Riskirakenteet, lisätutkimukset ja kuntotarkastuksen laajennukset – Mitä jokaisen tulee tietää
1. Riskirakenteiden tunnistaminen
1.1. Mitä tarkoitetaan riskirakenteella?
Riskirakenteilla tarkoitetaan sellaisia rakenteita, jotka on aikoinaan toteutettu rakennushetken normien mukaan, mutta jotka kokemuksen perusteella ovat osoittautuneet vaurioherkiksi. Tällaisia ovat muun muassa valesokkelirakenteet, tasakatot tai maanvastaisesti sisäpuolelta koolatut seinärakenteet. Lue lisää artikkelista Riskirakenteet, lisätutkimukset ja kuntotarkastuksen laajennukset – Mitä jokaisen tulee tietää.
1.2. Yleiset riskirakenteet (valesokkeli, tasakatto, koolatut seinät jne.)
Valesokkelit ja maata vasten koolatut lattiat ovat erityisen alttiita kosteusvaurioille. Tasakatot saattavat puolestaan kerryttää seisovaa vettä rakenteiden päälle. Tarkastajan tulee arvioida tällaisiin rakenteisiin liittyviä piileviä vaurioita mahdollisimman laajasti.
2. Riskihavaintojen merkitys kuntotarkastuksessa
2.1. Riskihavainnon käsite YTM:n suoritusohjeessa
YTM:n mukaan riskihavainto tarkoittaa sellaista tarkastuksen yhteydessä tehtyä huomiota, jonka perusteella rakenteessa on syytä epäillä vaurion kehittymisen tai sen olemassaolon mahdollisuutta.
2.2. Milloin on syytä epäillä piilevää vauriota?
Jos rakenteen pinnalla havaitaan kosteus- tai valumajälkiä, tummentumia tai selkeästi poikkeavaa hajua, on syytä epäillä rakenteen sisäistä vauriota. Tällöin kannattaa harkita lisätutkimuksia.
2.3. Omistajan ilmoittamat epäilyt ja niiden vaikutus tarkastukseen
Myös asukkaan tai omistajan haastattelut ovat tärkeä osa tarkastusta. Mikäli omistajalla on tietoa tai epäilyjä vaurioista, ne lisäävät usein erityisten tutkimusten tarvetta.
3. Lisätutkimuksia vaativat tilanteet
3.1. Rasiaporaukset, porareikämittaukset ja pienet rakenneavaukset
Riskihavaintojen selvittämiseksi kuntotarkastuksessa voidaan suorittaa pieniä rakenneavauksia. Näitä ovat esimerkiksi rasiaporalla tehtävät poraukset puurakenteisiin tai suhteellisen kosteuden mittaukset porareiän kautta.
3.2. Laajoihin vauriotutkimuksiin ohjaavat seikat
Jos pienimuotoinen rakenneavaus viittaa merkittäviin vaurioihin, suositellaan laajempia kuntotutkimuksia. Näissä saatetaan tehdä suurempia rakenteen avauksia ja ottaa materiaalinäytteitä laboratoriotutkimuksiin.
3.3. Mitä tehdä, jos jokin tila jää tarkastamatta?
Mikäli tarkastaja ei pääse johonkin tilaan tai jonkin rakenteen tarkastaminen on estynyt (esim. lumipeitteen vuoksi), on tarkastajan raportoitava tämä rajoitus selkeästi. Epävarmuus siirtyy näin osapuolten tietoon, eikä kukaan voi jälkikäteen vedota siihen, että kyseinen kohta olisi tarkastettu normaalin laajuuden mukaisesti.
4. Teknisten käyttöikien ja kunnossapitojaksojen huomioiminen
4.1. Miksi ikätieto on olennainen osa tarkastusta?
Rakennuksen ja taloteknisten järjestelmien ikä ja suunniteltu käyttöikä kertovat ostajalle, milloin on todennäköistä, että laajempia korjauksia tai uusimisia tarvitaan.
4.2. Rakennustietosäätiön KH-kortit ja niiden sisältö
KH-kortti 90-00403 tarjoaa yleiset ohjeet rakennusosien ja laitteiden tyypillisistä käyttöi’istä. Nämä eivät ole absoluuttisia, mutta niiden avulla voidaan ennakoida tulevia korjaustarpeita.
4.3. Talotekniikan arviointi: ikä vs. havaittavissa oleva kunto
Esimerkiksi lämmitys-, vesi- ja viemärilaitteisto saattaa toimia vielä moitteetta teknisen käyttöikänsä ylittyessä, mutta yleensä ikääntyneistä järjestelmistä on syytä tehdä tarkemmat kuntotutkimukset, jotta mahdolliset riskit havaitaan ajoissa.
5. Lisätutkimusten merkitys kaupan turvallisuudelle
5.1. Suositeltavat toimenpiteet ennen kauppaa
Myyjän ja ostajan kannattaa mahdollisuuksien mukaan selvittää riskirakenteiden kunto jo ennen kauppaa. Näin vältetään tilanteet, joissa kaupan jälkeen paljastuvat piilevät vauriot aiheuttavat riitaa.
5.2. Mitä riskejä jää ostajan tai myyjän kannettavaksi, jos lisätutkimuksia ei tehdä?
Jos lisätutkimusta suositellaan, mutta sitä ei teetetä, jää selvittämättömien vaurioiden riski ostajan kannettavaksi entistä todennäköisemmin. Toisaalta myös myyjä voi kantaa osasyyllisyyden, mikäli on laiminlyönyt tietojenantovelvollisuutensa.
6. Maksuton Hyvän kuntotarkastuksen opas
Haluatko kuntotarkastuksen tilaamisesta ja teettämisestä lisätietoja?
Lataa maksuton hyvän kuntotarkastuksen opas.
Oppaassa keskitymme siihen, miten kuntotarkastus oikein tehtynä toteutetaan. Käymme läpi sitä, mikä merkitys kuntotarkastuksessa tehdyillä riskihavainnoilla, lisätutkimus- ja muilla toimenpidesuosituksilla on ostajan ennakkotarkastusvelvollisuuden laajuuteen sekä ostajan ja myyjän väliseen asuntokaupan vastuisiin. Lukemalla oppaan onnistut kuntotarkastuksen tilaamisessa.
7. Varaa lakimiehellemme maksuton videoneuvottelu.
Videoneuvottelussa voimme käydä läpi myös asiaasi liittyviä asiakirjoja, joiden toimittamiseen saat ohjeet videoneuvottelun ajanvarauksen yhteydessä.
