Lapsen elatusvelvollisuus
Lapsella on oikeus riittävään elatukseen. Lapsen riittävä elatus on vanhempien velvollisuus ja he vastaavat siitä kykyjensä mukaan. Kun vanhemmat ja lapset elävät samassa taloudessa, lapsen elatuksen tarve ja vanhempien välisen elatusvastuun jakautuminen ei tule yleensä arvioitavaksi. Tässä artikkelissa esille tuotavat perusperiaatteet lapsen elatuksesta on syytä huomioida silloin, kun vanhemmat päätyvät avioeroon.
Lapsen elatuksen tarve
Lapsen oikeus riittävään elatukseen tarkoittaa lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset.
Vanhempien elatuskyky
Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvastuunsa.
Vanhempien elatusvelvollisuuden kesto
Pääsäännön mukaan lapsen oikeus vanhemmilta saatavaan elatukseen päättyy siinä vaiheessa, kun hän täyttää kahdeksan toista vuotta. Tämän jälkeenkin vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista, mikäli elatusvelvollisuuden jatkuminen yli kahdeksantoista ikävuoden katsotaan kohtuulliseksi. Tällöin otetaan erityisesti huomioon lapsen taipumukset, koulutuksen kestoaika, siitä aiheutuvien kustannusten määrä sekä lapsen mahdollisuudet koulutuksen päätyttyä itse vastata koulutuksestaan aiheutuneista kustannuksista.
Lapsen kyky vastata itse elatuksestaan
Vanhempien elatusvastuun laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös lapsen kyky ja mahdollisuudet itse vastata elatuksestaan sekä seikat, joiden johdosta vanhemmille ei aiheudu lapsen elatuksesta kustannuksia tai ne ovat vähäiset. Käytännössä edellä mainittu voi koskea 15 vuotta täyttäneitä lapsi, mutta näissäkin tapauksissa on äärimmäisen harvinaista, että lapsi kykenisi vastaamaan kuluistaan siinä määrin, että vanhempien elatusvelvollisuus vähenisi.
Lapsen elatuksen tarpeen arviointi
Lapsen elatustarpeen yleiskustannuksia arvioidaan ikäryhmittäin. Ikäryhmät ovat 0-6- vuotiaat, 7-12-vuotiaat ja 13-17 vuotiaat. Yleisillä kustannuksilla katetaan välttämättömiä menoja. jotka aiheutuvat muun muassa ravinnosta, vaatetuksesta ja henkilökohtaisesta hygieniasta. Edellä mainittuja tarpeita on käytännössä kaikilla lapsilla. Yleiskustannuksia ovat myös koulunkäyntiin ja tavanomaiseen harrastustoimintaan liittyvät kustannukset. Kaiken kaikkiaan yleiskustannuksilla tarkoitetaan kustannuksia, jotka aiheutuvat lapsen iän mukaisesti tavanomaisesta hyvinvoinnista.
Lisäksi lapsen elatuksen tarpeessa voidaan harkinnan mukaan ottaa huomioon erityisiä kustannuksia. Erityiset kustannukset ovat sellaisia, jotka vaihtelevat lapsen yksilöllisten tarpeisen perusteella.
Oikeusministeriö on julkaisut ohjeen lapsen elatusavun suuruuden arvioinnista. Lapsen yleiset elinkustannusten määrää pidetään vakiona ikään perustuen. Oikeusministeriön ohjeesta selviää perusteet erityiskustannusten arvioimiseksi.
Vanhempien elatuskyvyn arviointi
Vanhemman elatuskykyä arvioidaan ottamalla huomioon vanhemman tulot ja mahdollisuudet hankkia tuloja sekä varallisuus. Vanhemman elatuskyvyn vähennyksenä huomioidaan hänen omat kohtuulliset kustannuksensa. Kustannuksiin luetaan yleiset elinkustannukset, asumiskustannukset, tulon hankkimisesta aiheutuvat kustannukset sekä harkinnan mukaan erityskustannuksia.
Edellä mainitusta oikeusministeriön ohjeesta selviää tarkemmin mitä pidetään vanhemman yleiskustannusten määränä ja miten asumiskustannukset sekä erityiskustannukset otetaan huomioon elatuskyvyn vähennyksenä.
Elatuksen määräytyminen käytännössä
Esimerkiksi, jos lapsen elatuksen tarve on 450 euroa kuukaudessa ja vanhemman A elatuskyky on 2 000 euro kuukaudessa ja vanhemman B elatuskyky on 1 000 euroa kuukaudessa, niin lähtökohtaisesti A vastaa 300 eurolla ja B 150 eurolla lapsen elatustarpeesta kuukaudessa.
