Sopimus avoliiton päättymisen varalle
Tiesitkö, että avopuolisot voivat tehdä sopimuksen avoliiton päättymisen varalle? Usein tällaisesta sopimuksesta puhutaan myös termeillä avoehtosopimus tai avoliittosopimus. Nykyään kun avoliitto on yhä yleisempi tapa elää kumppanin kanssa, on avopuolisoiden suositeltavaa tehdä sopimus avoliiton päättymisen varalle, koska sillä voidaan mahdollisesti välttää erimielisyyksiä muun muassa omaisuuden erottelussa avoeron tapahtuessa. Sopimuksen tarkoituksena on suojata kummankin osapuolen taloudellisia oikeuksia sekä selkeyttää omistajuutta ja vastuita.
Tässä artikkelissa käymme läpi pääpiirteittäin avoliittoa koskevaa lakia eli avopuolisoiden yhteistalouden purkamista koskevaa lakia (26/2011) sekä sitä, miten avopuolisot voivat tehdä keskinäisen sopimuksen avoliiton päättymisen varalle eli minkä vuoksi tällainen sopimus on suositeltavaa tehdä, mistä sopimuksessa voidaan sopia, missä muodossa ja missä vaiheessa sopimus voidaan tehdä.
Avoliittoa koskeva lainsäädäntö
Avoliittoa koskee vuonna 2011 voimaan tullut laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (avoliittolaki). Tämä laki paransi avopuolison taloudellista suojaa avoliiton päättyessä. Lailla pyrittiin luomaan järjestelmällinen riidanratkaisumenettely tilanteisiin, jossa eronnut avopari ei pääse yhteisymmärrykseen varallisuusoikeudellisissa asioissa. Lailla tähdätään siis oikeudenmukaiseen lopputulokseen omaisuuden erottelussa, sillä siinä otetaan huomioon yhteiselon aikana vallinnut taloudellinen yhtenäisyys (HE 37/2010).
Avoliittoa koskevan lain mukaan kun avoliitto päättyy, molemmat puolisot pitävät oman omaisuuden itsellään. Avoliitossa ei ole siten osituksen kaltaista omaisuuden tasausta kuten aviopuolisoilla eli avopuolisot eivät saa oikeutta toistensa omaisuuteen vaan kummankin omaisuus kuuluu heille itselleen. Näin ollen pääsääntöisesti avopuolisoiden omaisuus jakaantuu nimiperiaatteen mukaan eli kumman puolison nimissä omaisuus (kuten kiinteistö) on, saa pitää sen avoliiton päättymisen jälkeen itsellään, elleivät avopuolisot ole tehneet omaisuuden jaosta sopimusta. Tämä nimiperiaatteen soveltaminen voi käydä toisen avopuolison osalta kohtuuttomaksi, jos avopuoliso on rahoittanut omaisuuden hankintaa. Laki mahdollistaa tässä tapauksessa kuitenkin hyvityksen vaatimisen eli avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta siten, että yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella.
Lain mukaan, jos irtaimesta omaisuudesta ei ole tehty avopuolisoiden välistä sopimusta tai olosuhteista ei muutoin käy selville eikä voida näyttää, kumman avopuolison omaisuuteen jokin irtain esine kuuluu tai että se on yhteistä omaisuutta, avopuolisoiden katsotaan saaneen sen yhteisesti yhtäläisin oikeuksin.
Laissa todetaan, että lain säännöksistä voidaan sopimuksella poiketa. Tämä siten tarkoittaa, että avopuolisot voivat siten jo avoliiton päättymisen jälkeen sopia asioista laista poiketen taikka avopuolisot voivat myös etukäteen tehdä keskenään sopimuksen avoliiton päättymisen varalle. Suositeltavinta siten on, että avopuolisot tekevät kirjallisen sopimuksen avoliiton päättymisen varalle jo heti avoliittoon mennessään koska avoliiton päättymisen jälkeen tilanne voi olla niin tulehtunut, ettei mistään päästä enää sopimukseen.
Avoliiton päättymisen varalle tehtävän sopimuksen muoto ja sisältö
Sopimukselle ei ole asetettu mitään erityisiä muotovaatimuksia eli sopimus on muodoltaan ja sisällöltään vapaa sopimus. Sopimus tulee kuitenkin tehdä kirjallisesti kuten kaikki sopimukset, jotta voidaan näyttää, mitä on sovittu.
Sopimuksessa voidaan sopia siitä, milloin avoliitto katsotaan päättyneeksi, koska avoliiton päättyminen erotilanteessa ei ole aina yksiselitteisesti määriteltävissä.
Sopimuksessa voidaan sopia omaisuuden omistuksesta ja mahdollisesta jakamisesta avoliiton päättyessä, esimerkiksi esinekohtaisesti. Sopimuksessa voidaan siten selkeästi määritellä, mikä omaisuus on kummankin henkilökohtaista ja mikä yhteistä. Mikäli on hankittu yhteisesti omistettua arvokasta omaisuutta kuten auto taikka asunto, on suositeltavaa sopia siitä, miten tämän omaisuuden jaon kanssa menetellään avoliiton päättyessä.
Jos omistetaan yhteisesti asunto, jota käytetään yhteisenä kotina, voidaan sopimuksessa myös sopia siitä, kumpi osapuoli voi jäädä eron jälkeen siihen asumaan sekä siihen liittyvistä mahdollisista kompensaatioista, vastuista sekä kulujen ja lainojen maksamisesta.
Jos avopuolisoilla on yhteisiä lapsia, voidaan sopia myös lasten asumisesta, huollosta ja tapaamisoikeudesta sekä elatuksesta.
Missä vaiheessa sopimus avoliiton päättymisen varalle voidaan tehdä?
Sopimus on hyvä tehdä jo avoliiton alkuvaiheessa koska avoliiton jo päättyessä eroon tilanne voi olla niin huono, ettei sopimukseen päästä.
On myös muistettava, että jos avoliiton aikana tilanteet muuttuvat eli hankitaan vaikka yhteisesti arvokasta omaisuutta, kannattaa sopimusta myös välillä tarkastaa eli että se on ajan tasalla. Sopimusta voi siten tarvittaessa avoliiton aikana muuttaa.
Miksi sopimus avoliiton päättymisen varalle olisi hyvä tehdä?
Kun avoliitto päättyy, molemmat saavat pitää oman omaisuutensa. Jos kuitenkin osapuolilla on yhteisesti omistettua omaisuutta, voi sen jakaminen tulehtuneessa tilanteessa muodostua vaikeaksi. Avopuolisoilla voi siten olla yhteisesti omistettu asunto taikka kiinteistö. Avoliiton jälkeen tällaisen omaisuuden yhteisomistaminen ei ole mielekästä. Usein omaisuus on sellaista, ettei sitä voi konkreettisesti jakaa osiin kuten asuntoa. Näin ollen yhteinen omaisuus tulee yleensä myydä pois taikka että toinen osapuoli lunastaa sen toiselta. Usein näistä seuraa riitaisuuksia, ellei tällaisten tilanteiden varalle ole jo etukäteen tehty sopimusta siitä miten tällaisen omaisuuden kanssa menetellään.
Avoliittolaki ei välttämättä anna minkäänlaista suojaa, koska sen soveltaminen edellyttää, että avopuolisot ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai heillä on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Näin ollen laki asettaa edellä mainitut edellytykset, jotta lakia voidaan avopuolisoiden väliseen suhteeseen soveltaa. Tämänkin vuoksi on suositeltavaa tehdä sopimus avoliiton päättymisen varalle.
Sopimuksella voidaan myös varmistaa, että molempien osapuolten panos yhteiseen elämään huomioidaan tasapuolisesti sillä lain mukaan tapahtuvan nimiperiaatteen mukaan tapahtuva omaisuuden erottelu voi muodostua kohtuuttomaksi toisen osapuolen kannalta, jonka nimissä omaisuus ei ole, jos hän on kuitenkin osallistunut tällaisen omaisuuden rahoittamiseen.
Erotilanteessa voi olla myös vaikeaa todentaa kumman osapuolen omistuksessa tietty omaisuus on, koska irtaimista esineistä kuten huonekaluista ei yleensä ole mitään rekisteriä, mistä varmistaa nimiperiaatteen mukainen omistus. Näin ollen sopimuksella voidaan selkeyttää myös omaisuuden omistusta.
Lopuksi
Sopimus avoliiton päättymisen varalle siten tarjoaa keinoja ehkäistä mahdollisia riitoja eron sattuessa. Hyvin laadittu sopimus siten suojelee kummankin osapuolen oikeuksia siten, että osapuolet tietävät ennalta, miten taloudelliset ja mahdollisesti yhteisten lasten asiat hoidetaan avoliiton päättyessä.
Tulee huomioida, että sopimus on sitova vain osapuolten välillä, eikä siten riitä turvaamaan toisen osapuolen oikeuksia, jos toinen avopuoliso kuolee. Näin ollen sopimuksen rinnalle on suositeltavaa tehdä myös testamentti, jossa avopuolison oikeudet kuten asumisoikeus on määritelty.
Asiakirjojen laatiminen kannattaa antaa asiantuntijan laadittavaksi.
Laatimalla sopimuksen avoliiton päättymisen varalta asiakirjapalvelussamme varmistat, että
- Omaisuus tulee jaettua oikeudenmukaisesti haluamallanne tavalla.
- Sopimuksessa on otettu huomioon kaikki teille merkitykselliset seikat
Tämän linkin kautta voit ostaa meiltä sopimuksen laatimisen kiinteään hintaan:
