Ennakkoperintö perinnönjaossa
Artikkelissa tarkastellaan, mitä tapahtuu, jos osakas vaatii ennakkoperinnön huomioon ottamista perinnönjaossa: Miten tilanne vaikuttaa muihin kuolinpesän osakkaisiin ja miten ennakkoperintö huomioidaan perinnönjaossa.
Ennakkoperintö on yksi perintöoikeuden käytännössä haastavimmista ja eniten riitoja aiheuttavista kysymyksistä. Tilanne on erityisen ongelmallinen silloin, kun joku kuolinpesän osakkaista katsoo, että toinen osakas on saanut perittävän eläessä lahjan, joka tulisi lukea ennakkoperinnöksi, mutta muut osakkaat kiistävät tämän – tai kukaan ei ole huomioinut lahjaa pesän asiakirjoissa.
1. Mikä on ennakkoperintö?
Perintökaaren (PK 6:1) mukaan rintaperilliselle annettu lahja katsotaan ennakkoperinnöksi, ellei perittävä ole toisin määrännyt. Ennakkoperinnön tarkoituksena on tasata perillisten asemaa, kun joku heistä on saanut varallisuutta jo perittävän elinaikana.
Ennakkoperintö on siis ei siis tekninen laskentatoimi, joka varmistaa, että jokainen perillinen saa lopulta oikeudenmukaisen osuuden kuolinpesän varoista.
2. Mitä tapahtuu, jos osakas vaatii ennakkoperinnön huomioon ottamista?
Jos osakas katsoo, että toinen osakas on saanut ennakkoperinnön, mutta asia riitautuu, osakas voi hakea kuolinpesään pesänselvittäjän ja jakajan määräämistä sekä esittää pesänjakajalle vaatimuksen ennakkoperinnön huomioon ottamiseksi kuolinpesän omaisuuden jaossa.
Vaatimus sisältää seuraavat osiot:
– vahvistus siitä, että tietty lahja on ennakkoperintöä; ja
– vaatimus siitä, että lahja tulee huomioida pesänjaossa.
Vaatimus tulee yksilöidä euromääräisesti sekä perustella.
Jos vaatimus menestyy:
Pesänjakaja vahvistaa, että kyseinen lahja on ennakkoperintöä sekä ottaa ennakkoperinnän huomioon perinnönjaossa ja jakoa edeltävissä laskelmissa siten, kuin jäljempänä on esimerkillä havainnollistettu.
Pesänjakajan ratkaisu ei sido vain riidan osapuolia, vaan **vaikuttaa koko kuolinpesän laskentaan, kuten jäljempänä on esimerkissä havainnollistettu**.
Perintökaaren pakottavien säännösten mukaan ennakkoperintö otetaan huomioon kaikissa laskelmissa riippumatta siitä, kuka asiasta riiteli ja kuka ei.
3. Vaikuttaako ennakkoperintö myös muihin osakkaisiin, jotka eivät ole olleet mukana riidassa?
**Kyllä vaikuttaa.**
Perinnönjako on kollektiivinen toimi, joka koskee kaikkia osakkaita. Kun yksi osakas on saanut ennakkoperintöä, se vaikuttaa kaikkien muiden suhteellisiin osuuksiin. Tämä on välttämätöntä, koska:
– laskennallinen perintöosuus määritetään koko pesän varallisuuden perusteella,
– pesän arvoon lisätään ennakkoperintö,
– ja laskennallinen jako-osuus lasketaan uudelleen kaikille osakkaille.
Lopputulos on aina koko kuolinpesää koskeva – ei ainoastaan kahden osakkaan välinen.
4. Käytännön esimerkki
Oletetaan seuraava tilanne:
– Kuolinpesän varat: 300 000 €
– Perillisiä: 3 (A, B, C)
– B on saanut elinaikana 60 000 € lahjan, jota ei ole määrätty muuksi kuin ennakkoperinnöksi
Vaihe 1: Pesän laskennallinen arvo
300 000 € + 60 000 € = 360 000 €
Vaihe 2: Laskennallinen jako-osuus
360 000 € / 3 = 120 000 € per osakas
Vaihe 3: Ennakkoperinnön vähentäminen
A saa: 120 000 €
C saa: 120 000 €
B saa: 120 000 € – 60 000 € = 60 000 €
Lopullinen jako pesän todellisista varoista (300 000 €):
A: 120 000 €
C: 120 000 €
B: 60 000 €
Tämä esimerkki osoittaa, miten ennakkoperintö vaikuttaa koko pesän tasolla, ei vain siihen osakkaaseen, jota vastaan kanne nostettiin.
5. Yhteenveto
– Ennakkoperintö on otettava huomioon perinnönjaossa.
– Jos pesänjakaja vahvistaa, että lahja on ennakkoperintöä, ratkaisu koskee kaikkia kuolinpesän osakkaita.
– Ennakkoperinnön huomioiminen vaikuttaa kaikkien laskennallisiin osuuksiin.
– Riidan kohteena oleva ennakkoperintö ei ole kahden osakkaan välinen asia, vaan koko pesän yhteinen oikeudellinen kysymys.