Edellä kuvattuun peruslaskentamalliin tulee muutoksia sen mukaan, minkä verran lapsi asuu kummankin vanhemman luona. Kysymys on lapsen luonapitovähennyksestä. On syytä huomata, että vaikka lapsi asuisi yhtä paljon molempien vanhempien luona, niin se ei automaattisesti poista velvollisuutta maksaa elatusapua. Elatuskykyisempi vanhempi voi tällöinkin joutua maksamaan elatusapua.
Lapsen elatuksesta sopiminen
Vanhempien sopimus lapsen elatuksesta on tehtävä kirjallisesti. Sopimuksesta tulee selvästi ilmetä:
1) lasta ja hänen vanhempiaan koskevat henkilötiedot;
2) elatusavun määrä;
3) mistä ajankohdasta lukien elatusapua on suoritettava;
4) milloin elatusavun suorittaminen päättyy;
5) milloin elatusapuerät erääntyvät maksettaviksi; sekä
6) kenelle elatusapu on suoritettava.
Elatusapua koskevan sopimuksen allekirjoittavat se lapsen vanhemmista, joka sitoutuu suorittamaan elatusapua, sekä alaikäisen lapsen puolesta yleensä toinen vanhemmista. Sopimuksen lapsen puolesta voi allekirjoittaa myös joku muu laillinen edustaja. Jos lapsi on täyttänyt 18- vuotta, niin hän allekirjoittaa sopimuksen.
Sopimuksen vahvistaminen
Elatusavusta tehty sopimus on esitettävä vahvistettavaksi sille hyvinvointialueelle, jonka alueella lapsella on asuinpaikka tai, jos lapsella ei ole Suomessa asuinpaikkaa, sille hyvinvointialueelle, jonka alueella elatusvelvollisella on asuinpaikka.
Hyvinvointialueen on vahvistettava elatusavusta tehty sopimus, jos sopimuksen sisältö on lapsen elatuksesta annetun lain mukainen ja sopimus on tehty säädetyssä muodossa sekä muutoin lain säännöksiä noudattaen. Ennen sopimuksen vahvistamista hyvinvointialueen on erityisesti harkittava, voidaanko sopimusta pitää kohtuullisena ottaen huomioon lapsen oikeus riittävään elatukseen, vanhempien maksukyky sekä muut asiaan vaikuttavat seikat.
Elatusavusta tehty sopimus, jonka hyvinvointialue on vahvistanut, voidaan panna täytäntöön niin kuin lainvoimainen tuomio.
Tuomioistuinkäsittely
Mikäli vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen elatuksesta, niin elatusapua koskevan vaatimuksen voi saattaa kanteella käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Kantajana asiassa on lapsi ja häntä edustaa yleensä toinen vanhemmista. Lasta voi edustaa myös muu laillinen edustaja. Lapsen elatuksesta annetussa laissa ilmenevissä tapauksissa myös viranomaisilla on oikeus ajaa elatusapukannetta lapsen puolesta.
Elatusapua koskeva vaatimus tutkitaan siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä elatusvelvollisella on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka. Elatusapua koskeva vaatimus voidaan tutkia myös käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä elatusapua vaativalla tai saavalla on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.
Elatustuki
Lapsen oikeus riittävään elatukseen saattaa vaarantua siitä syystä, että elatusvelvollinen on laiminlyönyt sopimuksen mukaisen tai tuomiolla vahvistetun elatusavun suorittamisen. Lapsen oikeus saattaa vaarantua myös siitä syystä, että elatusvelvollisella ei ole lainkaan elatuskykyä tai hänen elatuskykynsä on puutteellinen lapsen elatustarpeeseen nähden.
Näissä tapauksissa lapsen elatus turvataan elatustukilaista ilmenevillä perusteilla.
Elatustukea haetaan kirjallisesti Kansaneläkelaitokselta. Hakemuksen voi tehdä lapsen huoltaja, edunvalvoja tai muu henkilö, jonka hoidossa lapsi tosiasiallisesti on, sekä 15 vuotta täyttänyt itsenäisesti asuva lapsi itse. Muun kuin huoltajan tekemän hakemuksen johdosta on kuultava huoltajaa.
Kun elatustukea haetaan elatusavun maksamisen laiminlyönnin perusteella, hakemukseen on liitettävä täytäntöönpanokelpoinen asiakirja tai selvitys siitä, että asiakirja on ulosottoviranomaisen hallussa.
Hyvinvointialue voi hakea elatustuen maksamista itselleen, jos lapsi on hyvinvointialueen kustantamassa ympärivuorokautisessa hoidossa kodin ulkopuolella kalenterikuukautta pitemmän ajan.
