Avustukset kuolinpesästä
Perittävän kuoleman jälkeen voi vainajan läheinen olla oikeutettu saamaan avustusta kuolinpesästä. Tällaisia perittävälle läheisiä henkilöitä ovat yleensä vainajan leski ja lapset, jotka ovat olleet riippuvaisia perittävän taloudellisesta tuesta. Avustuksen tarkoituksena turvata heidän elatustaan. Lue artikkelista, kenellä ja millä edellytyksillä voi olla oikeus saada avustusta kuolinpesästä.
Pesän selvitysaikainen avustus
Perintökaaren 18 luvun 6 §:n 2 momentin mukaisesti eloonjääneellä turvattomalla puolisolla sekä turvattomilla biologisilla lapsilla ja ottolapsilla on oikeus saada tarvitsemansa elatus pesästä niin kauan kuin kuolinpesä on selvitettävänä.
Oikeus avustukseen ei ole sidoksissa kuolinpesän mahdollisuuteen suorittaa avustusta eli selvitysaikaista avustusta voidaan suorittaa myös ylivelkaisessa pesässä edellyttäen tietysti, että pesässä on varoja, joilla avustus voidaan suorittaa. Selvitysaikainen oikeus avustukseen jatkuu siihen saakka, kunnes perinnönjako on lainvoimainen.
Oikeus avustukseen on myös riippumatta siitä, kenen hallinnossa pesä on. Mikäli pesä on yksityisessä selvityksessä eli kuolinpesän osakkaiden yhteishallinnossa, päättävät pesän osakkaat yhdessä avustuksen suorittamisesta. Mikäli pesä on ns. virallisselityksessä eli pesänselvittäjän hallinnossa, on selvittäjän osoitettava leskelle ja lapsille avustusta heidän elatuksensa turvaamista, jos se heille on tarpeen.
Lapsen elatuksesta annetusta laista (704/1975) voidaan saada suuntaviivoja sille, mitä lapsen elatukseen kuuluu. Lain 1 §:n mukaan lapsen elatus käsittää lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidin ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset. Lapsella on oikeus saada elatusta siihen saakka, kunnes hän täyttää kahdeksantoista vuotta.
Puolisolla voi myös olla oikeus avustukseen, mikäli leskellä ei ole muuten edellytyksiä turvata toimeentuloaan eli jos puoliso esimerkiksi työttömyyden, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi itse kykene turvaamaan omaa elatustaan.
Elatukseen oikeutetuilla on myös etusija perittävän velkojiin nähden. Näin ollen pesän varallisuutta voidaan realisoida avustuksen antamiseksi ilman että pesän omaisuuden realisointia pidettäisiin jäämistöomaisuuden hukkaamisena.
Avustuksen maksamisessa ei ole kysymys perintöosuuden ennakkomaksusta eli periaatteessa avustukseen oikeutettu voi saada pesästä enemmän omaisuutta kuin mihin pelkkä perimysjärjestys oikeuttaisi.
Toimeentuloavustus
Perintökaaren 18 luvun 6 § 1 momentin mukaan osakkaalla, jonka toimeentulo oli perittävästä riippuvainen, on oikeus saada pesästä ennakolta, mitä hänen toimeentuloaan varten tarvitaan, sikäli kuin hänen osuutensa ilmeisesti siihen riittää ja ennakko voidaan suorittaa pesänselvitystä haittaamatta.
Mikäli jonkun kuolinpesän osakkaan toimeentulo on ollut riippuvainen perittävästä, on hänellä siten oikeus saada ennakkoa jakamattomasta jäämistöstä toimeentuloa varten. Kyseessä on nimenomaan perintöosuuden ”ennakkomaksu”, joka vähennetään siten osakkaan lopullisesta perintöosuudesta perinnönjaossa.
Mikäli osakas pystyy hankkimaan elantonsa itse, ei hänellä ole oikeutta saada kuolinpesästä ennakkoa. Ennakkoa osakkaalle voidaan maksaa vain, jos ei ole epäilystä siitä, että osakkaan osuus pesästä siihen riittää.
Toimeentuloavustusta voidaan suorittaa korkeintaan osakkaan arvioitua perintöosuutta vastaava määrä. Lisäksi edellytetään, että ennakko voidaan suorittaa pesänselvitystä haittaamatta.
Kasvatusavustus
Perintökaaren 8 luvun 1 §:n mukaan, jos perittävän lapsi tarvitsee kasvatukseensa tai koulutukseensa varoja hänelle perintönä tulevan omaisuuden lisäksi, annettakoon, sen mukaan kuin olosuhteisiin katsoen harkitaan kohtuulliseksi, hänelle päältä päin pesän säästöstä kertakaikkisena määränä avustusta enintään siksi kun hän on tullut kahdenkymmenenyhden vuoden ikään.
Kyseiseen kasvatusavustukseen on oikeutettu vain perittävän lapsi. Avustusta voi saada kasvatukseen tai koulutukseen. Ennen avustuksen maksamista tulee selvittää ja arvioida se, tarvitseeko lapsi kasvatukseen tai koulutukseen varoja perintöosuutensa lisäksi vai voidaanko tämä tarve tyydyttää jo lapsen jäämistöstä saamalla osuudella. Oikeutta avustukseen arvioitaessa otetaan huomioon perintöosuuden suuruus sekä jäämistöomaisuuden laatu. Koulutusavustuksen tarvetta vähentää mm. ilmainen koulutus ja mahdollisuus saada yhteiskunnallisia tukia kuten opintotukea.
Edellä mainitun lainkohdan mukaisesti, perittävän lapsi voi saada jopa perintöosaansa suuremman varallisuusetuuden. Tulee kuitenkin huomioida se, että avustus voidaan antaa vain pesän säästöstä. Näin ollen, mikäli pesässä ei velkojen maksun jälkeen jää jäljelle omaisuutta, ei avustusta voida suorittaa.
Siltä osin kuin testamentti loukkaa oikeutta saada kasvatusavustusta testamentti on tehoton.
Avustuksella ei saa loukata eloonjääneen puolison vähimmäissuojaa eli oikeutta pitää jakamattomana hallinnassa puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto ja koti-irtaimisto. Näin ollen lesken vähimmäissuoja menee kasvatusavustuksen edelle.
Muu avustus
Perintökaaren 8 luvun 2 §:n mukaan perittävän kihlakumppanille, eloonjääneelle puolisolle 3 luvun 7 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa (Perintökaari 3 luku 7 §: Puolisolla ei, mikäli erityisistä asianhaaroista ei muuta johdu, ole tämän luvun mukaista oikeutta jäämistöön, jos perittävän kuollessa oli vireillä kanne asumus- tai avioerosta tai jos puolisot olivat tehneet hakemuksen avioliiton purkamisesta tai asumuserosta. Sama on laki, jos puolisot on tuomittu asumuseroon, mikäli asumuserotuomio ei ole perittävän kuollessa rauennut) perittävän avopuolisolle voidaan antaa jäämistöstä avustuksena rahaa, muuta omaisuutta tai käyttöoikeus omaisuuteen sen mukaan kuin harkitaan kohtuulliseksi, jos hänen toimeentulonsa perittävän kuoleman vuoksi on heikentynyt ja avustus on tarpeen hänen toimeentulonsa turvaamiseksi.
Tulee huomata, että avopuolisolla ei ole oikeutta saada avustusta, mikäli avopuolisoihin ei sovelleta avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annettua lakia (26/2011). Lakia sovelletaan vain sellaisiin avopuolisoihin, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi.
Avustuksen antaminen ei edellytä, että puolisoilla tai toisella heistä on ollut avio-oikeus toisen omaisuuteen. Oikeutta avustukseen ei ole, jos leski pystyy saamaan toimeentulonsa muualta.
Perintökaaren 8 luvun 1 ja 2 momentin mukaiset avustukset toteutetaan perinnönjaossa tai omaisuuden erottelussa.
Avustusta tulee vaatia viimeistään perinnönjaossa tai omaisuuden osituksessa / erottelussa. Jos avustuksen tarpeesta tai sen määrästä ei päästä osakkaiden kesken sovintoon, avustusvaatimuksen voi toteuttaa hakemalla pesänjakajan määräämistä kuolinpesään.
Tarvitsetko lakimiehen apua? Me autamme oikeudellisissa ongelmissasi. Varaa aika maksuttomaan videoneuvotteluun.
Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat artikkelimme:
Rintaperillisen oikeus lakiosaan
