Ylivelkaantuneen kuolinpesän osakkaan pesäosuus saattaa tulla ulosmittauksen kohteeksi. Pesäosuudella on yleensä varallisuusarvoa, ja velkoja voi sen vuoksi vaatia pesäosuuden ulosmittaamista. Tulee huomata, että ennen perittävän kuolemaa mahdollisesti osakkaan muuhun omaisuuteen kohdistettu ulosmittaus ei laajene automaattisesti koskemaan myös pesäosuutta perittävän kuoleman jälkeen, vaan ulosmittaus tulee tehdä erikseen pesäosuuteen. Lue lisää: Kuolinpesän osakkaan pesäosuuden ulosmittaus.

Kuolinpesän osakkaan pesäosuuden ulosmittaus ei kohdistu mihinkään yksittäisiin jäämistöesineisiin, vaan kohteena on perillisille kuolinpesässä kuuluva osuus, mikä on rinnastettavissa irtaimen luontoiseen oikeuteen.

Tässä artikkelissa tarkastelemme kuolinpesän osakkaan pesäosuuden ulosmittausta, sen oikeusvaikutuksia osakkaan, kuolinpesän ja velkojan asemaan.  Käymme myös läpi sitä, että millaisiin toimiin kuolinpesä tarvitsee ulosottomiehen luvan ja mitä toimenpiteitä kuolinpesässä saa tehdä ilman ulosottomiehen lupaa sen jälkeen, kun pesäosuus on ulosmitattu. Lisäksi tarkastelemme, miten ja missä vaiheessa osakkaan perinnöstä luopumisen tulee tapahtua, jotta pesäosuuden ulosmittaukselta voidaan välttyä.

Perillisen oikeus luopua perinnöstä

Velalliserillinen voi luopua perinnöstä, johon ulosotto ei voi puuttua millään tavalla. Tulee kuitenkin huomata, että välttääkseen perintäosuuden ulosmittauksen, perinnöstä luopuminen tulee tapahtua oikein sekä ennen pesäosuuden ulosmittausta. Puhutaan niin sanotusta tehokkaasta perinnöstä luopumisesta. Perinnöstä luopuminen on tehokas silloin, kun perinnöstä luovutaan kokonaan ja ehdoitta ennen kuin perillinen on ryhtynyt perintöön. Tämä tarkoittaa sitä, että perinnöstä ei saa ottaa vastaan mitään osaa ja perillinen ei saa määrätä sitä tahoa, kenen hyväksi hän perinnöstä luopuu. Lisäksi tämä luopumisilmoitus tulee antaa kirjallisena tiedoksi kuolinpesälle ja luopumisilmoitus tulee tallettaa digi- ja väestötietovirastoon. Tulee kuitenkin huomata, että sen jälkeen, kun pesäosuuden ulosmittauspäätös on tehty, ei velallisperillinen voi enää velkojaa sitovasti luopua perinnöstä.

Voiko velallisperillisen velkoja vaatia tätä vaatimaan lakiosaansa?

Jos perittävä on tehnyt testamentin, jossa lakiosaperillinen on sivuutettu kokonaan perinnöstä, ja lakiosaperillinen tyytyy tähän testamenttiin, eikä vaadi lakiosaansa, ei lakiosaperillisen velkoja voi tässä tilanteessa vaatia perillistä vaatimaan lakiosaansa. Näin ollen perillisen oikeus vaatia lakiosaansa, ei siirry tämän velkojille. Tämä tarkoittaa myös sitä, että osakkaan velkoja ei voi ajaa lakiosan täydennyskannetta eikä moittia perittävän tekemää testamenttia.

Pesän osakas ei siten pesäosuutensa ulosmittauksen vuoksi menetä oikeuksiaan vaan hän voi itsenäisesti päättää edelleen siitä, vaatiko lakiosaansa taikka moittiiko testamenttia.

Voidaan todeta, että yleisesti velkojan mahdollisuudet saada suoritus veloille osakkaan perintöosuudesta ovat melko vähäiset, sillä perittävä yleensä osaa jo varautua tähän ja huomioida sen jäämistösuunnittelussa. Ylivelkaantuneet perilliset on usein sivuutettu perinnöstä testamentissa.

Ulosmittauspäätöksen oikeusvaikutuksista

Ulosmittaus tulee velallista vasten voimaan heti kun päätös on tehty, vaikkei hän olisi saanut päätöstä vielä tiedokseen.

