Taloyhtiössä piha ei lähes koskaan ole osakkaan omaisuutta, vaan se kuuluu yhtiölle, ja osakkaalla on siihen vain rajattu hallinta- tai käyttöoikeus. Tämä vaikuttaa ratkaisevasti siihen, mitä pihalla saa tehdä ilman lupaa ja milloin taloyhtiön hyväksyntä on välttämätön.
Taloyhtiön vastuulla olevien rakenteiden ja järjestelmien kunnossapito on lakisääteinen velvoite, jonka laiminlyönti voi aiheuttaa asukkaille terveydellisiä, turvallisuuteen liittyviä ja taloudellisia haittoja. Tässä taloyhtiön kunnossapitovastuuta käsittelevässä artikkelissa kerromme, mitä vaihtoehtoja osakkaalla on, jos yhtiö ei ryhdy riittäviin toimiin vastuullaan olevien vikojen korjaamiseksi taikka viivyttelee korjaustoimenpiteissä.
Uudiskohteen Asunto-osakeyhtiölaissa säädetyn vuositarkastusmenettelyn tarkoituksena on todentaa rakennuksen ja talotekniikan kunto noin vuosi kohteen käyttöönotosta ja osaltaan varmistaa, että rakentamisen aikana tapahtuneet virheet ja puutteet tulevat asianmukaisesti korjatuiksi. Vastuu yhtiön edunvalvonnasta kuuluu hallitukselle, minkä vuoksi valmistautuminen vuositarkastukseen on keskeinen osa hallituksen tehtäväkenttää.
Uudessa asunto-osakeyhtiössä perustajaosakas eli yleensä perustajaurakoitsija vastaa siitä, että yhtiö rakennuksineen on toteutettu valmiiksi hyvän rakennustavan mukaisesti ja virheettömästi. Uuden asunnon ostaminen on merkittävä investointi ja monelle ostajalle koko elämän suurin hankinta. Siinä missä jokaisen ostajan on hyvä tuntea vähintäänkin perusasiat omista oikeuksistaan ja myyjän vastuista, täytyy erityisesti taloyhtiön johdon olla kykenevä huolehtimaan osakkaiden eduista. Uudessa yhtiössä tämä merkitsee mm. siitä huolehtimista, että mahdolliset rakennusvirheet ja muut perustajaurakoitsijan vastuulle kuuluvat seikat tulevat huomatuiksi ja reklamoidaan ajallaan. Perustajaurakoitsijan virhevastuu on 10 vuotta.
Lokakuu toi toimistollemme mieluista postia, kun Korkein oikeus antoi ennakkoratkaisun koskien asunto-osakeyhtiön lisärakennushankkeesta päättämistä ja päätösten kumoamista osakkaiden yhdenvertaisuuden loukkauksen perusteella ( Yhdenvertaisuus asunto-osakeyhtiössä KKO:2025:89 ).
Asunto-osakeyhtiölaki uudistettiin kokonaisuudessaan ja uusi laki tuli voimaan 1.7.2010. Nyt noin viidentoista vuoden jälkeen lakiin on tulossa merkittäviä muutoksia ja tarkennuksia, joilla ajantasaistetaan lakia. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2026. Muutosten tavoitteena on muun muassa helpottaa puuttumista asumishäiriöihin, selkeyttää ja täydentää osakehuoneiston hallintaanoton säädöksiä, varmistaa lyhytaikaisen vuokraustoiminnan edellytyksiä ja selkeyttää osakkaiden asemaa asunto-osakeyhtiön konkurssitilanteessa. Tässä artikkelissa käymme läpi keskeisimmät asunto-osakeyhtiölain muutokset.
Tässä artikkelissa käsitellemme asunto-osakeyhtiön jakautumista eli mitä jakautuminen tarkoittaa käytännössä, miten jakautuminen tehdään ja mitä eri vaiheita se sisältää, mitkä ovat jakautumisen oikeusvaikutukset sekä missä tilanteissa jakautuminen asunto-osakeyhtiössä voi olla järkevää. Jakautumista säännellään asunto-osakeyhtiölain 20 luvussa. Tässä artikkelissa emme käsittele jakaantumiseen liittyviä verotuksellisia kysymyksiä.
Uusia asuntoja voidaan myydä ja markkinoida joko ns. RS-kohteina jo rakentamisvaiheen aikana tai vasta sitten kun asunto on jo valmis ja hyväksytty käyttöönotettavaksi. Tässä artikkelissa käsittelemme asuntokauppalain mukaista suorituskyvyttömyysvakuutta eli milloin sellainen tulee asettaa, kenen hyväksi se asetetaan ja mitä se kattaa.
Artikkelissa tarkastelemme vuokralaisen oikeuksia ja velvollisuuksia asunto-osakeyhtiölain pohjalta sekä myös taloyhtiön velvollisuuksista vuokralaiseen nähden. Pääsääntöisestihän asunto-osakeyhtiölaki säätelee asunto-osakeyhtiön ja osakkeenomistajan välistä oikeussuhdetta. Asunto-osakeyhtiölakiin on kuitenkin otettu muutamia vuokralaisen oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyviä säännöksiä.
Keskinäisen kiinteistöosakeyhtiö syntyy rekisteröimisellä eli keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön täytyy tehdä perustamisilmoitus kaupparekisteriin. Ennen rekisteröintiä on yhtiön perustamisesta laadittava yhtiön perustamissopimus sekä laadittava yhtiön yhtiöjärjestys.
Autopaikoille on kysyntää, ja hyvällä paikkaa sijaitsevan hallipaikan vuokraus on monesti kannattavaa liiketoimintaa. Niin tulojen kartuttamisesta kiinnostuneen autohallipaikan omistajan kuin sellaisen vuokraamisesta kiinnostuneenkin on hyvä kuitenkin olla perillä pelisäännöistä. Lue lisää aiheesta autohallipaikan vuokraus ja vuokrankorotus.
Asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 2 §:n mukaan osakkeenomistajan on korvattava vahinko, jonka hän on myötävaikuttamalla tämän lain tai yhtiöjärjestyksen rikkomiseen tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, toiselle osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. Lue lisää artikkelista Asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajan vahingonkorvausvastuu. Jos vahinko on aiheutettu rikkomalla 4 tai 5 luvun säännöksiä tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä osakkeenomistajan kunnossapitovastuusta Lue lisää
Isännöitsijä on taloyhtiön arjessa usein “näkymätön” mutta sitäkin merkittävämpi toimija. Hyvin hoidettu isännöinti mahdollistaa taloyhtiön sujuvan hallinnon, asumisviihtyvyyden ja kiinteistön arvon säilymisen – tai parhaassa tapauksessa jopa nousemisen. Isännöitsijän vastuu on kuitenkin laaja, ja se sisältää niin juridisia velvoitteita kuin taloyhtiön arjen käytännön järjestelyjä. Artikkelissa Isännöitsijän vastuu: Mitä kaikkea pitää sisällään? käymme läpi keskeiset asiat, jotka kuuluvat isännöitsijän vastuun piiriin, ja miksi ne ovat tärkeitä.
Asunto-osakeyhtiölain 4 luvussa on säännökset siitä, miten kunnossapitovastuu jakautuu asunto-osakeyhtiössä osakkeenomistajan ja asunto-osakeyhtiön kesken. Tästä vastuunjaosta voi kuitenkin olla poikkeuksia asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä. Artikkelissa käsittelemme kunnossapitotyön teettäminen asunto-osakeyhtiössä tilanteessa, jossa kunnossapidosta vastaava ei täytä kunnossapitovelvollisuuttaan eli mitä keinoja yhtiöllä tai osakkaalla on tällöin käytettävissä ja mitkä ovat laiminlyönnin mahdolliset seuraamukset.
Joskus tulee tilanteita, joissa on tarkoituksenmukaista muuttaa tavallinen kiinteistöosakeyhtiö keskinäiseksi kiinteistöosakeyhtiöksi. Artikkelissa tarkastelemme sitä, mitkä ovat keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön tunnusmerkit ja miten se poikkeaa tavallisesta kiinteistöosakeyhtiöstä. Lisäksi selvitämme pääpiirteittäin myös sitä, miten osakeyhtiön muuttaminen keskinäiseksi kiinteistöosakeyhtiöksi toteutetaan.