluvan tarpeen arvioi lähtökohtaisesti kiinteistön omistaja. Niissäkin tapauksissa, joissa lupaa ei tarvita, tulee purkamisesta kuitenkin kirjallisesti ilmoittaa kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle. Purkuilmoitus tulee tehdä 30 päivää ennen kuin purkutyöhön ryhdytään. Tällöin rakennusvalvonta viranomaisella on mahdollisuus arvioida, tarvitaanko purkamiseen lupa. Mikäli rakennusvalvontaviranomainen katsoo, että purkulupa tarvitaan, niin se voi 30 päivän kuluessa vaatia purkuluvan hakemista. Rakennusvalvontaviranomaisen tulee perustella se miksi purkaminen edellyttää lupaa.
Purkamisluvan edellytykset
Purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista.
Lupahakemuksessa tulee selvittää purkamistyön järjestäminen ja edellytykset huolehtia syntyvän rakennusjätteen käsittelystä sekä käyttökelpoisten rakennusosien hyväksi käyttämisestä.
Maisematyölupa
Yleinen harhakäsitys on, että oman kiinteistön pihalta puita saa kaataa haluamallaan tavalla. Mutta ainakin asemakaava-alueilla puiden kaatamiseen tarvitaan yleensä aina lupa.
Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa ei saa suorittaa ilman lupaa asemakaava-alueella. Lupaa voidaan edellyttää ranta-asemakaavassa ja yleiskaavassa. Mikäli alue on osoitettu yleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, niin lupaa ei tarvita. Lupa voidaan tarvita alueilla, joilla on rakentamiskielto asemakaavan laatimiseksi.
Maisematyölupaa ei tarvita
Lupaa ei tarvita yleis- tai asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten taikka myönnetyn rakennus- tai toimenpideluvan mukaisten töiden suorittamiseen eikä vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin.
Lupa ei ole myöskään tarpeen, jos toimenpide perustuu maantielain mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan tai ratalain mukaiseen hyväksyttyyn ratasuunnitelmaan. Maisematyölupaa koskevia säännöksiä ei sovelleta sellaiseen maa-ainesten ottamiseen, johon tarvitaan maa-aineslaissa tarkoitettu lupa.
Mikäli puu on sellaisessa kunnossa, että se voi aiheuttaa välitöntä vaaraa ympäristölle, niin sen saa tietysti kaataa ns. pelastustoimena. Tällöin puun kaatajan täytyy pystyä tarvittaessa myöhemmin osoittamaan puun kaatamisen välttämättömyys.
Vaikutuksiltaan vähäinen toimenpide
Se mikä on niin vähäinen toimenpide, ettei siihen tarvita lupaa on riippuivainen kunnan määräyksistä ja asuinalueesta. Yleisenä lähtökohtana voidaan pitää, että yksittäisenkin puun, joka vaikuttaa maisemakuvaan kaataminen edellyttää lupaa. Varsin yleinen määritelmä on myös se, että jos rungon halkaisija on metrin korkeudella alle 5 cm, niin kysymys on pienestä puusta, jonka kaataminen ei edellytä lupaa.
Maisematyön luvan edellytykset
Voimassa olevalla asemakaava tai yleiskaava alueella maisematyölupa on myönnettävä, jollei toimenpide vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa.
Alueella, jolle kunta on määrännyt rakennuskiellon asemakaavan laatimista tai muuttamista varten tai jolle yleiskaavan laatimista varten on määrätty toimenpiderajoitus, lupa voidaan myöntää, jollei toimenpide tuota huomattavaa haittaa kaavan laatimiselle taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa.
Ilman lupaa tai ilmoitusta suoritettu purkaminen
Maankäyttö- ja rakennuslain 185 §:n mukaan, joka ilman lupaa tai ilmoitusta aloittaa rakentamisen tai ryhtyy muuhun toimenpiteeseen vastoin tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä taikka muutoin laiminlyö hänelle näissä säädetyt tai määrätyt rakentamista tai ympäristön hoitoa koskevat velvollisuutensa, on tuomittava rakentamisrikkomuksesta sakkoon.
Purkumääräys
Ääritapauksissa rakennusvalvonta viranomainen voi määrätä rakennuksen purettavaksi.
Maankäyttö- ja rakennuslain 166 §:n mukaan rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Rakennus ja sen energiahuoltoon kuuluvat järjestelmät on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne rakennuksen rakennustapa huomioon ottaen täyttävät energiatehokkuudelle asetetut vaatimukset.
Lähtökohtaisesti tapaukset hoituvat korjaustoimenpiteillä. Mutta jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulee rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen.
Purkukuntoisena myyminen
Usein vanhan rakennuksen purkaminen tulee arvioitavaksi silloin, kun kiinteistöä ollaan myymässä. Kiinteistön voi myydä siten, että sillä oleva tai olevat vanhat rakennukset myydään purkukuntoisena. Tällöin kauppakirjassa tulee yksilöidä rakennus tai rakennukset, jotka myydään purkukuntoisina. Edelleen kauppakirjassa tulee perustella mistä syystä rakennukset ovat purkukuntoisia. Peruste voi ilmetä kuntotarkastuksesta, viranomaisen päätöksestä tai osapuolet ovat voineet keskinäisissä kauppaneuvotteluissa päätyä purkukuntoisuuteen. Mikäli kauppakirjassa ilmoitetaan perustelematta, että rakennukset myydään purkukuntoisina, niin ilmoitus ei välttämättä poista kiinteistön myyjän maakaaren mukaista virhevastuuta. Edelleen kauppakirjassa on syytä mainita miten rakennuksen tai rakennusten purkukuntoisuus on huomioitu kauppahinnassa. Rakennuksen purkamisesta voi aiheutua suuriakin kustannuksia, mikäli näitä ei ole kaupan yhteydessä huomioitu ja sovittu, niin tästä voi myöhemmin syntyä erimielisyyksiä.
Kaiken kaikkiaan purkukuntoisena myymisen tulee kauppahinnan ja muiden seikkojen perusteella vastata todellista tarkoitusta.
Vaikka kauppakirjassa on todettu rakennuksen tai rakennusten purkukuntoisuus, niin se ei tarkoita sitä, että ostajan tulisi purkaa rakennuksia. Mikäli purkamine perustuu rakennusvalvontaviranomaisen päätökseen, niin purkuvelvoite siirtyy ostajalle, ellei kaupan yhteydessä ole muuta sovittu.
