Lakko-oikeus
Mihin perustuu työntekijöiden oikeus keskeyttää työn tekeminen. Mitkä tekijät rajoittavat lakko-oikeutta
Lainsäädännöllinen perusta
Työntekijöiden lakko-oikeus on vahvasti lailla turvattu. Perustuslain 13 §:n mukaan on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus. Ammatilliseen yhdistymisvapauteen katsotaan sisältyvän myös työtaisteluoikeuden. Suomi on ratifioinut YK:n alaisen kansainvälisen työjärjestön määrittelemät työntekijän perusoikeudet, joista yksi on työtaisteluoikeus. Työtaistelua koskevia määräyksiä on työehtosopimuslaissa ja laissa työriitojen sovittelusta. Työsopimuslain mukaan irtisanomisperusteena ei voida pitää työntekijän osallistumista työehtosopimuslain mukaiseen tai työtekijäyhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen. Ammattiliittoon kuulumatonkin työntekijä voi osallistua lakkoon ilman vaaraa, että tulee irtisanotuksi.
Lakkovaroitus
Lakosta tulee ilmoittaa kirjallisesti viimeistään kaksi viikkoa ennen lakon alkamista valtakunnansovittelijan toimistoon ja työnantajapuolelle. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi lakon syy, alkamishetki ja laajuus.
Mikäli lakon katsotaan sen laajuuden tai työalan laadun vuoksi kohdistuvan yhteiskunnallisesti elintärkeisiin toimintoihin tai huomattavasti vahingoittavan yleistä etua, työ- ja elinkeinoministeriö voi sovittelijan tai sovittelulautakunnan esityksestä siirtää lakon alkamista 14 vuorokauden ajaksi riittävän sovitteluajan varaamiseksi.
Lakon kohde
Ammattiliitot asettavat lakkoon työ- tai virkaehtosopimuksen mukaisia työtehtäviä. Työnantajat ovat jossain tapauksissa tulkinneet asiaa niin, että lakko koskisi vain kyseistä työtä tekeviä ammattiliiton jäseniä. Korkein oikeus on tulkinnut asia niin, että lakkoon voidaan asettaa työtehtäviä. Näin lakon alaisia töitä ei saisi tehdä työntekijä, joka ei itse ole lakossa tai ammattiliittoon kuulumaton työntekijä. Työnantaja ei voi määrätä lakkoon kuulumattomia työntekijöitä tekemään lakon alaisia työtehtäviä.
Työrauhavelvoite
Lakko-oikeus ei ole milloin tahansa käytettävissä oleva oikeus. Työehtosopimuslain 8 § määrää työrauhavelvoitteesta. Työrauhavelvoite tarkoittaa sitä, että työehto sopimuksen voimassa oloaikana työtaistelutoimenpiteet eivät saa kohdistus työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen. Työehtosopimuksissa sovitaan kattavasti työntekemisen pelisäännöistä kuten esimerkiksi palkoista ja työajoista. Työrauhavelvoite tarkoittaa käytännössä sitä, että laillinen lakko ei ole mahdollinen työehtosopimuksen voimassaoloaikana. Työehtosopimuksen sisällöstä riippuen tukilakko voi olla mahdollinen. Mikäli työrauhavelvoite on ehdoton, niin tukilakkoonkaan osallistuminen ei ole sallittua. Sopimukseen sidotut yhdistykset ovat velvollisia huolehtimaan siitä,
että myöskin niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee noudattavat työrauhavelvoitetta.
Työrauhavelvoitteen ja siihen liittyvien velvoitteiden rikkomisesta voidaan määrätä hyvityssakko, jonka enimmäismäärä on 23 500 euroa.
Hätätyö ja lakko
Voidaanko lakon alaisia töitä teettää hätätyönä. Hätätyön teettäminen on mahdollista vain työaikalaissa säädetyissä poikkeuksellisissa olosuhteissa. Hätätyötä voidaan teettää, kun ennalta arvaamaton tapahtuma keskeyttää tai uhkaa keskeyttää työnantajan säännöllisen toiminnan tai uhkaa johtaa siihen, että jonkun henki, terveys tai omaisuus tai ympäristö vaarantuu. Lisäksi edellytetään, ettei työtä voida siirtää myöhempänä ajankohtana suoritettavaksi.
Hätätyön edellytysten arviointi on alakohtaista. Kaikkia aloja koskevana on todettu, että lakko ei ole hätätyön mahdollistava ennalta arvaamaton tekijä. Lakosta tulee ilmoittaa vähintään kaksi viikkoa ennen lakon alkamista. Mikäli työntekijäpuoli on laiminlyönyt ilmoituksen tekemisen, niin lakko voi olla peruste hätätyön teettämiselle, mutta ei tällöinkään pitkään. Erittäin vaikeaa hätätyön edellytysten arviointi on niillä aloilla, joissa jo lähtökohtaisesti ollaan tekemisissä terveyden ja omaisuuden suojelun kanssa. Näillä aloilla lakon alaisia töitä hoidetaan ensisijaisesti suojelutyönä. Suojelutyöstä työnantaja ja työntekijä puoli neuvottelevat ja sopivat. Hoitoalan lakon aikana käytiin hätätyön teettämisestä varsin näyttävääkin julkistakin keskustelua. Äärimmäisenä näkökantana tuotiin esille, että mahdollisuus hätätyön teettäminen vesittää koko lakko-oikeuden merkityksen.
Työnantajan tulee tehdä hätätyöstä viivytyksettä kirjallinen ilmoitus työsuojeluviranomaiselle. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi hätätyön syy, laajuus ja todennäköinen kestoaika.
Lain vastainen hätätyön teettäminen on rangaistavaa työaikalain 33 §:n mukaisena työaikarikkomuksena.
Onko lakkoon osallistuminen velvollisuus
Yleisessä kielenkäytössä puhutaan niinkin kovasta termistä kuin rikkuri. Lainsäädännön osalta yksiselitteistä on, että lakkoon osallistuminen on oikeus ei velvollisuus. Juridisia perusteita kenenkään töihin menon estämiseksi ei ole. Lakkovahdeilla ei ole oikeutta estää kenenkään pääsyä työpaikalle. Lakkovahdin tehtävänä on jakaa tietoa lakosta ja sen syistä. Lakkovahdit voivat ilmoittaa henkilöistä, jotka eivät osallistu lakkoon ja seurata työnantajan toimintaa.
