Koti- ja etämyynti ovat merkittäviä kaupankäyntikeinoja myös kuluttajakaupassa. Usein kuluttajien keskuudessa voi olla epätietoisuuttaa ja virheellisiä käsityksiä etä- ja kotimyynnistä. Tässä artikkelissa käymme läpi koti- ja etämyyntiä pääpiirteittäin eli miten koti- ja etämyynti eroavat toisistaan, milloin koti- ja etämyyntisäännöksiä ei sovelleta sekä selvitämme kuluttajan peruutusoikeutta.

Koti- ja etämyyntiä kuluttajakaupoissa säännellään kuluttajansuojalain 6 luvussa. Käytännön tasolla voidaan todeta, että koti- ja etämyynti eivät paljoa poikkea toisistaan. Kuluttajansuojalain koti- ja etämyyntiä koskevat säännökset ovat ns. pakottavaa oikeutta eli säännöksistä ei voi sopimuksin poiketa kuluttajan vahingoksi.

Mitä on etämyynti?

Etämyynnillä tarkoitetaan tilanteita, joissa kuluttaja tekee elinkeinonharjoittajan kanssa kulutushyödykettä koskevan sopimuksen jotakin viestintävälinettä käyttäen ilman, että he ovat samanaikaisesti läsnä. Esimerkiksi ostosten tekeminen verkkokaupasta on etämyyntiä, samoin myös puhelimitse tai sähköpostin välityksellä tehty kauppa on etämyyntiä.

Mitä on kotimyynti?

Kotimyyntiä ovat tilanteet, joissa elinkeinonharjoittaja myy kuluttajalle tuotteen taikka palvelun muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa, esimerkiksi kuluttajan kotona. Kotimyyntisopimusta tehtäessä molempien osapuolten tulee olla yhtä aikaa läsnä. Sillä ei ole merkitystä kumpi sopimusosapuolista on tehnyt aloitteen sopimuksen tekemisestä muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa. Usein saattaa syntyä epäselvyyttä siitä, mikä luokitellaan elinkeinonharjoittajan toimitilaksi. Toimitilan käsite on tärkeää tietää, sillä toimitilalla on ratkaiseva merkitys sen suhteen, onko kyseessä kotimyyntisopimus vai ei.

Milloin kyse on elinkeinonharjoittajan toimitilasta? Kuluttajansuojalaissa toimitilalla tarkoitetaan kiinteää myyntipaikkaa, jossa elinkeinonharjoittaja tarjoaa kulutushyödykkeitä vakituisesti tai kausiluonteisesti. Kiinteä myyntipaikka voi olla esim. myymälä. Toimitila voi olla myös myyntipaikka, jossa elinkeinonharjoittaja tarjoaa kausiluonteisesti kulutushyödykkeitään, kuten myyntikoju. Myös elinkeinonharjoittajan siirrettävä myyntipaikka, jossa elinkeinonharjoittaja tarjoaa kulutushyödykkeitä tavanomaisesti tai kausiluonteisesti, on toimitila.

Tulee kuitenkin huomata, että kotimyyntiä on myös sellainen tilanne, jossa kuluttajaan on otettu henkilökohtaisesti erikseen yhteyttä paikassa, joka ei ole elinkeinonharjoittajan toimitila esim. kadulla ja tämän jälkeen sopimus tehdään välittömästi elinkeinonharjoittajan toimitiloissa. Tällaisessa tilanteessa kyse on kotimyyntisopimuksesta, vaikka näennäisesti sopimus onkin tehty elinkeinonharjoittajan toimitiloissa.

Etämyynti- ja kotimyyntisäännöksiä ei sovelleta:

Kuluttajansuojalain 6 luvun 2 §:ssä on listattu ne sopimukset, joita etämyynti- ja kotimyyntisäännökset eivät koske. Näitä ovat muun muassa rahoituspalvelua tai -välinettä koskeva sopimus, kiinteän omaisuuden kauppaa, asuntokauppaa tai vuokraamista koskeva sopimus.

Lisäksi kuluttajansuojalain säännöksiä kotimyynnistä ei sovelleta, jos kulutushyödykkeen hinta on pienempi kuin 30 euroa. Jos samalla kerralla myydään useampia hyödykkeitä, joiden yhteishinta on vähintään 30 euroa, tai jos sopimus koskee hyödykkeiden jatkuvaa tai toistuvaa toimittamista, kuluttajansuojalain säännöksiä kuitenkin sovelletaan.

Annetavat ennakkotiedot ja sopimuksen vahvistaminen:

Kuluttajansuojalain 6 luvun 9 §:ssä on säädetty, että kuluttaja-asiakkaalle on annettava laissa säädetyt ennakkotiedot ennen koti- ja etämyyntisopimuksen tekoa. Tällaisia tietoja ovat mm. elinkeinoharjoittajan tiedot, palvelusta/kulutushyödykkeestä annettavat tiedot.

Yksi tärkeä seikka on peruuttamislomake ja -ohjeet eli jos kuluttajalla on koti- tai etämyyntisopimuksen mukaan peruuttamisoikeus, hänelle on annettava peruuttamislomake sekä peruuttamisohjeet, jossa mainittuna mm. peruuttamisoikeuden käyttämistä koskevat ehdot, määräajat ja menettelyt.

Kotimyynnissä ennakkotiedot sekä peruuttamislomake ja -ohje on annettava kuluttajalle selkeästi ja ymmärrettävästi paperilla tai tämän suostumuksella muulla pysyvällä tavalla ja etämyynnissä ne on annettava tai asetettava kuluttajan saataville etäviestimelle soveltuvalla tavalla selkeästi ja ymmärrettävästi.

Kotimyynnissä elinkeinoharjoittajan on annettava kuluttajalle jäljennös sopimusvahvistuksesta tai allekirjoitetusta sopimuksesta paperilla tai tämän suostumuksella muulla pysyvällä tavalla. Etämyynnissä elinkeinonharjoittajan on toimitettava kuluttajalle vahvistus tehdystä sopimuksesta kohtuullisessa ajassa etämyyntisopimuksen tekemisestä ja viimeistään tavaroiden luovutusajankohtana tai ennen kuin palvelun suorittaminen aloitetaan. Vahvistus on toimitettava pysyvällä tavalla, ja siihen tulee sisältyä laissa säädetyt ennakkotiedot sekä peruuttamislomake ja -ohje.

Elinkeinoharjoittajalla on todistustaakka siitä, että se on antanut kuluttajalle laissa säädetyt ennakkotiedot, peruutuslomakkeen ja -ohjeet sekä sopimusvahvistuksen.

Peruutusoikeus

Koti- ja etämyynnissä kuluttajalla on pääsääntöisesti 14 päivän peruutusoikeus.

Kuluttajansuojalaissa säädetään, että peruutusoikeus koti- ja etämyynnin osalta tulee olla vähintään 14 päivää. Näin ollen elinkeinoharjoittaja voi myöntää myös pidemmän peruutusoikeuden.

Laissa säädetään, että kuluttajalla on oikeus peruuttaa koti- tai etämyyntisopimus ilmoittamalla siitä peruuttamislomakkeella tai muulla yksiselitteisellä tavalla elinkeinonharjoittajalle viimeistään 14 päivän kuluttua palvelusopimuksen tai sähköisesti toimitettavaa digitaalista sisältöä koskevan sopimuksen tekemisestä, kauppasopimuksessa tavaran tai viimeisen tavaraerän vastaanottamisesta taikka, jos kyse on tavaroiden säännöllisestä toimittamisesta, ensimmäisen tavaraerän vastaanottamisesta.

Jos elinkeinonharjoittaja on laiminlyönyt antaa kuluttajalle peruuttamisoikeuden käyttämistä koskevat ehdot, määräajat ja menettelyt, peruuttamisaika pitenee 12 kuukauden mittaiseksi. Jos elinkeinonharjoittaja korjaa puutteen tänä aikana, 14 päivän kuluttua päivästä, jona kuluttaja sai nämä tiedot.

Tulee myös huomioida, että kuluttajalla on todistustaakka siitä, että sopimus on peruutettu kuluttajansuojalaissa edellytetyllä tavalla. Näin ollen peruutustilanteessa kannattaakin aina pyytää elinkeinoharjoittajalta kuittaus siitä, että peruutus on vastaanotettu.

Milloin peruutusoikeutta ei ole?

Jollei toisin sovita, peruutusoikeutta ei ole mm. seuraavissa tilanteissa:

– Palvelu on kokonaan suoritettu ja, jos sopimuksessa asetettu maksuvelvollisuus kuluttajalle, ja kuluttaja on tehnyt nimenomaisen pyynnön palveluksen suorittamisesta ja kuluttaja on antanut hyväksyntänsä sille, että hän menettää peruuttamisoikeutensa, kun elinkeinonharjoittaja on täyttänyt sopimuksen kokonaisuudessaan.

– Sopimus koskee tavaraa, joka valmistetaan tai jota muunnellaan kuluttajan vaatimusten mukaisesti tai selvästi henkilökohtaisia tarpeita vastaavaksi.

– Sopimus koskee tavaraa, joka voi nopeasti pilaantua tai vanhentua taikka joka luonteensa vuoksi on sen toimittamisen jälkeen erottamattomasti sekoittunut muiden tavaroiden kanssa.

– Sinetöitynä toimitettu tavara, jota ei terveydellisistä tai hygieniasyistä voida palauttaa, on avattu (esim. kosmetiikka)

– Sopimus koskee kiireellistä korjaus- tai huoltotyötä paikassa, jonne elinkeinonharjoittaja saapuu kuluttajan nimenomaisesta pyynnöstä.

Kuluttajansuojalain 6 luvun 16 §:ssä on tyhjentävä lista niistä tilanteista, jolloin peruutusoikeutta ei ole.