ARA -avustus kuntotutkimukseen
ARAn avustusta voi hakea kosteus- ja mikrobivaurioituneen asuinrakennuksen kuntotutkimuksiin sekä perusparannuksen suunnittelukustannuksiin.
Joskus voi käydä niin ikävästi, että kodista löytyy ikäviä yllätyksiä kuten kosteus- tai lahovaurioita. Vaurioiden, niiden laajuuden, korjaustavan ja syyn selvittämiseen tarvitaan usein kosteusvaurioihin perehtyneen kuntotutkijan apua. Varsinkin jos olet ostanut asuinrakennuksen ja tarkoituksenasi on reklamoida myyjää, tarvitaan asiantuntijan apua virheiden selvittämiseen ja näytön hankkimiseen sekä raportin laatimiseen. Tällaisten tutkimusten ja selvitysten teettäminen usein maksaa jopa useita tuhansia euroja. Näihin kustannuksiin voi omakotitalon omistajalla olla mahdollisuus saada avustusta ARAlta eli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta. ARA voi myöntää avustuksia kuntotutkimukseen tai perusparannuksen suunnitteluun. Tässä artikkelissa käsitellemme sitä, mihin tällaista avustusta voi saada ja millä edellytyksillä, paljon sitä voi saada ja missä vaiheessa avustushakemus tulee tehdä.
Millaisiin kustannuksiin avustusta voi saada?
ARA eli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus myöntää avustuksia kuntotutkimukseen tai perusparannuksen suunnitteluun. ARAn myöntämä avustus on tarkoitettu kosteus- ja mikrobivaurioituneiden sekä sisäilmaongelmaisten (kuten VOC-yhdisteet, PAH -yhdisteet tai radon) asuntojen ja asuinrakennusten kuntotutkimuksiin sekä tällaisten rakennusten perusparannuksen suunnittelukustannuksiin.
Avustusta voidaan myöntää asuinrakennuksen omistavalle henkilölle. Myös taloyhtiö voi hakea avustusta. Asunto-osakkeen omistaja ei voi siten itse hakea tai saada avustusta. Avustusta voi saada nimenomaan, jos kyse on asuinrakennuksesta eli rakennuksesta vähintään puolet sen pinta-alasta on oltava ympärivuotisessa asuinkäytössä. Vapaa-ajan asuntoon avustusta ei saa.
Kuntotutkimus
Avustusta voi siten saada nimenomaan joko kuntotutkimuksen suorittamiskustannuksiin tai perusparannuksen suunnitteluun. Avustusta ei voi siten saada varsinaisiin korjaustoimenpiteiden aiheuttamiin kustannuksiin.
Avustusta voidaan myöntää kuntotutkimukseen siinä tapauksessa, kun rakennuksessa epäillään kosteus- ja mikrobivauriota tai sisäilmaongelmaa. Kuntotutkimus sisältää yleensä kuntotutkimusten suunnittelun, tutkimustöitä, tarvittavien näytteiden oton ja niiden analysoinnin ja raportin laatimisesta aiheutuvat kustannukset ja muita olennaisesti kuntotutkimukseen liittyviä kustannuksia.
Kannattaa huomioida, että pelkkä kuntoarvio tai homekoiratutkimus ei ole sellainen toimenpide, johon avustusta myönnetään.
Lisäksi edellytetään, että kuntotutkimuksen on oltava pätevän henkilön tekemä tai allekirjoittama. Tutkijalla tulee siten olla joko asumisterveysasetuksen (545/2015) mukainen rakennusterveysasiantuntijan tai kosteusvaurion kuntotutkijan pätevyys tai hänellä tulee olla jokin seuraavista FISEn tai Eurofins Expert Services Oy:n myöntämistä sertifikaateista: rakennusterveysasiantuntija, sisäilmaasiantuntija, kosteusvaurion tutkija tai tavarantarkastaja, jolla on sisäilmaselvityksien ja rakenteiden kuntotutkimuksen tekopätevyys.
Perusparannuksen suunnittelu
Kun rakennukseen on tehty kuntotutkimus ja on todettu, että rakennuksessa on kosteus- tai mikrobivaurio tai sisäilmaongelma, niin tämän jälkeen on mahdollista saada avustusta myös perusparannuksen suunnitteluun. Perusparannukseksi katsotaan asunnon tai asuinrakennuksen laatutason nostamista
alkuperäisestä tasosta tai palauttamista muilla kuin vuosikorjaustoimenpiteillä uudenveroiseen tai alkuperäiseen tasoon.
Kun haetaan avustusta perusparannuksen suunnitteluun, tulee hakemukseen liittää mukaan kuntotutkimusraportti.
Suunnittelijan pätevyyden arvioinnissa sovelletaan Maankäyttö- ja rakennuslain 120 e §:ää, ympäristöministeriön ohjetta rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista (YM1/601/2015) sekä valtioneuvoston asetusta rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä (VNa 214/2015).
Perusparannuksen suunnittelijalla on suositeltavaa olla rakentamisen tai tekniikan alalta suoritettu tutkinto ja vähintään kolmen vuoden kokemus korjausrakentamisen suunnittelutyöstä.
Paljonko avustusta voi saada?
Avustuksen määrä on enintään 50 % hyväksyttävistä ja toteutuneista kustannuksista.
Voinko teettää kuntotutkimuksen ennen avustuksen hakemista?
Et, sillä avustuksen saamisen edellytyksenä on, että avustushakemus on toimitettu ARAlle ennen kuntotutkimusta ja perusparannuksen suunnittelun aloittamista.
Myös Aran päätös on hyvä odottaa ennen kuin tutkimusta tai perusparannusta lähtee suunnittelemaan. Mikäli tutkimusten tai korjausten kanssa on kuitenkin kiire, niin toimenpiteet voi kuitenkin aloittaa, vaikkei päätöstä olisikaan vielä tullut. Tällöin tietysti hakija kantaa riskin siitä, että avustuspäätös voi olla myös kielteinen.
Poikkeustapauksissa avustusta voidaan myöntää myös perustellusta syystä, jos tutkimus/suunnittelu on tehty ennen kuin hakemus on toimitettu ARAan.
Voiko päätökseen hakea muutosta?
Päätökseen voi hakea oikaisua 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus tulee tehdä kirjallisesti ARAlle. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.
