Testamentin moittiminen tarkoittaa kanteen nostamista käräjäoikeudessa testamentin julistamiseksi pätemättömäksi. Testamentin moitteessa perillinen ajaa kannetta testamentin saajaa vastaan. Artikkelissa tarkastelemme testamentin moittimista eli sitä millä perusteilla perillinen voi testamenttia moittia, missä ajassa moitekanne on nostettava ja miten se pannaan vireille. Lisäksi lyhyesti sivuamme myös muita mahdollisia keinoja riitauttaa testamentti.

1. Moitekanteen perusteet:

Testamentin moitekanteen perusteista on säädetty perintökaaren 13 luvussa.

Kyseisen säännöksen mukaan testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi:

1.1 jos testamentin tekijä perintökaaren 9 luvun 1 §:n mukaan ei ollut kelpoinen määräämään jäämistöstä

PK 9 luvun 1 §:n mukaan Joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, saa testamentilla määrätä jäämistöstään. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut naimisissa, ja viisitoista vuotta täyttänyt muutoinkin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita.

Näin ollen, jos testamentin on tehnyt alaikäinen (alle 18-vuotias) eikä kyse ole ollut hänen omalla työllään ansaitsemista varoista, voi testamentti olla pätemätön.

1.2 jos testamenttia ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa

Testamentin laatimiselle on tiukat muotosäännökset ja jos niitä ei ole noudatettu, voidaan testamentti julistaa pätemättömäksi. Testamentti tulee tehdä kirjallisesti (poislukien hätätilatestamentti), se tulee päivätä ja allekirjoittaa sekä kahden esteettömän todistajan tulee olla läsnä samanaikaisesti.

1.3 jos testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisyys tai testamentin tekijän muu sieluntoiminnan häiriö

Testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi, jos testamentin tekijä ei ole ollut kykenevä ymmärtämään tekonsa eli testamentin merkitystä.

Usein pitkälle edennyt muistisairaus on voinut vaikuttaa testamentin tekemiseen niin ettei testamentin tekijä ole ymmärtänyt testamentin sisältöä tai seurauksia.

1.4 pakottaminen, taivuttelu tai viettely

jos testamentin tekijä on pakotettu tekemään testamentti tai hänet on siihen taivutettu käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa taikka jos hänet on petollisesti vietelty tekemään testamentti tahi jos hän on muutoin sillä tavoin erehtynyt, että se on määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa.

Moitekannetta voidaan siten ajaa vain edellä mainituilla rajatuilla perusteilla.  Muilla kuin näillä perusteilla ajettava kanne ei ole testamentin moitekanne.

2. Kuka voi nostaa moitekanteen?

Testamentin moitekanteen (PK 13 luvun mukainen moite) voi nostaa ainoastaan perillinen.  

Jos perillinen luopuu perinnöstä ennen kuin hän on perinnön vastaanottanut, on hänen sijaantuloperillisellään oikeus moittia testamenttia.

3. Missä ajassa moitekanne on nostettava?

Perillisen on nostettava moitekanne kuuden kuukauden kuluessa saatuaan testamentista tiedon eli kun perillinen on saanut testamentin todistettavasti tiedoksi oikeaksi todistettuine testamenttijäljennöksineen. Jos testamentin tiedoksianto on toimitettu virheellisesti esimerkiksi antamatta perillisille oikeaksi todistettua jäljennöstä testamentista, moiteaika ei ala kulua.  Kuitenkin epäselvässä tilanteessa on syytä nostaa kanne riittävän ajoissa, jottei menetä kanneoikeuttaan.

Tulee huomata, että perillisellä ei kuitenkaan ole moiteoikeutta, jos hän on hyväksynyt testamentin tai muulla todistettavalla tavalla luopunut moiteoikeudestaan.

Jokaisella perillisellä on itsenäinen muista perillisistä riippumaton kannevalta. Näin ollen moiteoikeudenkäynnin tuomion oikeusvoima ulottuu ainoastaan perilliseen, joka on ollut moitekanteen kantaja. Tämä johtaa siihen, että testamentti tulee lainvoimaiseksi niihin perillisiin nähden, jotka eivät ole moittineet testamenttia.

Jos perillinen saa tiedon moiteperusteesta vasta tuon kuuden kuukauden määräajan jälkeen, niin perillinen ei voi nostaa enää moitekannetta. Moiteajan umpeutuminen aiheuttaa siten lopullisen ja ehdottoman oikeuksien menetyksen.

4. Voiko moitekannetta nostaa testamentin tekijän eläessä?

Moitekannetta ei voi nostaa testamentin tekijän eläessä. Testamenttihan on vapaasti peruutettavissa ja testamentin tekijä voi muuttaa testamenttiaan. Näin ollen vasta perittävän kuoleman jälkeen tiedetään, että jättikö hän testamenttia ja minkä sisältöinen mahdollinen testamentti on.

5. Miten moitekanne pannaan vireille?

Moitekanne pannaan vireille käräjäoikeuteen toimitetulla kirjallisella haastehakemuksella. Toimivaltainen käräjäoikeus on testamentin tekijän viimeisen tosiasiallisen asuinpaikan käräjäoikeus.

6. Voiko testamenttia riitauttaa muilla kuin PK 13 luvun moiteperusteilla?

Tulee huomata, että edellä mainitut kanneperusteet koskevat vain varsinaista testamentin moitekannetta.

Testamentti voidaan kuitenkin riitauttaa myös muillakin kuin varsinaisilla moiteperusteilla. Tällaisia kanteita voivat olla esimerkiksi testamentin tulkintakanne, kanne testamentin peruuttamisen johdosta ja testamentin saajien väliset kanteet. Näin ollen on tärkeää osata tunnistaa, millaisesta kanneperusteesta on kyse. Lisäksi vahvistuskanne voi olla kyseessä siinä tapauksessa, jos perinnöttömäksi tehty perillinen haluaa riitauttaa ainoastaan sen, että onko perittävällä ollut oikeus tehdä hänet perinnöttömäksi.

Testamentin julistamista pätemättömäksi voidaan ajaa myös sillä perusteella, että testamentti loukkaa kantajan oikeutta. Kantajana voi siten olla periaatteessa kuka tahansa, jonka oikeutta testamentti loukkaa. Tällainen voisi olla tilanne, jossa on testamentattu sellaista omaisuuttaa, joka kuuluu kolmannelle osapuolelle eli testamentintekijällä ei ole ollut omistusoikeutta eikä oikeutta siten määrätä omaisuudesta.

Jos testamentti riitautetaan edellä mainituilla muilla perusteilla, ei tällainen riitautus ole yleensä sidottu nimenomaiseen määräaikaan kuten testamentin varsinainen (PK 13 luvun) moitekanne.

7. Jos testamentattua omaisuutta ei ole jäljellä, voiko testamentin saaja nostaa kanteen?

Testamentin saaja ei yleensä voi ajaa sellaista kannetta, jossa vaadittaisiin perittävän elinaikanaan tekemien oikeustoimien julistamista tehottomiksi vain sillä perusteella, että testamentattua omaisuutta ei ole enää jäljellä jäämistössä. Tämä perustuu siihen, että testamentintekijä voi omistajana määrätä omaisuudestaan vapaasti senkin jälkeen, vaikka hän on tehnyt omaisuudesta testamentin jonkun hyväksi.

Haluatko lisätietoja? Varaa maksuton videoneuvottelu

Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme

Lakimiehen laatima testamentti verkkokaupasta

Kuoleman jälkeen perittävän omaisuus jaetaan lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan. Mikäli haluat, että omaisuutesi jaetaan tästä poikkeavalla tavalla, on ehdottoman tärkeää laatia testamentti. Omistusoikeuden lisäksi voit antaa omaisuuteesi myös muita oikeuksia, kuten käyttöoikeuden tai hallintaoikeuden.

Laatimalla testamentin verkkokaupassamme lakimiehen avustuksella varmistat, että:

• Omaisuutesi tulee jaetuksi haluamallasi tavalla.
• Testamentille laissa säädetyt muotovaatimukset täyttyvät.
• Testamentti on pätevä.