Tierasite on pysyvä käyttöoikeus, joka mahdollistaa kulkuyhteyden toisen omistaman kiinteistön alueen kautta. Se on erityisen tärkeä silloin, kun kiinteistöllä ei ole suoraa yhteyttä yleiseen tiehen. Tierasite takaa kiinteistön omistajalle pääsyn tontilleen esimerkiksi asumista, maataloutta tai vapaa-ajan käyttöä varten. Lue lisää artikkelista: Tierasitteen perustaminen.
Kiinteistön kauppaa, vaihdantaa, omitusoikeuden ja erityisen oikeuksin kirjaamista sekä kiinteistöpanttioikeutta koskeva laki eli maakaari uudistui osittain 1.11.2024. Tässä artikkelissa tarkastelemme maakaaren muutoksia 1.11.2024 ja niistä merkittävimpiä eli jotka koskevat kiinteistökaupan esisopimusta, hallinnanjakosopimusta, panttaamattomuussitoumusta sekä vesialueisiin kohdistuvien käyttöoikeuksien kirjaamista.
Kiinteistökaupassa voi sekä ostaja että myyjä syyllistyä viivästykseen. Ostajan tärkeimpiä velvollisuuksia on maksaa kauppahinta ja myyjän velvollisuutena on luovuttaa kiinteistön hallinta ostajalle sovittuna ajankohtana. Artikkelissa ostajan tai myyjän viivästys kiinteistökaupassa käsitellemme tilanteita, milloin on kyse ostajan tai myyjän viivästyksestä kiinteistön kaupassa sekä millaisia oikeusseuraamuksia viivästyksestä lain mukaan voi aiheutua.
Maakaaren 2 luvun 18 §:ssä säädetään kiinteistön vallintavirheestä. Kiinteistökauppariidoissa edellä mainittu virhetyyppi on ollut harvoin harvoin esillä. Virhetyypillä voi kuitenkin käytännössä, varsinkin kaupunkialueiden ulkopuolella tapahtuvissa kiinteistökaupoissa, olla erittäin huomattavia vaikutuksia. Lue lisää artikkelista Kiinteistön vallintavirhe sekä oikeudellinen virhe.
Tiesitkö, että joissakin kiinteistökaupoissa ostaja tarvitsee luvan kiinteistön hankintaan Suomen valtion alueelta? Lupa kiinteistön kauppaan voidaan tarvita siten vain kiinteistön (koskee myös kiinteistön määräosaa ja määräalaa) hankintaan eli asunto-osakkeen hankkimiseen tai kiinteistön vuokraamiseen ei lupaa tarvita. Tulee huomata, että luvanvaraisuus ei koske vain kiinteistön kauppaa vaan myös muuta kiinteistön hankintaa kuten vaihtoa tai lahjaa.
Tiesitkö, että kiinteistökaupoissa on valtiolla tai kunnalla etuosto-oikeus kiinteistöön tiettyjen edellytysten täytyttyä? Artikkelissa Etuosto-oikeus kiinteistön kaupassa tarkastelemme tarkemmin, milloin kunnan tai valtion etuosto-oikeus voi tulla kyseeseen. Käymme myös läpi näihin liittyviä menettelyjä eli miten valtion tai kunnan tulee toimia, mikäli se haluaa käyttää etuosto-oikeuttaan ja millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia ostajalla on tässä tilanteessa.
Yksityisille kulkuteille voidaan perustaa yksityistien tiekunta. Artikkelissa selvitetään, miten tienkäyttöön liittyvät asiat on syytä järjestää. Miten yksityistien tiekunta perustetaan? Käymme läpi myös tilanteen, jossa tieosakkaat eivät ole järjestäytyneet.
Tehty asunto- tai kiinteistökauppa voi osoittautua myöhemmin pätemättömäksi. Milloin asunto- tai kiinteistökauppa on pätemätön? Pätemättömyyden voi aiheuttaa muun muassa muotovirhe, oikeustoimikelvottomuus tai muu oikeustoimilain mukainen pätemättömyysperuste. Käymme artikkelissa läpi pätemättömyysperusteita sekä selvitämme, vaikuttaako pätemättömyys itsestään, vai pitääkö siihen vedota ja missä ajassa. Lisäksi selvitämme, mitä oikeusvaikutuksia pätemättömyydellä on.
Vastuunjakoehtojen käyttäminen asunto- ja kiinteistökaupoissa turvaa sekä myyjän, että ostajan oikeuksia. Vastuunjakoehdot liittyvät aina suoritettuun kuntotarkastukseen. Artikkelisarjan ensimmäinen osa kertoo, mitä vastuunjakoehdot ovat.
Artikkelisarjan vastuunjakoehdot asunto- ja kiinteistökaupassa toisessa osiossa kerromme tarkemmin ehtojen käytöstä sekä siitä, kuinka kuntotarkastuksessa havaitut viat taikka puutteet tulisi ottaa huomioon kaupan ehdoissa.
Artikkelisarjamme Vastuunjakoehdot asunto- ja kiinteistökaupassa viimeisessä osassa tarkastelemme erilaisia vastuunjakolausekkeita konkreettisemmin erilaisten esimerkkien kautta.
Kiinteistön yhteisomistustilanteessa kiinteistö, kuten tila tai tontti, omistetaan määräosin. Määräosin omistettu kiinteistö voidaan usein jakaa eli muodostaa siitä osapuolille omat itsenäiset kiinteistöt lohkomalla tai halkomalla. Jos halkominen/lohkominen ei ole mahdollista tai muuten on järkevää jättää kiinteistö yhdeksi kokonaisuudeksi, voidaan tällaisessa tilanteessa tehdä hallinnanjakosopimus, joka on osapuolten keskinäinen sopimus kiinteistön käytöstä Lue lisää
Kiinteistölle voidaan perustaa kiinteistön omistajien välisin sopimuksin rasitteita eli antaa toiselle kiinteistölle oikeus käyttää toisen kiinteistön aluetta tiettyyn tarkoitukseen. Toisen kiinteistön oikeus on siten toisen kiinteistön rasite. Lisäksi voidaan perustaa tietyissä lain määräämissä tilanteissa rasite ilman asianosaisten sopimusta eli niin sanottu pakkorasite. Kiinteistörasitteen lisäksi oikeutemme tuntee myös rakennusrasitteen, mutta tässä Lue lisää
Kiinteistölle voidaan perustaa käyttöoikeus eli rasite toisen omistamalle maalle. Tällaisia ovat esimerkiksi oikeus tiehen, kaivo, venevalkama, autopaikka tai sähköjohtojen sijoittaminen. Toisen kiinteistön oikeus on tällöin toisen kiinteistön rasite. Kiinteistöä, jonka hyväksi rasite on perustettu, sanotaan ”oikeutetuksi”, ja kiinteistöä, jonka alueelle se on perustettu puolestaan ”rasitetuksi” kiinteistöksi. Rasitteet perustetaan, muutetaan, siirretään Lue lisää
Johdanto Tieoikeus on kiinteistön käyttöoikeus, jolla kiinteistön omistaja saa käyttää toisen kiinteistön aluetta tieyhteyden muodostamiseksi. Tieoikeuden sääntely löytyy yksityistielaista, ja sen perustaminen edellyttää tiettyjä ehtoja ja prosesseja. Tässä artikkelissa tarkastellaan tieoikeuden perustamisen perusteita, sen rekisteröintiä, kustannuksia, muutoksenhakua sekä tieoikeuden lakkaamista. Tieoikeuden Perusteet Oikeudelliset Puitteet Tieoikeus tarkoittaa pysyvää oikeutta käyttää toisen Lue lisää