Hakemus Yhteiselämän Lopettamiseksi | Herkulex.fi
Soita meille 010 841 9900 (arkisin klo 9–16)

Hakemus yhteiselämän lopettamiseksi

Published by Herkulex.fi on

Kun avioliitto päättyy ja aviopuolisot hakevat joko yksin tai yhdessä avioeroa, voidaan tämän avioerohakemuksen yhteydessä tehdä myös Hakemus yhteiselämän lopettamiseksi. Yhteiselämän lopettamista koskeva hakemus on tarpeen yleensä tehdä siinä tilanteessa, jos yhteiselämää ei ole mahdollista enää jatkaa avioeron harkinta-aikana perheväkivallasta tai päihdeongelmista johtuen. Hakemuksen tekeminen voi olla hyvä tehdä siinäkin tilanteessa, että puolisot eivät riitaisuuksien vuoksi pääse sopimukseen siitä kumpi puoliso jää asuntoon asumaan ja tästä on haittaa muun muassa samassa asunnossa asuville lapsille.

Tulee kuitenkin huomata, että yhteiselämän lopettamista koskevan hakemuksen voi tehdä myös myöhemminkin kuin avioerohakemuksen yhteydessä eli vielä silloinkin kun puolisot on jo lainvoimaisesti tuomittu avioeroon. Yhteiselämän lopettamista koskevaa vaatimusta ei voi kuitenkaan tehdä enää sen jälkeen kun puolisoiden välillä on toimitettu omaisuuden ositus tai erottelu ja se on saanut lainvoiman. 

Hakemuksen voi tehdä myös siinäkin tilanteessa, vaikkei avioero olisi edes vireillä taikka sellaista ei ole edes harkittu. Tämä saattaa olla tarpeen etenkin perheväkivaltatilanteessa. Yhteiselämän lopettamista koskeva vaatimus ja siihen tuomioistuimen antama päätös eivät siten velvoita puolisoita hakemaan avioeroa.

Yhteiselämän lopettamista haetaan tuomioistuimelta eli hakemus tulee toimittaa siihen käräjäoikeuteen, jonka tuomiopiirissä jommallakummalla puolisolla on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka. Hakemuksen voi tehdä joko toinen puoliso yksin tai puolisot yhdessä.

Mitä yhteiselämän lopettamista koskevassa hakemuksessa voidaan pyytää?

Tuo­miois­tuin voi läh­tö­koh­tai­ses­ti päättää kol­mes­ta eri asias­ta liit­tyen yh­tei­seen elä­mään.

  1. Ensinnäkin tuomioistuin voi hakemuksesta määrätä, että se puolisoista, joka on enemmän asunnon tarpeessa, saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin
  2. Tuomioistuin voi hakemuksesta velvoittaa toisen puolison muuttamaan yhteisestä kodista.
  3. Tuomioistuin voi hakemuksesta myös oikeuttaa puolison käyttämään sellaista toiselle puolisolle kuuluvaa irtainta omaisuutta, joka kuuluu puolisoiden yhteisesti käytettäväksi tarkoitettuun asuntoirtaimistoon taikka on puolison työväline tai tarkoitettu puolison tai lasten henkilökohtaista käyttöä varten.

Tulee huomata, että jos tuo­miois­tuin on oi­keut­ta­nut puo­li­son käyt­tä­mään toisen puo­li­son omai­suut­ta, omai­suut­ta omis­ta­va puo­li­so ei saa lou­ka­ta tätä toisen puo­li­son käyt­tö­oi­keut­ta eli jos puoliso esimerkiksi myisi tämän omaisuuden, niin hen­ki­lö, joka on saanut omis­ta­ja­oi­keu­den omai­suu­teen, ei voi vaatia saada omai­suut­ta hal­lin­taan niin kauan kuin käyt­tö­oi­keus on voi­mas­sa.

Yhteiselämän lopettamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan samalla esittää hakemus ja vaatimuksia lasten huoltoon, elatukseen tai tapaamisoikeuteen, jos parilla on yhteisiä lapsia.

Jos toinen puoliso on tehnyt hakemuksen, täytyykö toisen puolison suostua hakemukseen?

Toisen puolison ei tarvitse suostua hakemukseen ja siinä esitettyihin vaatimuksiin, vaan hän voi tarvittaessa vastustaa hakemusta ja siinä esitettyjä vaatimuksia. Hakemusta vastustavan tulee esittää perustelut vastustamiselle ja mahdolliset todisteet. Oikeus sitten päättää onko hakemuksessa esitetyt vaatimukset perusteltuja ja tekee sitten asiassa saatujen tietojen ja seikkojen pohjalta päätöksen.

Miten tuomioistuin arvioi sitä, kumpi puolisoista saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin?

Sen arvioinnissa, kumpi puolisoista saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin, otetaan huomioon useita tekijöitä kuten millainen puolisoiden taloudellinen tilanne on, millainen mahdollisuus heillä on saada toinen asunto, onko parilla lapsia ja miten lasten asuminen ja huolenpito on järjestetty.

Sillä seikalla, että kumpi puoliso omistaa asunnon tai on sen vuokrannut, ei ole merkitystä.

Tulee huomata, että vaikka puo­li­so, jonka tuo­miois­tuin vel­voit­taa muut­ta­maan, omis­taa asun­non, ei tuo­miois­tuin voi kuitenkaan sa­mal­la pää­tök­sel­lä vel­voit­taa puo­li­soa, joka jää asun­toon asu­maan, suo­rit­ta­maan kor­vaus­ta omis­ta­ja­puo­li­sol­le. Tämä asia voidaan sitten rat­kais­ta omai­suu­den osi­tuk­ses­sa.

Kun tuomioistuin on antanut päätöksen, voidaanko se panna täytäntöön heti?

Kun tuomioistuin on antanut asiassa päätöksen, voidaan se panna heti täytäntöön, vaikka se ei ole saanut lainvoimaa. Päätöksessä voidaan kuitenkin määrätä myös toisin eli siinä voidaan määrätä, että päätös voidaan panna täytäntöön vasta kun se on saanut lainvoiman.

Kuinka kauan tuomioistuimen päätös on voimassa?

Päätös on voimassa toistaiseksi.

Puolison vaatimuksesta päätöstä voidaan muuttaa tai se voidaan peruuttaa tuomioistuimen uudella päätöksellä, jos olosuhteet ovat päätöksen antamisen jälkeen muuttuneet.

Tulee kuitenkin huomata, että tuomioistuimen päätös ja velvoitus raukeavat, kun puolisoiden välillä on toimitettu omaisuuden ositus tai erottelu ja se on saanut lainvoiman.

Päätös ja velvoitus kuitenkin raukeavat kahden vuoden kuluttua siitä, kun päätös on annettu, vaikka omaisuuden ositusta tai erottelua ei olisikaan toimitettu.

Hakemuksen laatiminen

Yhteiselämän lopettamista koskevan hakemuksen laatiminen kannattaa antaa asiantuntijan laadittavaksi.

Laatimalla yhteiselämän lopettamista koskevan hakemuksen asiakirjapalvelussamme varmistat, että

  • Hakemuksessa on esitetty kaikki asian ratkaisemisen kannalta olennaiset tiedot.  
  • Kaikki tarvittavat liitteet tulevat hakemukseen mukaan

Alla olevan linkin kautta voit ostaa meiltä hakemuksen laatimisen kiinteään hintaan: 

Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme: