Mitä asioita lapsen vanhempien tulee huomioida eron jälkeen? Vanhemmat voivat keskenään sopia kaikista lasta koskevista asioista. Mikäli vanhemmat eivät kykene sopimaan keskenään, niin lasta koskevat asiat voidaan hakemuksella saattaa käräjäoikeuden käsiteltäväksi.

Lasta koskevat sopimukset

Vanhempien tulee erotilanteessa sopia neljästä lasta koskevasta asiasta: lapsen huoltajuudesta, lapsen asumisesta, lapsen tapaamisoikeudesta ja elatusmaksuista.

Lapsen huolto

Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Myös muita lapselle tärkeitä ihmissuhteita on vaalittava. Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä.

Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää.

Lapsen huoltoa koskeva käytäntö

Avioeron jälkeen sovitaan yleisimmin yhteishuollosta. Myös tuomioistuimen ratkaisuissa yhteishuoltajuus on pääsääntö. Tällöin vanhemmilla on velvollisuus yhdessä toimia lapsen edun mukaisesti. Vanhemmat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset. Yhteishuollossa kummallakin vanhemmista on oikeus saada lasta koskevia tietoja. Huoltajat voivat myös sopia huoltoon liittyvien tehtävien keskinäisestä jaosta. Tuomioistuinkin voi määrätä tehtäväjaosta huoltajien välillä. Tällöin huoltaja vastaa yksin niistä tehtävistä ja niihin liittyvistä päätöksissä, jotka hänelle on sopimuksessa osoitettu.

Lapsen huolto voidaan sopia tai tuomioistuin määrätä yksin toiselle vanhemmalle. Tällöin huoltaja voi tehdä yksin lasta koskevat päätökset. Tällöinkin on erittäin tärkeää muistaa, että yksinhuoltajuus ei rajoita lapsen oikeutta pitää yhteyttä ja tavata toista vanhempaansa.

Lapsen asuminen

Vanhempien tulee sopia siitä, kumman vanhemman luona lapsi asuu eli kumman luona lapsi on kirjoilla. Lapsen asuinpailla on vaikutusta lapsen päivähoitopaikan ja koulupiirin sijaintiin. Myös monet sosiaalietuudet määräytyvät lapsen asuinpaikan mukaisesti.

Vanhemmat voivat sopia myös vuoroasumisesta, jolloin lapsi asuu yhtä paljon vanhempien luona. Käytännössä tämä edellyttää kuitenkin sitä, että vanhempien asunnot sijaitsevat lähellä lapsen päivähoitopaikkaa tai koulua. Tällöin sopimuksesta tulee ilmetä vuoroasumisen tai tapaamisen ja luonapidon tarkemmat ehdot. Vuoroasumista koskevaan sopimukseen on kirjattava, kumpi koti ilmoitetaan lapsen viralliseksi asuinpaikaksi. Tarvittaessa voidaan sopia lapsen kuljetuksesta tai matkakulujen jakautumisesta vanhempien kesken.

Lapsen tapaamiset

Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus luoda ja säilyttää myönteinen ja läheinen suhde vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Tapaamisoikeuteen kuuluu, että lapsi saa

ajoittain olla tämän vanhemman luona tai tavata tätä muualla taikka pitää tähän yhteyttä muulla tavoin.

Lapsen kummankin vanhemman on omalta osaltaan myötävaikutettava tapaamisoikeuden toteutumiseen. Vanhemman on kasvatustehtävässään vältettävä kaikkea, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle.

Lapsen tapaamisoikeudesta sovittaessa tulee ottaa huomioon lapsen ikä, vanhempien asuinpaikkojen välimatka ja lapsen suhde toiseen vanhempaan. Tapaamisoikeuden toteutumisen turvaamiseksi on syytä sopimukseen kirjata tarkat tapaamisen alkamisen ajankohdat ja miten lapsi siirtyy toisen vanhemman luokse. Loma-ajoista on myös syytä sopia. Yleensä kesäaikaan sijoitetaan pidempi tapaamisaika ja syys- ja talvilomat jaetaan vanhempien kesken. Tarkka sopiminen helpottaa lapsen arjen sujuvuutta. Sopimuksessa on hyvä sopia siitä miten toimitaan, jos tapaamisaikaa joudutaan siirtämään.

Lapsen elatus

Eron jälkeenkin molemmat vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta. Eli vaikka olisi sovittu yksinhuollosta, niin huollosta erotettu vastaa silti lapsen elatuksesta. Vanhempien elatusvelvollisuus päättyy, kun lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta. Lapsen elatus käsittää lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset.

Vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Elatuskykyä arvioitaessa huomioidaan vanhemman ikä, työkyky ja mahdollisuus osallistua ansiotyöhön. Elatuskykyyn vaikuttaa vanhemmalla käytössä olevien varjojen määrä sekä vanhemman lakiin perustuva muu elatusvastuu. Lapsen kyky ja mahdollisuus vastata itse elatuksestaan otetaan huomioon arvioitaessa vanhemman elatusvastuun laajuutta.

Elatussopimus on tehtävä kirjallisesti. Jos elatusvelvollinen laiminlyö elatusavun maksamisen, niin vanhempi voi hakea kelalta elatustukea, jota varten tarvitaan vahvistettu elatussopimus.

Vanhempien sopimus

Vanhemmilla on oikeus sopia parhaaksi katsomallaan tavalla lasta koskevista asioista.

Sopimus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on tehtävä kirjallisesti ja se on esitettävä vahvistettavaksi sille hyvinvointialueelle, jonka alueella lapsella on asuinpaikka. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vahvistaa sopimuksessa käytettävien lomakkeiden kaavan.

Jos lapsella ei ole asuinpaikkaa Suomessa, sopimus on esitettävä vahvistettavaksi sille hyvinvointialueelle, jonka alueella lapsella on viimeksi ollut Suomessa asuinpaikka tai, jos lapsella ei ole ollut Suomessa asuinpaikkaa, sille hyvinvointialueelle, jonka alueella lapsen vanhemmilla tai jommallakummalla vanhemmista on asuinpaikka. Jos mikään hyvinvointialue ei edellä säädetyn nojalla ole toimivaltainen, sopimus on esitettävä vahvistettavaksi Helsingin kaupungille.

Sopimuksen vahvistaminen

Sen jälkeen, kun vanhemmat ovat kirjallisesti sopineet lasta koskevista asioista, niin hyvinvointialue harkitsee, voidaanko sopimus vahvistaa. Tällöin otetaan huomioon lapsen etu sekä lapsen omat toivomukset ja mielipide riittävällä tavalla huomioituna. Lastenvalvojan tai sen, joka on määrätty valmistelemaan sopimusten vahvistamista, tulee keskustella lapsen kanssa henkilökohtaisesti, jos lapsi tähän suostuu ja tämä on tarpeen lapsen toivomusten ja mielipiteen selvittämiseksi. Sopimus on jätettävä vahvistamatta, jos kumpikaan lapsen vanhemmista ei ole lapsen huoltaja.

Käytännössä kun huoltajat ovat yhteisymmärryksessä pystyneet sopimaan lasta koskevista asioista on lähinnä teoreettista, ettei sopimusta vahvisteta.

Tuomioistuinkäsittely

Lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva asia pannaan vireille hakemuksella, jonka voivat tehdä lapsen vanhemmat yhdessä, toinen vanhemmista, lapsen huoltaja tai hyvinvointialue. Jos lapsi on huoltajan kuoleman johdosta jäänyt vaille huoltajaa, voi hakemuksen tehdä myös lapsen sukulainen tai muu lapselle läheinen henkilö. Lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevan asian yhteydessä voidaan esittää myös vaatimus lapselle maksettavan elatusavun vahvistamisesta tai vahvistetun elatusavun muuttamisesta.

Lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva asia tutkitaan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä lapsella on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka. Sisaruksia koskeva asia voidaan tutkia myös käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä jollakin heistä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.

Elatusapua koskeva vaatimus voidaan tutkia käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä elatusapua vaativalla tai saavalla on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.

Tuomioistuimessa vaatimukset voidaan käsitellä hakemusasioiden käsittelystä määrätyllä tavalla tai tuomioistuinsovittelussa. Tuomioistuimen käsittelyä ei tässä artikkelissa tarkemmin selvitetä.

Lopuksi

Erotilanteessa vanhempien keskinäiset välit voivat olla hyvinkin riitaisat. Tällaisessakin tilanteessa vanhempien tulisi pystyä sulkemaan keskinäiset riitaisuudet täysin lasta koskevien asioiden ulkopuolelle. Lapsen ei pidä joutua omassa asiassaan vanhempien riitelyn keskelle. Lapsen kautta tapahtuva riitely vaarantaa lapsen hyvinvoinnin ja tasapainoisen kehityksen. Vanhemmat ovat omaa lastansa koskevissa asioissa parhaat asiantuntijat. Lapsen tulevaisuus ja hyvinvointi pitää riitaisessakin tilanteessa pystyä varmistamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Lapsen suhteet molempiin vanhempiin ja vanhempien lähisukulaisiin tulee turvata. Sosiaaliviranomaisilta on saatavissa tukea ja neuvoja lasta koskevista asioista sopimiseksi.

Vanhempien väliseen sopimukseen pääseminen on tuomioistuinkäsittelyä parempi vaihtoehto. Myöhemmin lapsi tulee arvostamaan todella korkealle sen, että erosta huolimatta vanhemmat kykenivät yhteistyössä toimimaan hänen parhaakseen.

Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme:

• Miten omaisuus ja velat jaetaan avioero-osituksessa?
• Osituksen sovittelu
• Voiko lapsen jättää ilman perintöä?
• Rintaperillisen oikeus lakiosaan