Voidaanko vahingonkorvausta kohtuullistaa?
Suomessa vahingonkorvausvastuun lähtökohtana on täyden korvauksen periaate. Tämä tarkoittaa, että vahinkoa kärsineelle on yleensä korvattava aiheutettu vahinko täysimääräisesti. Suomessa vahingon kärsinyt ei saa vahingon ja sitä seuraavan vahingonkorvauksen myötä rikastua taikka tulla parempaan asemaan, kuin jossa tämä olisi ollut ilman vahinkoa. Vahinkoa kärsinyt tulee siis saattaa korvauksella siihen asemaan, jossa hän olisi ollut ilman vahinkotapahtumaa.
Edellä mainitusta lähtökohdasta voidaan tietyin edellytyksin poiketa. Täysi korvausvastuu voi joissakin tapauksissa olla korvausvelvollisen kannalta kohtuuttoman raskas ja jopa mahdoton kantaa, jolloin vahingonkorvausta voidaan tapauskohtaisesti sovitella, eli kohtuullistaa.
Milloin sovittelu tulee kysymykseen?
Vahingonaiheuttajan maksettavaksi määrättävää vahingonkorvausta on mahdollista sovitella, jos täysi korvausvelvollisuus katsotaan kohtuuttoman raskaaksi ottaen huomioon vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusolot sekä muut olosuhteet. Laissa ei ole tarkemmin määritelty sitä, mitä kaikkea voidaan pitää sovittelun edellytyksiin vaikuttavina seikkoina, eli tuomioistuimella on vapaa harkintavalta. Kyse on tapauskohtaisesta kokonaisharkinnasta, jossa huomioidaan kaikenlaiset asiaan vaikuttavat seikat ja olosuhteet.
Yksistään se, että vahingonkorvaukseen oikeutettu on varakkaampi kuin vahingon aiheuttanut, ei ole riittävä peruste korvauksen sovittelulle. Kohtuuttomana korvausvastuuta sen sijaan voidaan pitää esimerkiksi silloin, kun täysi korvaus johtaisi vahingon aiheuttaneen talouden täydelliseen romuttumiseen. Samoin kohtuullistamiseen voidaan päätyä vahingon ollessa määrältään niin suuri, ettei korvausvelvollinen kykenisi parhaalla tahdollakaan maksamaan käytännössä edes kertyviä korkoja.
Kokonaisarviointi
Kokonaisarvioinnissa on otettavaa korvausvelvollisen taloudellisen tilanteen ohella huomioon myös vahingonkärsijän taloudellinen asema, ja punnittava näitä vastakkain. Mikäli vahinkoa kärsinyt on itsekin heikossa taloudellisessa asemassa, on kynnys korvauksen kohtuullistamiseen korkeampi.
Mikäli korvausvelvollisella on olemassa vakuutus, joka kattaa korvausvastuun ainakin suurimmaksi osaksi, ei sovittelulle yleensä ole riittäviä perusteita. Tällöin vakuutuksesta maksettava korvaus nimittäin estää tilanteen muodostumisen vahingonaiheuttaneen kannalta kohtuuttomaksi, vaikka tämä sinänsä olisikin heikossa taloudellisessa asemassa.
Kokonaisarvioinnissa merkitystä on myös olosuhteilla, joissa vahinko on aiheutettu. Etenkin vahingon aiheuttaneen menettely ja sen moitittavuuden aste ovat seikka, jolla on vaikutusta kokonaisarvioon. Vahingon aiheuttajan vähäinen syyllisyyden taikka tuottamuksen aste voivat puoltaa sovittelua. Mitä moitittavampana vahingon aiheuttaneen menettelyä pidetään, sitä heikommat ovat edellytykset korvauksen sovittelulle. Mikäli kysymys on erityisen moitittavasta taikka tahallisesti aiheutetusta vahingosta ei korvauksen sovittelu yleensä tule kysymykseen lainkaan. Tuomioistuin voi tällöinkin kohtuullistaa korvausvastuuta, mutta sovittelulle tulee tällöin olla huomattavasti tavallista painavammat perusteet.
Myös vahingon aiheuttaneen nuori ikä taikka sieluntoiminnan häiriöt voivat olla peruste sovittelulle, jos vahingon aiheuttaja ei tällaisen syyn vuoksi ole esimerkiksi kyennyt kunnolla ymmärtämään tai kontrolloimaan toimintaansa.
Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme:
- Vahingonkorvausvastuun perusteista sopimuksen ulkopuolella
- Vuokralaisen vahingonkorvausvastuu asunnolle aiheutuneesta vahingosta
- Osakkeenomistajan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti ja vahingonkorvausvastuu
- Asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajan vahingonkorvausvastuu
- Sovintotarjouksen vaikutus oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuteen
