Artikkelit / Kaikki artikkelit Archives | Sivu 4 22:stä | Herkulex.fi
Soita meille 010 841 9900 (arkisin klo 9–16)

Valesokkelille tekninen käyttöikä -Mitä vaikuttaa jo tehtyihin tai tuleviin kauppoihin?

Artikkelissa perehdymme maaliskuussa 2025 julkaistun ohjekortin RT 103765 (rakennustekniikka) sisältöön ja siihen, mitä muutoksia kortissa on suhteessa edelliseen noin 17 vuoden takaiseen ohjekorttiin verrattuna. Selitämme, miksi asuinrakennuksen omistajan, ostajan, myyjän, kiinteistönvälittäjän sekä kuntotarkastajan tulee olla perillä ohjekortin sisällöstä. Kerromme, mihin tekniset käyttöiät vaikuttavat. Lisäksi arvioimme sitä, mitä asuntokaupan kuntotarkastajan ja Lue lisää

Ehdollinen ostotarjous asunto- ja kiinteistökaupassa

Ehdollinen ostotarjous on asunto- ja kiinteistökaupassa jokseenkin yleinen käytäntö, joka tarjoaa yhtäältä joustavuutta ja toisaalta myös turvaa molemmille kauppaa suunnitteleville osapuolille. Aina osapuolille ei kuitenkaan ole täysin selvää, mitä ehdollinen tarjous ja sen ehdot tarkalleen ottaen tarkoittavat, ja mitä oikeudellisia vaikutuksia niihin liittyy. Tulkintaerimielisyyksien välttämiseksi ehdollisten tarjousten ja sopimusehtojen laadintaan tulisi aina kiinnittää erityistä huomiota.

Urakoitsijan pääsuoritus- ja sivuvelvollisuudet

Urakoitsijan velvollisuudet ja niiden tunteminen ovat keskeisessä asemassa rakennusurakan onnistumisessa. Tämä opas tarjoaa katsauksen keskeisimpiin velvollisuuksiin, jotka tiedostamalla ja huomioimalla jo hanketta suunniteltaessa ja urakan sopimusasiakirjoja laadittaessa urakan osapuolet voivat varmistaa sujuvan yhteistyön. Lue lisää urakoitsijan pääsuoritus- ja sivuvelvollisuudet.

Tarkastajan, isännöitsijän sekä välittäjän vastuun toteuttaminen

Asunto- ja kiinteistökaupassa käytetään usein apuna useita asiantuntijoita, joista keskeisimpiä ovat kiinteistönvälittäjä, taloyhtiön isännöitsijä sekä rakennuksen kuntotarkastaja. Kullakin asiantuntijalla on oma roolinsa kaupan onnistumisen varmistamisessa, ja heihin kohdistuu laissa määriteltyjä velvoitteita ja vastuita. Lue artikkelista tarkemmin tarkastajan, isännöitsijän sekä välittäjän vastuun toteuttaminen eli mistä ja miksi heitä kukin vastaa.

Miten luovutan perintöosuuden?

Perintöosuuden luovutuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa perillinen perittävän kuoleman jälkeen luovuttaa osuutensa pesään eli perintöosuutensa, joko kokonaan tai osittain. Perintöosuuden luovutuksessa perillinen siten siirtää toiselle oikeutensa saada perinnönjaossa perintöosaansa vastaavan määrän omaisuutta. Lue lisää Miten luovutan perintöosuuden?

Vuokralaisen oikeudet ja velvollisuudet taloyhtiössä

Artikkelissa tarkastelemme vuokralaisen oikeuksia ja velvollisuuksia asunto-osakeyhtiölain pohjalta sekä myös taloyhtiön velvollisuuksista vuokralaiseen nähden. Pääsääntöisestihän asunto-osakeyhtiölaki säätelee asunto-osakeyhtiön ja osakkeenomistajan välistä oikeussuhdetta. Asunto-osakeyhtiölakiin on kuitenkin otettu muutamia vuokralaisen oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyviä säännöksiä.

Kuntotarkastuksen merkitys myyjälle ja ostajalle – Tarkoitus, tavoitteet ja tarkastajan valinta

Kuntotarkastuksen ensisijaisena tehtävänä on antaa puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille. Se auttaa paitsi myyjää osoittamaan ostajalle rakennuksen todellisen kunnon, myös ostajaa tekemään tietoisen päätöksen mahdollisista riskeistä tai vaurioista. Lue lisää Kuntotarkastuksen merkitys myyjälle ja ostajalle – Tarkoitus, tavoitteet ja tarkastajan valinta.

Riskirakenteet, lisätutkimukset ja kuntotarkastuksen laajennukset – Mitä jokaisen tulee tietää

Riskirakenteilla tarkoitetaan sellaisia rakenteita, jotka on aikoinaan toteutettu rakennushetken normien mukaan, mutta jotka kokemuksen perusteella ovat osoittautuneet vaurioherkiksi. Tällaisia ovat muun muassa valesokkelirakenteet, tasakatot tai maanvastaisesti sisäpuolelta koolatut seinärakenteet. Lue lisää artikkelista Riskirakenteet, lisätutkimukset ja kuntotarkastuksen laajennukset – Mitä jokaisen tulee tietää.

Kuntotarkastus ennen asuntokauppaa – Miksi se kannattaa ja mitä on YTM?

Kuntotarkastus on suositeltavaa toteuttaa aina ennen asuntokauppaa. Yleisesti ottaen kuntotarkastuksia ei ole laissa erikseen säännelty, mutta käytäntönä on vakiintunut, että asuntokaupan yhteydessä pyritään varmistamaan rakennuksen kunto puolueettomalla selvityksellä. Tällainen selvitys vähentää merkittävästi kaupan jälkeisiä mahdollisia riitaisuuksia ja lisää turvaa sekä myyjälle että ostajalle. Kuntotarkastus tehdään tyypillisesti aistinvaraisin ja rakenteita rikkomattomin menetelmin, mutta tarpeen vaatiessa voidaan käyttää myös teknisiä mittalaitteita. Lue lisää Kuntotarkastus ennen asuntokauppaa – Miksi se kannattaa ja mitä on YTM?

Pesänjakaja kuolinpesään

Artikkelissa tarkastelemme sitä, kuka pesänjakajaa voi hakea ja miten pesänjakajan määräys haetaan, kuka voi toimia pesänjakajana ja mitä kuuluu jakajan toimivaltaan. Samoin käymme, miten pesänjakaja voidaan vapauttaa tehtävästään ja miten pesänjakajan tekemää perinnönjakoa voi moittia. Lue lisää pesänjakaja kuolinpesään.

Kiinteistön saannon laatuvirhe osituksessa ja perinnönjaossa

Kiinteistön kaupan, vaihdon ja lahjan lisäksi omistajan vaihdos voi tapahtua aviopuolisoiden välisessä osituksessa tai perinnönjaossa. Miten arvioidaan osituksessa tai perinnönjaossa saadun omaisuuden laatuvirhettä ja sen merkitystä? Lue lisää artikkelista Kiinteistön saannon laatuvirhe osituksessa ja perinnönjaossa Maakaari Maakaaressa kiinteistön laatuvirheestä ja sen seuraamuksista säädetty tulee sovellettavaksi silloin, kun omistusoikeus kiinteistöön on Lue lisää

Hakemus yhteiselämän lopettamiseksi

Kun avioliitto päättyy ja aviopuolisot hakevat joko yksin tai yhdessä avioeroa, voidaan tämän avioerohakemuksen yhteydessä tehdä myös hakemus yhteiselämän lopettamiseksi. Yhteiselämän lopettamista koskeva hakemus on tarpeen yleensä tehdä siinä tilanteessa, jos yhteiselämää ei ole mahdollista enää jatkaa avioeron harkinta-aikana perheväkivallasta tai päihdeongelmista johtuen. Hakemuksen tekeminen voi olla hyvä tehdä siinäkin tilanteessa, että puolisot eivät riitaisuuksien vuoksi pääse sopimukseen siitä kumpi puoliso jää asuntoon asumaan ja tästä on haittaa muun muassa samassa asunnossa asuville lapsille.