Liikkuminen omassa kodissa voi esimerkiksi ikääntymisen tai vamman vuoksi käydä haastavammaksi, jolloin asunnon toimivuuteen ja esteettömyyteen liittyvät turvallisuus- ja laatutekijät nousevat ensiarvoisen tärkeiksi. Tässä artikkelissa käsittelemme asuinrakennuksen esteettömyyttä ja sitä koskevaa sääntelyä, jonka perimmäisenä tarkoituksena on edistää ihmisten yhdenvertaisuutta.

Esteettömyys on ihmisoikeus

Esteettömyydessä on kyse ihmisten moninaisuuden huomioon ottamisesta osana rakennetun ympäristön suunnittelua, toteuttamista ja kunnossapitoa. Esteettömyys on osa kaikkien väestöryhmien yhdenvertaista oikeutta hyvään elinympäristöön ja asumiseen valitsemassaan paikassa.

Esteettömyys edistää kaikkien arjen sujuvuutta, mutta erityisen tärkeää esteettömyys on henkilöille, joilla on väliaikaisesti tai pysyvästi liikkumis- tai toimimisesteitä, kuten iäkkäille ja vammaisille henkilöille. Esteettömyys on yksi vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen läpileikkaavista periaatteista. Suomi ratifioi vuonna 2016 YK:n vammaissopimuksen, jonka mukaisesti esteettömyys on ihmisoikeus ja edellytys sille, että myös vammaiset ja liikuntarajoitteiset henkilöt voivat elää itsenäisesti ja osallistua täysimääräisesti kaikilla elämänalueilla.

Esteettömät ratkaisut asunnossa ja asuntojen yhteistiloissa sekä tilojen muunneltavuus mahdollistavat sen, että asunnossa voi asua myös elämäntilanteen muuttuessa. Käytännössä asuinympäristön esteettömyys näkyy toimivuutena, joka koostuu muun muassa turhien tasoerojen välttämisestä, loivasta luiskasta tai hissistä portaiden rinnalla, riittävän leveistä oviaukoista ja sopivan kokoisista asuintiloista. Esteettömyydessä ei kuitenkaan ole kyse vain liikkumisen esteettömyydestä, vaan liikkumisen helppouden ohella esteettömässä rakennuksessa otetaan huomioon myös näkemis- ja kuulemisympäristön esteettömyys. Esteetön rakennus on kaikille käyttäjilleen toimiva ja turvallinen.

Esteettömyyttä koskeva sääntely

Rakennetun ympäristön esteettömyys perustuu maankäyttö- ja rakennuslainsäädännössä (MRL) asetetuille tavoitteille. Esteettömyyden edellytykset luodaan jo silloin, kun suunnitellaan maankäyttöä ja laaditaan kaavoja. Näiden tulee lain mukaan edistää mm. turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista (MRL 5 §).

Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään rakennusten olennaisista teknisistä vaatimuksista. Rakennuksen on oltava käyttötarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa sekä, sen

mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut (MRL 117 §).  Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus ja sen piha- ja oleskelualueet suunnitellaan ja rakennetaan niiden käyttötarkoituksen, käyttäjämäärän ja kerrosluvun edellyttämällä tavalla siten, että esteettömyys ja käytettävyys otetaan huomioon erityisesti lasten, vanhusten ja vammaisten henkilöiden kannalta (MRL 117 e §). Esteettömyyden olennainen tekninen vaatimus koskee kaikkia rakennuksia ja niiden piha- ja oleskelualueita käyttötarkoituksen, käyttäjämäärän ja kerrosluvun edellyttämällä tavalla.

Maankäyttö- ja rakennuslain esteettömyyttä koskevia säännöksiä on tarkennettu asetuksella rakennuksen esteettömyydestä (241/2017), joka tuli voimaan 1.1.2018. Uutta asetusta sovelletaan rakennushankkeisiin, joita koskeva lupahakemus on tullut vireille asetuksen voimaan tulon jälkeen. Esteettömyysasetuksen tarkoituksena on omalta osaltaan edistää ihmisten yhdenvertaisuutta ja se pyrkii selkeyttämään esteettömään rakentamiseen liittyvä vaatimuksia. Asetus koskee uuden rakennuksen rakentamista sekä rakennuksen korjaus- ja muutostyötä taikka käyttötarkoituksen muutosta, ja se sisältää tarkempia säännöksiä mm. rakennuksen ja sen kulkuväylien sekä hygieniatilojen mitoituksesta, tasoeroista ja kokoontumistiloista. Pientalon rakentamista asetus koskee kuitenkin vain osittain.

Esteettömyysasetus kattaa rakennuksen esteettömyyttä koskevat vähimmäisvaatimukset, joiden mukaan suunniteltu ja toteutettu rakennus täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytetyn esteettömyyden olennaisen teknisen vaatimuksen. Asetuksen säännökset velvoittavat rakennushankkeeseen ryhtyvää.

Esteettömyysasetuksesta on sen tulkinnan ohjaamiseksi laadittu perustelumuistio, jossa on kuvattu tarkemmin säännösten tarkoitusta ja erilaisia soveltamistilanteita. Ympäristöministeriön rakennuksen esteettömyydestä vuonna 2018 julkaisemaan ohjeeseen on koottu esteettömyysasetuksen säännöksen niiden soveltamista koskevine suosituksineen. Ohjeen tarkoitus on selventää asetuksen sisältöä ja tarjota esimerkkejä asetuksen mukaisista vaihtoehdoista sekä kannustaa esteettömiin ratkaisuihin. Esteettömän rakentamisen yksityiskohtaisia suunnitteluohjeita löytyy lisäksi useista oppaista ja Rakennustietosäätiön RT-ohjekorteista.

Esteettömyyteen läheisesti liittyvää sääntelyä on lisäksi myös muun muassa Ympäristöministeriön antamissa asetuksissa rakennuksen käyttöturvallisuudesta (1007/2017), rakennusten paloturvallisuudesta (848/2017) sekä rakennuksen ääniympäristöstä (796/2017).

Rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa siitä, että rakennus suunnitellaan ja

rakennetaan säännösten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Rakennusvalvontaviranomainen valvoo

rakennustoimintaa yleisen edun kannalta ja osaltaan huolehtii, että rakentamisessa noudatetaan

maanrakennuslakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä.

Esteettömyysasetuksen soveltamisala

Esteettömyysasetuksen soveltamisala on määritelty asetuksen 1 §:ssä seuraavasti:

Tätä asetusta sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 125 §:n mukaan luvanvaraiseen uuden hallinto-, palvelu-, toimisto-, liike-, varasto-, tuotanto- ja asuinrakennuksen rakentamiseen. Pientalon rakentamiseen sovelletaan kuitenkin ainoastaan 2—4 §:ää ja varasto- ja tuotantorakennuksen rakentamiseen ainoastaan 2—5, 8, 10 ja 11 §:ää.

Tätä asetusta sovelletaan myös maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n mukaan luvanvaraiseen hallinto-, palvelu-, toimisto- liike-, varasto- ja tuotantorakennuksen sekä asuinkerrostalon yleisten tilojen korjaus- ja muutostyöhön, laajentamiseen, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutokseen hallinto-, palvelu-, toimisto-, liike- tai asuinkäyttöön siltä osin kuin esteettömyyden parantaminen on rakennuksen ominaisuudet sekä toimenpiteen laatu ja laajuus huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. Varasto- ja tuotantorakennuksessa tehtäviin edellä tarkoitettuihin toimenpiteisiin sovelletaan kuitenkin ainoastaan 2—5, 8, 10 ja 11 §:ää.

Mitä tässä asetuksessa säädetään tiettyyn käyttöön tarkoitetusta rakennuksesta, koskee myös vastaavaan käyttöön tarkoitettua muussa rakennuksessa olevaa tilaa.

Vaikka rakennuksen pääasiallinen käyttötarkoitus on muu kuin asetuksen 1 §:n 1 momentissa lueteltu, asetus siis koskee myös tällaisessa rakennuksessa sijaitsevaa tilaa, jonka käyttötarkoitus on jokin edellä luetelluista. Asetuksen soveltumisen kuhunkin yksittäistapaukseen ratkaisee rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta vastaava kunnan rakennusvalvontaviranomainen.

Esteettömän liikkumis- ja toimimisympäristön perusteista ja käyttötarkoitukseltaan erilaisten tilojen suunnittelusta kaikille käyttäjille soveltuviksi annetaan lisätietoa mm. RT-ohjekortistossa.

Soveltaminen korjausrakentamisessa ja käyttötarkoituksen muutoksessa

Asetuksen soveltumista muuhun kuin uuden rakennuksen rakentamiseen (esim. korjaus- tai lisärakentaminen) on rajattu kolmella tapaa:

1. Asetusta sovelletaan vain rakennuslupaa edellyttäviin toimenpiteisiin, eli toimenpidelupaa edellyttävien toimenpiteiden yhteydessä asetusta ei sovelleta.

2. Asetuksen soveltaminen on rajattu vain mainittuihin rakennustyyppeihin ja asuinkerrostalon yleisiin tiloihin kohdistuviin toimenpiteisiin. Käyttötarkoituksen muutoksen osalta asetuksen soveltaminen on rajattu rakennusluvanvaraisiin muutoksiin, joissa rakennuksen käyttötarkoitus muutettaisiin hallinto-, palvelu-, toimisto-, liike- tai asuinkäyttöön.

3. Asetuksen soveltamista näiden kahden ensimmäisen edellytyksen täyttyessä rajaa lisäksi vielä edellytys siitä, että esteettömyyden parantaminen on tarkoituksenmukaista rakennuksen ominaisuudet sekä toimenpiteen laatu ja laajuus huomioon ottaen.

Esteettömyyden parantamisen tarkoituksenmukaisuus

Tarkoituksenmukaisuutta koskevalla soveltamisalarajauksella viitataan sekä rakennuksen käytettävyyteen että taloudellisuuteen. Mitä yleisemmässä käytössä rakennus on, sitä enemmän arvioinnissa painottuu yhdenvertaisen käytön mahdollistaminen. Toisaalta mitä rajatumman joukon käytössä rakennus on, sitä enemmän myös taloudellisilla näkökohdilla on merkitystä. On myös mahdollista, että osassa korjaus- tai muun toimenpiteen kohteena olevista tiloista esteettömyyden parantaminen on eri seikat huomioiden tarkoituksenmukaista ja osassa puolestaan ei. Tarkoituksenmukaisuusarviointiin vaikuttavia rakennuksen ominaisuuksia ovat esimerkiksi rakennuksen käyttötarkoitus ja kulttuurihistorialliset arvot.

Tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon mm. eri toimijoiden yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014) säädetyt velvoitteet yhdenvertaisuuden edistämiseksi, sekä YK:n vammaissopimuksen velvoitteet koskien esteettömyyttä.

Toimenpiteen laatu ja laajuus arvioidaan suhteessa rakennuksen ominaisuuksiin, kuten siihen, kuinka paljon toimenpide vaikuttaa sen kohteena olevien tilojen rakenteisiin ja kuinka suurta osaa rakennuksesta toimenpide koskee. Mitä suurempi osa rakennuksen tiloista on toimenpiteen kohteena ja mitä syvemmin toimenpiteellä puututaan rakennuksen keskeisiin ominaisuuksiin, sitä tarkoituksenmukaisempaa on myös parantaa rakennuksen esteettömyysominaisuuksia. Esteettömyyden parantamisen kustannusvaikutukset jäävät tyypillisesti tällaisessa tilanteessa vähäisiksi, ja esteettömyyden parantaminen lisää rakennuksen käytettävyyttä. Esteettömyysasetuksen perustelumuistiossa on käytännön esimerkkejä tilanteista, joissa esteettömyyden parantamista voidaan pitää tarkoituksenmukaisena.

Osakkaan oikeus esteettömyyttä parantaviin muutoksiin

Uudet asuinrakennukset tulee suunnitella ja toteuttaa edellä mainitun sääntelyn puitteissa siten, että ainakin esteettömyyttä koskevat vähimmäisvaatimukset toteutuvat. Esimerkiksi uuden kerrostaloasunnon voidaankin lähtökohtaisesti edellyttää soveltuvan jokseenkin hyvin myös liikuntarajoitteiselle, ja tarjoavan mahdollisuuden itsenäiseen ja avustamattomaan asumiseen omassa kodissa.

Vanhempia rakennuksia sen sijaan ei ole useinkaan toteutettu siten, että esteettömyys näissä toteutuisi.

Vaikka laki ei velvoittaisi vanhempaa rakennuskantaa edustavaa asunto-osakeyhtiötä esteettömyyden parantamiseen, on myös tällaisessa yhtiössä asuvalla mahdollisuus pyrkiä eritavoin edistämään esteettömyyden toteutumista omassa asuinympäristössään ja näin turvaamaan edellytykset omassa kodissa asumiseen silloinkin, kuin liikkuminen on käynyt taikka käymässä vaikeammaksi esimerkiksi ikääntymisen taikka vammautumisen johdosta.

Asunto-osakeyhtiölainsäädäntö antaa osakkaalle oikeuden toteuttaa omassa asunnossaan muutostöitä, ja osakas voi näin halutessaan tehdä asuntoonsa esteettömyyttä parantavia muutoksia. Esimerkiksi nousemista helpottavien kahvojen asentaminen kylpyhuoneeseen tai WC-tiloihin voi vähentää kaatumisten riskiä, ja kynnysten luiskaaminen, poistaminen tai vaihtaminen esteettömämpään malliin helpottaa liikkumista kodissa. Esteettömyysmuutoksilla omassa kodissa asumiseen voi näin saada merkittävästi lisäaikaa turvallisuudesta tinkimättä. Jos kyse on muutostöistä, jotka vaikuttavat yhtiön kunnossapitovastuulla oleviin rakenteisiin, tulee niistä ilmoittaa aina taloyhtiölle etukäteen. Tällä tavoin on turvattu taloyhtiön oikeus valvoa tehtäviä muutoksia sekä tarvittaessa asettaa ehtoja muutosten toteuttamiselle. Esimerkiksi kaiteiden poraaminen märkätilojen seiniin voi vahingoittaa vedeneristettä, jolloin yhtiöllä voi viimekädessä olla oikeus kieltää tällainen muutostyö.

Taloyhtiön yhteisissä tiloissa esteettömyyteen vaikuttavat muun muassa portaiden ja kynnysten määrä sekä se, onko taloyhtiössä hissiä. Taloyhtiö voi saada valtiolta avustusta sekä hissin asentamiseen että erilaisten esteiden poistamiseen. Avustettavia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi hissin rakentaminen, vanhan hissin esteettömyyskorjaukset, ulko-ovien automatisointi ja kulkuluiskien, kaiteiden tai porrashissin rakentaminen. Asunto-osakeyhtiön osakkaan kannattaa olla yhteydessä isännöitsijään taloyhtiön tiloja koskevista muutostoiveista. Isännöitsijä osaa kertoa, onko yhtiössä mahdollisesti jo olemassa suunnitelmia asian varalle, vai olisiko asia syytä saattaa käsiteltäväksi yhtiökokouksessa.

Tulevaisuudessa osakkaan oikeus toteuttaa esteettömyysmuutoksia voi helpottua. Tarve esteettömälle asumiselle on olemassa, ja muun muassa Suomea sitovat kansainväliset sopimukset sekä perustuslakiinkin sisältyvä yhdenvertaisuuden vaatimus ovat lyömässä yhä konkreettisemman lävitse myös lainsäädännön tasolla. Esteettömyyttä parantavia muutostöitä ei aina haluta toteuttaa koko yhtiössä esimerkiksi kustannussyistä, joten on pidetty tärkeänä, että yksittäiselläkin osakkaalla on mahdollisuus parantaa esteettömyyttä myös omin toimenpitein. Parhaillaan vireillä olevan lainsäädäntöhankkeen toteutuessa asunto-osakeyhtiön osakkaalla tulisi olemaan nykyistä paremmat mahdollisuudet toteuttaa esteettömyysmuutoksia oman asuntonsa lisäksi myös yhtiön yhteisiin tiloihin, kuten porraskäytävään. Muutokset eivät kuitenkaan saisi aiheuttaa haittaa muille, minkä lisäksi yhtiön tiloihin asennettavien ramppien tai muiden muutosten kunnossapito jäisi ehdotuksen mukaan muutokset tehneen osakkaan vastuulle. Lakimuutosten on ehdotuksen mukaan määrä astua voimaan aikaisintaan 1.1.2023.

Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat artikkelimme:

• Osakkeenomistajan suorittamat asuinhuoneiston muutostyöt
• Ostotarjouksen perumisen seuraamukset
• Mitä asiakirjoja tarvitset asunnon myyntiä varten ja mihin ostajan niissä kannattaa kiinnittää huomiota?
• Kunnossapitotyön teettämisestä asunto-osakeyhtiössä
• Urakkasopimuksen tekeminen -Mitä kannattaa huomioida?
• Kuka vastaa asunto-osakkeen virheestä?
• Isännöitsijän vastuu isännöitsijäntodistuksen sisällöstä