Lesken oikeudet
Kun aviopuolisoiden yhteinen elämä päättyy toisen aviopuolison kuolemaan, tuo se mukanaan paljon käytännön järjestelyitä ja usein on niin, että leski ei ole tuossa tilanteessa edes tietoinen kaikista oikeuksistaan. Vaikka tällaisia tilanteita ei haluaisi ajatella etukäteen, niin on hyvä olla tietoinen siitä, millaisia oikeuksia ja millainen asema leskellä on siinä tilanteessa, kun puoliso on kuollut. Tässä artikkelissa käymme pääpiirteittäin läpi, mitkä ovat lesken oikeudet.
Hallintaoikeus:
Perintökaaren 3 luvun 1 a §:n 1 momentin mukaan eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.
Tätä lesken suojaa nimitetään usein lesken enimmäissuojaksi.
Leskellä on siten oikeus pitää jäämistö jakamattomana hallinnassaan siihen saakka, kunnes joku rintaperillisistä vaatia perinnönjakoa. Jos vainaja oli tehnyt testamentin jonkun hyväksi, myös testamentinsaajan oikeudet rajoittavat lesken hallintaoikeutta, jos testamentinsaaja vaatii jakoa.
Hallintaoikeus tarkoittaa, että leski voi käyttää omaisuutta ja saada siitä tuottoa. Leski ei voi kuitenkaan myydä omaisuutta ilman perillisten suostumusta.
Rintaperillisen taikka testamentinsaajan perinnönjakovaatimus johtaa usein siihen, että ensin on toimitettava omaisuuden ositus taikka erottelu kuolleen puolison rintaperillisten ja lesken välillä.
Asumisoikeus:
Perintökaaren 3 luvun 1 a §:n 2 momentin mukaan rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan.
Mikäli siis rintaperillinen tai testamentinsaaja vaatii perinnönjakoa, niin siitä huolimatta leskellä on oikeus jäädä asumaan puolisoiden yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon ja hallita sen tavanomaista irtaimistoa. Tämä lesken oikeus on elinikäinen. Tätä lesken oikeutta kutsutaan ns. lesken vähimmäissuojaksi. Tämän tarkoituksena on suojata lesken asumista.
Lesken asumisoikeus on myös rintaperillisen lakiosaoikeutta vahvempi oikeus eli leski saa pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käyttämän asunnon ja sen asuntoirtaimiston rintaperillisten lakiosavaatimuksesta huolimatta.
Jos taas lesken omaan varallisuuteen kuuluu kodiksi sopiva asunto, ei leski saa tätä vähimmäissuojaa. Jos taas leski on luovuttanut omistamansa kodiksi sopivan asunnon ennen ositusperustetta eli ennen puolison kuolemaa, voi leski vedota tähän vähimmäissuojaansa.
Tulee kuitenkin huomata, että velkojien oikeudet menevät lesken oikeuksien edelle, eli lesken oikeus hallita asuntoa jakamattomana on mahdollista kohdistua vain jäämistön säästöön. Jos pesä on ylivelkainen ja asunto on pakko realisoida velkojen maksamiseksi, ei lesken hallintaoikeudella ole tällöin kohdetta. Leski voi usein vielä pesänselvitysvaiheessa tilapäisesti asua yhteisessä kodissa, mutta oikeus päättyy siihen saakka, kunnes asunto myydään.
Tulee huomata, että edellä mainittuun lesken oikeuteen pitää jäämistö taikka yhteisenä kotina käytetty asunto irtaimistoineen jakamattomana hallinnassaan ei vaikuta se, että oliko aviopuolisoilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen tai miten kauan heidän avioliittonsa oli kestänyt.
Perintöoikeus:
Siinä tilanteessa, jossa kuolleelta aviopuolisolta ei jäänyt rintaperillisiä eikä puoliso ollut laatinut testamenttia kenenkään muun hyväksi, perii leski puolisonsa omaisuuden. Tämä siitä huolimatta, vaikka heillä olisi ollut avioehtosopimus.
Tulee kuitenkin huomata, että lesken kuoleman jälkeen omaisuus menee ensiksi kuolleen puolison ns. toissijaisille perillisille eli perimysjärjestyksen mukaisille perillisille, ellei puoliso ollut tehnyt testamenttia muun hyväksi.
Avio-oikeus ja tasinkoprivilegi:
Leskellä on avioliittolain mukainen avio-oikeus kuolleen puolison jäämistöön, ellei avio-oikeutta ole poissuljettu avioehdolla. Avio-oikeus vaikuttaa merkittävästi lesken oikeuksiin ja taloudelliseen tilanteeseen puolison kuoleman jälkeen. Avio-oikeus on oikeus toisen omaisuuteen avioliiton päätyttyä.
Ellei puolisoilla ollut avio-oikeuden poissulkevaa avioehtoa, niin siinä tapauksessa, jos vainajalla oli enemmän omaisuutta kuin leskellä, leskellä on oikeus saada verovapaata tasinkoa kuolinpesältä, jotta omaisuuden osituksessa molempien osuudet ovat yhtä suuret.
Mikäli taas leski omistaa enemmän hän voi osituksessa vedota tasinkoetuoikeuteensa eli puhutaan lesken tasinkoprivilegistä, mikä tarkoittaa lesken oikeutta olla luovuttamatta tasinkoa kuolleen puolison kuolinpesälle.
Oikeus vaatia ositusta:
Leskellä on oikeus vaatia omaisuuden osituksen toimittamista, kun avioliitto päättyy kuolemaan. Osituksessa määritellään, mikä omaisuus kuuluu leskelle ja mikä vainajan kuolinpesään. Leski voi vaatia osituksen toimittamista erityisesti silloin, jos hän haluaa erota omaisuudestaan kuolinpesästä jo ennen perinnönjakoa.
Ositus on suositeltavaa yleensä tehdä ainakin siinä tilanteessa, jossa leskellä ja kuolleella puolisolla oli eri rintaperilliset. Ositus helpottaa myös asioiden hoitoa.
Osituksen vaatiminen ei ole sidottu määräaikaan, joten oikeus vaatia ositusta ei vanhene ja ositus voidaan tehdä vuosia puolison kuoleman jälkeenkin.
Mikäli perillinen vaatii perinnönjakoa, on ositus tehtävä ennen tätä.
Lesken eläke:
Leski voi saada tiettyjen edellytysten täytyttyä, leskeneläkettä Kelasta ja/tai työeläkelaitokselta. Leskeneläkkeen saamiseen vaikuttavat muun muassa se, kuinka kauan avioliitto on kestänyt, onko lapsia, milloin leski on syntynyt.
Mahdolliset vakuutuskorvaukset:
Mikäli puolisolla oli henkivakuutus kuoleman varalle, voi leskellä olla oikeus saada henkivakuutuskorvausta, mikäli leski oli vakuutuksen edunsaaja.
Yksityisen asiakirjat verkkokaupasta:
Turvaa tulevaisuutesi ja varmista, että tahtosi toteutuu myös sen jälkeen, kun et enään itse pysty asioihisi vaikuttamaan.
Palvelussamme laadit helposti kaikki tulevaisuuttasi varten tarvitsemasi oikeudelliset asiakirjat. Täytettyäsi pyydetyt esitiedot ja toimitettuasi sähköpostitse liiteasiakirjat, saat luonnoksen asiakirjasta, jonka lakimies käy kanssasi lävitse varaamassasi videokonsultaatiossa. Varmistamme, että asiakirja soveltuu sinun tilanteeseesi, vastaa tahtoasi, täyttää muotomääräykset ja, että ymmärrät asiakirjan sisällön.
Palvelustamme löytyvät testamentit, avioehtosopimukset, edunvalvontavaltuutukset, hoitotahdot, hoivatahdot, yhteisomistajien väliset asiakirjat sekä kattavat perhe- ja perintöoikeudelliset muut asiakirjat mukaan lukien oikeudelle toimitettavat hakemukset.
