Kuntotarkastus ennen asuntokauppaa – Miksi se kannattaa ja mitä on YTM?
1. Johdanto kuntotarkastukseen
Kuntotarkastus on suositeltavaa toteuttaa aina ennen asuntokauppaa. Yleisesti ottaen kuntotarkastuksia ei ole laissa erikseen säännelty, mutta käytäntönä on vakiintunut, että asuntokaupan yhteydessä pyritään varmistamaan rakennuksen kunto puolueettomalla selvityksellä. Tällainen selvitys vähentää merkittävästi kaupan jälkeisiä mahdollisia riitaisuuksia ja lisää turvaa sekä myyjälle että ostajalle. Kuntotarkastus tehdään tyypillisesti aistinvaraisin ja rakenteita rikkomattomin menetelmin, mutta tarpeen vaatiessa voidaan käyttää myös teknisiä mittalaitteita. Lue lisää Kuntotarkastus ennen asuntokauppaa – Miksi se kannattaa ja mitä on YTM?
2. Asuntokaupan kuntotarkastuksen yhteinen toimintamalli (YTM)
2.1. YTM:n tausta ja tarkoitus
Asuntokaupan kuntotarkastuksen yhteinen toimintamalli (YTM) on ympäristöministeriön johdolla laadittu ohjeistus, joka pyrkii yhtenäistämään asuntokaupan kuntotarkastuksia. YTM:n perustana ovat Rakennustiedon ohjekortit (KH 90-00393, LVI 01-10413, LVI 01-10414 ja KH 90-00394) sekä AKK-tutkintolautakunnan asettamat eettiset säännöt. YTM:n mukainen tarkastus pyrkii takaamaan selkeän ja luotettavan lopputuloksen, johon sekä myyjä että ostaja voivat luottaa.
2.2. Mitkä ohjekortit ja määräykset muodostavat YTM:n perustan?
YTM pohjautuu erityisesti Rakennustiedon ohjekortteihin sekä alan suosituksiin, kuten AKK (Asuntokaupan kuntotarkastajan) -pätevyysvaatimuksiin. Ohjekortit määrittelevät tarkastuksen tavoitteet, laajuuden ja sisällön, jonka mukaan pätevän tarkastajan tulee toimia.
2.3. YTM:n merkitys tarkastuksen suorittajalle ja tilaajalle
Mikäli kuntotarkastuksesta sovittaessa nimenomaisesti kirjataan, että tarkastus teetetään YTM:n mukaisesti, tuovat nämä kirjaukset molemmille osapuolille selvät pelisäännöt. Tilaaja (ostaja tai myyjä) tietää, miten tarkastus suoritetaan ja mitä työhön sisältyy. Tarkastaja puolestaan tietää rajaukset ja velvoitteet, jotka YTM:n suoritusohjeeseen sisältyvät.
3. Kuntotarkastuksen kulmakivet
3.1. Tarkastuksen tavoitteet ja hyödyt
Kuntotarkastuksen ydintavoitteena on tuottaa puolueetonta tietoa rakennuksen teknisestä kunnosta, havaituista vaurioista ja mahdollisista riskirakenteista. Näin sekä myyjä että ostaja voivat arvioida kaupan kohteen kuntoa asianmukaisesti ja varautua mahdollisiin korjaustarpeisiin.
3.2. Milloin kuntotarkastus olisi suoritettava?
Pääsääntö on, että kuntotarkastus on järkevää tehdä riittävän varhaisessa vaiheessa, jotta mahdolliset puutteet voidaan havaita ennen lopullista kaupantekoa. Näin osapuolet voivat jo kauppaneuvotteluissa ottaa huomioon mahdolliset korjaustarpeet tai lisätutkimukset.
3.3. Tarkastuksen rajaukset ja mahdolliset riskit
Koska kuntotarkastus tehdään pääosin pintapuolisesti, rakenteita avaamatta, on aina olemassa epävarmuustekijöitä. Rakenteiden sisällä olevia vaurioita ei voida havaita ilman rakenteiden avaamista, ellei pinnalla näy selviä merkkejä, kuten kosteusjälkiä tai tummentumia.
4. Kuntotarkastussopimus
4.1. Sopimusehtojen merkitys
On suositeltavaa laatia kirjallinen sopimus tarkastuksen teettäjän ja tarkastajan välille. Sopimuksessa on hyvä mainita, että tarkastus tehdään YTM:n ohjeiden mukaisesti. Lisäksi sopimukseen kannattaa sisällyttää tarkat tiedot tarkastuksen sisällöstä, laajuudesta ja käytettävistä mittausmenetelmistä.
4.2. YTM:n noudattaminen sopimuksessa
Kirjallinen sopimus, jossa nimenomaisesti mainitaan YTM:n mukainen suoritusohje, vähentää epäselvyyksiä. Se auttaa myös tekemään selväksi, mitä tarkastuksen tilaaja ja tarkastaja voivat toisiinsa nähden vaatia ja edellyttää.
4.3. Tarkastuksen laajuus ja tarkkuus – mistä sovitaan sopimuksella?
Sopimuksessa on syytä täsmentää, mitkä rakennusosat tarkastetaan ja millaisia mittalaitteita käytetään. Näin vältytään riitatilanteilta, joissa joudutaan jälkeenpäin kiistelemään, pitikö jokin tila tutkia tarkemmin.
5. Yhteenveto
5.1. Pääkohdat, jotka ostajan ja myyjän tulee muistaa
- Kuntotarkastus ei ole lain vaatima, mutta se on molempien osapuolten etu.
- YTM:n mukainen tarkastus tuo selkeyttä tarkastuksen laajuuteen ja menettelytapoihin.
- Kirjallinen sopimus turvaa niin tilaajan kuin tarkastajankin oikeudet.
5.2. Hyvä ennakkosuunnittelu vähentää riskejä
Kuntotarkastuksen merkitys korostuu erityisesti silloin, kun korjaustarpeet tai mahdolliset riskirakenteet halutaan selvittää etukäteen. Huolellinen valmistautuminen ja oikea-aikainen selvitys ovat omiaan ehkäisemään kaupan jälkeiset ongelmat.
6. Maksuton hyvän kuntotarkastuksen opas
Haluatko kuntotarkastuksen tilaamisesta ja teettämisestä lisätietoja?
Lataa maksuton hyvän kuntotarkastuksen opas.
Oppaassa keskitymme siihen, miten kuntotarkastus oikein tehtynä toteutetaan. Käymme läpi sitä, mikä merkitys kuntotarkastuksessa tehdyillä riskihavainnoilla, lisätutkimus- ja muilla toimenpidesuosituksilla on ostajan ennakkotarkastusvelvollisuuden laajuuteen sekä ostajan ja myyjän väliseen asuntokaupan vastuisiin. Lukemalla oppaan onnistut kuntotarkastuksen tilaamisessa.
7. Varaa lakimiehellemme maksuton videoneuvottelu.
Videoneuvottelussa voimme käydä läpi myös asiaasi liittyviä asiakirjoja, joiden toimittamiseen saat ohjeet videoneuvottelun ajanvarauksen yhteydessä.