Kuolinpesään nähden ulosmittauspäätös saa oikeusvaikutukset vasta sitten kun kuolinpesälle on annettu tiedoksi kirjallinen maksukielto. Jos kuolinpesä on osakkaiden yhteishallinnossa, kirjallinen maksukielto voidaan toimittaa sille pesän osakkaalle, joka hoitaa kuolinpesän asioita. Tämän osakkaan on sitten annettava maksukielto tiedoksi muille pesän osakkaille. Tulee huomata, että pesän omaisuutta hoitava osakas voi joutuva vahingonkorvausvastuuseen siitä vahingosta, mikä aiheutuu, jollei hän ole ilmoittanut maksukiellosta kaikille pesän osakkaille.

Kun maksukielto on annettu tiedoksi, ei pesän omaisuudesta saa määrätä ilman ulosottomiehen lupaa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että pesän osakkaat eivät saa hävittää taikka ilman ulosottomiehen lupaa luovuttaa kuolinpesän omaisuutta. Jos tämän vastaisesti menetellään, on tällainen kiellon vastainen toimi tehoton velkojia kohtaan. Mikäli tätä määräämiskieltoa rikotaan, on se säädetty rangaistavaksi rikoslain 16 luvun 10 §:ssä eli omaisuutta koskevan viranomaiskiellon rikkomisesta voidaan tuomita sakkoa tai vankeutta enintään yhdeksi vuodeksi.

Mihin kuolinpesän toimiin tarvitaan ulosottomiehen lupa ja mihin ei?

Ulosottomiehen lupaa ei tarvita pesän selvitystoimiin. Pesänselvitystoimenpiteitä ovat muun muassa perunkirjoitustilaisuuden järjestäminen, perukirjaa varten tarvittavien asiakirjojen hankkiminen, selvitysvelkojen maksaminen ja omaisuuden realisoiminen selvitysvelkojen maksamiseksi.

Tulee huomata, että vaikka pesän osakkaan kuolinpesäosuus ulosmitataan, ei tämä lakkauta tämän osakasasemaa. Näin ollen velallisperillinen voi ulosmittauksesta huolimatta yhdessä muiden osakkaiden kanssa osallistua muun muassa pesänselvitystarkoituksessa tapahtuviin luovutuksiin ja maksuihin. Pesä toimii siis edelleenkin ulosmittauksesta huolimatta ja pesä tulee saattaa pesänselvitystoimin jakokuntoon.  Jos kaikki pesään kuuluvat varat joudutaan käyttämään perittävän ja pesän velkojen maksamiseen, kuolinpesän osakkaan pesäosuuden ulosmittaus ei siten tuota perillisen ulosmittausvelkojille etua.

Pesän osakkaiden tulee olla huolellisia pesän selvitystoimissaan, sillä osakkaat eivät saa käyttää valtuuksiaan pesäosuuden ulosmittausvelkojien vahingoksi. Osakas voi joutua myös vahingonkorvausvastuuseen, mikäli on toimittu huolimattomasti ja pesäosuuden ulosmittausvelkojien vahingoksi. Lieväkin huolimattomuus tuo korvausvelvollisuuden. Tällainen voi syntyä, vaikka siitä, että jäämistöomaisuutta realisoidaan alihintaan.

Ulosottomiehen lupa tarvitaan vain sellaisiin kuolinpesän varallisuutta koskeviin toimiin, jotka eivät ole pesän selvitystoimia. Näin ollen lupa tarvitaan kuolinpesän omaisuuden realisointeihin, joidenka tarkoituksena on muuttaa jäämistöomaisuutta rahaksi perinnönjakoa varten.

Mikäli kuolinpesä on pesänselvittäjän hallinnassa, tulee hänen pyytää lupa ulosottomieheltä ja jos taas pesä on osakkaiden yhteishallinnossa, voi luvan pyytää kuka tahansa pesän osakas toisistaan riippumatta. Tulee kuitenkin huomata, että osakkaat voivat tehdä kuolinpesää koskevia päätöksiä vain yksimielisesti eli yhdenkin osakkaan vastustus estää ryhtymästä luovutustoimeen, vaikka ulosottomiehen lupa olisikin saatu.

Ulosottomiehen tiedonsaantioikeudesta ja muista oikeuksista

Ulosottomiehellä on oikeus saada tietoonsa kaikki kuolinpesän laatuun ja laajuuteen vaikuttavat seikat, joten kuolinpesän osakkaiden tulee antaa ulosottomiehelle tämän pyytäessä kaikki tiedot ja asiakirjat pesän taloudellisesta tilasta. Jos pesä on osakkaiden yhteishallinnassa, on tietojenantovelvollinen jokainen kuolinpesän osakas. Jos osakas kieltäytyy antamasta tietoja, voi ulosottoviranomainen velvoittaa hänet tietojen antamiseen jopa sakon uhalla.

Ulosottomies voi hakea myös pesänselvittäjän määräämistä kuolinpesään, jollei osakasselvitys ei ole käynnistynyt taikka se ei toimi. Sen sijaan velkoja, jonka saatavasta pesäosuus on ulosmitattu, ei voi hakea pesänselvittäjän määräämistä.

Haluatko lisätietoja? Varaa maksuton videoneuvottelu

Maksuttomassa videoneuvottelussa voit keskustella kokeneen lakimiehen kanssa kuolinpesään liittyvästä oikeudellisesta ongelmastasi. Neuvottelussa voimme käydä läpi myös asiaasi liittyviä asiakirjoja, joiden toimittamiseen saat ohjeet videoneuvottelun varausta tehdessäsi.

Perinnönjaosta

Kun kuolinpesä on selvitetty, on jokaisella pesän osakkaalla oikeus vaatia perinnönjakoa. Sama oikeus on myös ulosottomiehellä, joka voi hakea tarvittaessa pesään myös pesänjakajan määräämistä.  Osakkaan velkojalla ei tätä oikeutta ole.

Perinnönjako voidaan toimittaa joko sopimusjakona taikka toimitusjakona pesänjakajan päätöksellä. Osakkaan ulosmittausvelkojalla on oikeus moittia sekä sopimus- että toimitusjakoa.

Jos velkoja, jonka oikeutta jako koskee, siihen suostuu, ulosottomies saa antaa osakkaille tai pesänjakajalle luvan toimittaa jaon osakkaiden sopimalla tavalla. Eli pätevän sopimusjaon edellytyksenä on siis pesäosuuden ulosmittausvelkojan suostumus ja ulosottomiehen lupa. Perinnönjakokirjaan on tästä syystä suositeltavaa ottaa erityinen maininta ja luvan myöntäneen ulosottomiehen allekirjoitus.

Mikäli ulosmittausvelkoja kieltäytyy sopimusjaosta, tämän ei tarvitse perustella syytä kieltäytymiselle. Ulosmittausvelkoja voi myös ilman erityistä perustetta peruuttaa suostumuksensa. Velkojan/velkojien suostumusta ei tarvita, jos velkojat saavat täysimittaisen suorituksen saatavalleen/saatavilleen sopimusjaossa velalliselle tulevasta pesäosuudesta.

Sopimusjaon toimittavat kaikki perilliset yhdessä eli myös se perillinen, jonka pesäosuus on ulosmitattu. Ulosottomiehellä ja pesäosuuden ulosmittausvelkojalla on oikeus olla läsnä perinnönjaossa, mutta tämä ei tarkoita sitä, että heillä olisi oikeus käyttää puhevaltaa osakkaan puolesta. Ulosottomiehellä ja velkojalla on mahdollisuus valvoa, että jako toimitetaan lain mukaisesti loukkaamatta pesäosuuden ulosmittausvelkojien oikeutta.

Kun perinnönjako tehdään, jaossa omaisuus on osoitettava perilliselle eli myös sille perillisille, jonka osuus on ulosmitattu. Maksukiellosta johtuen tätä perintöosaa ei kuitenkaan saa luovuttaa velallisperilliselle. Velallisperillisen osuuteen saattaa tulla jaossa rahavaroja taikka muuta omaisuutta, mikä pitää ulosottoviranomaisen kautta realisoida velkojien saatavien maksamiseksi. Ulosottomies ottaa siten pesäosuuteen tulleen irtaimen haltuunsa ja ryhtyy toimenpiteisiin sen myymiseksi, jotta myynnistä saadut tuloilla voidaan maksaa ulosmittausvelkoja. Realisointitoimiin voidaan ryhtyä vasta sen jälkeen, kun jako on lainvoimainen tai muuten lopullinen. Myynnistä saaduista tuloista tulee kuitenkin ensin vähentää kaikki myyntiin liittyvät kulut. Velallisperillisen osuuteen tulleet rahavarat annetaan ulosottomittausvelkojalle/velkojille ulosmitattuun määrään saakka.

Perheoikeudelliset asiakirjat verkkokaupasta

Löydät verkkokaupastamme perheoikeudelliset asiakirjat aina kiinteään hintaan.

Verkkokauppamme sisältää aina videoneuvottelun lakimiehen kanssa, jossa neuvottelussa varmistamme, että asiakirja on lainmukainen sekä vastaa tarkoitustasi sekä että ymmärrät asiakirjan merkityksen.

Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme: