Pesänjakaja kuolinpesään
Artikkelissa tarkastelemme sitä, kuka pesänjakajaa voi hakea ja miten pesänjakajan määräys haetaan, kuka voi toimia pesänjakajana ja mitä kuuluu jakajan toimivaltaan. Samoin käymme, miten pesänjakaja voidaan vapauttaa tehtävästään ja miten pesänjakajan tekemää perinnönjakoa voi moittia. Lue lisää pesänjakaja kuolinpesään.
Kun kuolinpesä on selvitetty, on jokaisella osakkaalla oikeus vaatia perinnönjakoa. Jos vainaja oli naimisissa, on ennen perinnönjakoa toimitettava omaisuuden ositus.
Usein käy niin, että kuolinpesän osakkaat saavat ositukseen ja kuolinpesän jakamiseen liittyvät asiat sovituksi ja näin osakkaat voivat suorittaa perinnönjaon keskenään ilman ulkopuolisen myötävaikutusta. Joskus kuitenkin käy niin, että osakkaat eivät pääse perinnönjaosta yksimielisyyteen, jolloin perinnönjakoon tarvitaan pesänjakaja toimittamaan kuolinpesän jako.
Miten haen pesänjakajan määräämistä?
Pesänjakajan määräämistä voi hakea käräjäoikeuteen toimitettavalla kirjallisella hakemuksella. Hakemus on tehtävä perittävän viimeisen asuinpaikan tai kotipaikan käräjäoikeuteen. Hakemukseen on liitettävä mukaan jäljennös perukirjasta.
Tulee huomioida, että hakemusta ei voi tehdä ennen perunkirjoituksen loppuunsaattamista, koska tällainen hakemus on ennenaikainen, jolloin se on hylättävä (Kouvolan Ho 28.8.1996 H 96/26).
Hakemuksessa on hyvä olla mukana myös esitys siitä, kuka tulisi määrätä pesänjakajaksi. Hakemukseen tulee liittää mukaan myös pesänjakajaksi esitetyn henkilön kirjallinen suostumus tähän tehtävään eli ketään ei voi määrätä pesänjakajaksi ilman tämän suostumusta.
Osakkaat voivat yhdessä hakea pesänjakajan määräämistä taikka yksikin osakas voi sitä hakea.
Ennen pesänjakajan määräämistä on oikeuden tai tuomarin varattava sellaisille osakkaille, jotka eivät ole hakijoina, tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta. Mikäli pesänjakaja määrätään varaamatta osakkaalle tilaisuutta lausua mielipiteensä asiasta, kyseessä on menettelyvirhe.
Kuka voi toimia pesänjakajana?
Perintökaaressa säädetään, että oikeus määrätköön hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi. Laissa ei ole siten tarkkoja määritelmiä pesänjakajan kelpoisuudesta tehtäväänsä, eikä myöskään annettu erityisiä määräyksiä esteellisyydestä.
Sopivuus tarkoittaa tehtävän edellyttämää kokemusta ja sen vaatimaa koulutusta. Usein pesänjakajaksi määrätään henkilö, jolla on lainopillinen koulutus, koska pesänjakaja joutuu ratkaisemaan usein hyvin vaikeitakin oikeudellisia kysymyksiä. Asianajajaa on pidettävä pesänjakajan tehtävään sopivana, mutta pesänjakajaksi voidaan määrätä myös muussa lakimiestehtävässä toimiva henkilö.
Jos osakkaat ovat yksimielisiä pesänjakajasta, voi esteellinen henkilökin silloin toimia pesänjakajana eli periaatteessa tällöin pesänjakajana voi toimia myös pesän osakas.
Pesään voidaan myös määrätä useita pesänjakajia, jos pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen.
Jos kuolinpesässä on ollut jo pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija, joka ei ole osakas, voi tämä toimia pesänjakajana, jos osakkaat pyytävät häntä toimittamaan jaon eikä toista ole pesänjakajaksi määrätty.
Jos pesänjakajan määräämistä koskeva asia tulee riitaiseksi, miten menetellään?
Mikäli osakkaat ovat yksimieliset pesänjakajaksi määrättävästä henkilöstä, on tämä henkilö määrättävä pesänjakajaksi, jos hän on muuten tehtävään sopiva. Yksimielisyys voidaan osoittaa joko yhteisellä hakemuksella tai kaikkien osakkaiden antamalla yksilöidyllä valtakirjalla. Osakkaat voivat myös oikeuden pyytämässä lausumassa ilmoittaa hyväksyvänsä pesänjakajan. Tällöin hakemus ratkaistaan oikeuden kansliassa.
Jos osakkaat ovat erimielisiä ensinnäkin pesänjakajan määräämisestä ylipäätään taikka siitä kuka henkilö tulee määrätä pesänjakajaksi, käräjäoikeus voi päättää, että asian käsittelyä jatketaan riita-asian käsittelystä säädetyssä järjestyksessä eli riitaisessa tapauksessa tämä voi tarkoittaa asian käsittelyä oikeuden istunnossa.
Pesänjakajan toimivallan pääpiirteet
Tuomioistuimen antaman pesänjakajamääräys on lopullinen vasta sen tultua lainvoimaiseksi eli pesänjakajaksi määrätty henkilö ei voi ryhtyä mihinkään jakotoimiin ennen kuin päätös on lainvoimainen.
Pesänjakajan on valvottava tasapuolisesti kaikkien pesän osakkaiden laillista etua ja oikeutta. Pesänjakajan tulee suorittaa perinnönjakoon liittyvät tehtävät ja myös ositus, mikäli hän on myös tähän tehtävään määrätty. Osa pesänjakajan toimista on sellaisia, että hänen velvollisuutenaan on ne tehdä. Jotkut tehtävät ovat kuitenkin sellaisia, että ne edellyttävät asianosaisen aloitetta eli toimenpide on pesänjakajan suoritettava vain silloin, jos joku osakkaista sitä vaatii. Pesänjakajan on otettava kantaa kaikkiin niihin vaatimuksiin, joita osakkaat esittävät jakoratkaisun sisältöä koskien.
Pesänjakajan tulee huolehtia siitä, että jaettava omaisuus on luetteloitu jakoa varten ja perukirja toimii tässä pohjana. Mikäli omaisuusluettelosta osakkaat ovat erimielisiä, pesänjakajan on ratkaistava omaisuusluetteloa koskeva erimielisyys.
Pesänjakaja on velvollinen myös toteamaan sen, ketkä ovat kuolinpesän osakkaita. Tässäkin pohjana toimii osakasluetteloltaan vahvistettu perukirja sekä virkatodistukset.
Pesänjakajan tehtäviin kuuluu myös ratkaista muun muassa kysymykset ennakkoperinnöstä ja suosiolahjasta.
Mitä voi tehdä, jos ei ole tyytyväinen pesänjakajan suorittamaan perinnönjakoon?
Osakkaalla on oikeus moittia pesänjakajan toimittamaa jakoa. Tällöin osakkaan on nostettava kanne muita osakkaita vastaan kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta. Kanne on nostettava perittävän viimeisen asuinpaikan tai kotipaikan käräjäoikeudessa. Kanne pannaan vireille käräjäoikeuteen toimitettavalla haastehakemuksella.
Millaisen palkkioon pesänjakaja on oikeutettu?
Pesänjakajalla on oikeus saada pesän varoista pesän laatuun ja laajuuteen sekä tehtävän suorittamiseen käytettyyn työhön katsoen kohtuullinen palkkio sekä korvaus kuluistaan.
Miten toimin, jos en ole tyytyväinen pesänjakajan toimintaan?
Kuolinpesän osakas kuin myös joku muu, jonka oikeus on perinnönjaosta riippuvainen, voi tehdä hakemuksen käräjäoikeudelle pesänjakaja vapauttamisesta tehtävästä. Mikäli pesänjakaja on tehtävään sopimaton, oikeus voi vapauttaa hänet tehtävästään kesken pesänjaon. Sopimattomuus voi ilmetä siten, että pesänjakaja on tehnyt useita menettelyvirheitä, jättänyt toimittamatta asiakirjoja taikka muutoin laiminlyönyt tehtäviään.
Ennen päätöksen tekemistä pesänjakajan vapauttamisesta, on oikeuden varattava osakkaille tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta. Myös pesänjakajaa tulee asiassa kuulla.
Pesänjakaja voidaan vapauttaa tehtävästään aina, jos osakkaat ovat asiasta yksimielisiä. Tällöinkin oikeuden on kuitenkin varattava pesänjakajalle tilaisuus tulla kuulluksi.
Pesänjakaja voi myös itse hakea vapauttamista pesänjakajan tehtävästä. Hänen tulee kuitenkin esittää erityinen peruste vapautukselle, tällainen voi olla esimerkiksi se, että hän katsoo jaon kestäessä tulleensa esteelliseksi.
Lopuksi:
Ennen tuomioistuimelle osoitettavan pesänjakajan hakemuksen laatimista, olisi hyvä varata neuvotteluaika lakimiehelle, jossa neuvottelussa tilanteenne sekä eri vaihtoehdot kartoitetaan. Kokenut lakimies osaa antaa ohjeet siitä, miten asiassa kannattaa edetä.
Voit varata maksuttoman videoneuvotteluajan alla olevasta linkistä.
Tarvitsetko apua hakemuksen laatimiseen?
Voit tilata hakemuksen laatimisen suoraan verkkokaupastamme.
