Miten ennakkoperintö vaikuttaa perinnönjakoon?
Perittävä voi eläessään antaa lahjoja rintaperillisilleen. Mikäli kyse on arvokkaasta lahjasta, on kyse yleensä ennakkoperinnöstä. Jotta kaikkien rintaperillisten tasapuolinen kohtelu ja perittävän omaisuuden mahdollisimman oikeudenmukainen jako perittävien kesken toteutuisi, on lahja yleensä otettava huomioon laskennallisena lisäyksenä määrittäessä perittävän kuoleman jälkeen rintaperillisen arvomääräistä perintöosaa. Usein nousee esille kysymys, miten ennakkoperintö vaikuttaa perinnönjakoon?
Mikä ennakkoperintö on?
Tarkastellaan aluksi sitä, mikä ennakkoperintö on.
Tässä esimerkki siitä miten ennakkoperintö huomioidaan perinnönjaossa laskennallisena lisäyksenä ja miten se vähentää ennakkoperinnön saaneen perintöosaa:
Perittävältä A on jäänyt 3 lasta eli B, C ja D. A on antanut B:lle ja C:lle eläessään molemmille 50.000 euron arvoisen lahjan. A kuolee ja A:n reaalinen jäämistö on 50.000 euroa. A ei ole tehnyt testamenttia. Reaalinen jäämistö siihen lisättyine ennakkoperintöineen (2 x 50.000 €) on yhteensä 150.000 euroa. Perillisten laskennalliset perintöosat ovat 50.000 euroa. Koska B ja C ovat saaneet perittävän eläessä perintöosansa, D saa koko reaalisen jäämistön eli 50.000 euroa.
Ennakkoperintö on tavallaan perillisen saamaa ”perinnön etumaksua”.
Kun puhutaan ennakkoperinnön palauttamisesta kuolinpesään, tarkoitetaan sillä yleensä sitä, että ennakkoperinnön arvo lisätään laskennallisesti reaalisen jäämistön pääoman arvoon eli jo annettua lahjaa (ennakkoperintöä) ei tarvitse yleensä konkreettisesti palauttaa pesään, ellei niin ole määrätty ennakkoa annettaessa.
Pienet ja tavanomaiset lahjat eivät yleensä ole ennakkoperintöä, vaan vain arvokas lahja voi olla ennakkoperintöä. Tästä on säädetty perintökaaren 6:4 §:ssä eli Sellaisen tavanomaisen lahjan johdosta, jonka arvo ei ole epäsuhteessa antajan oloihin, ei ole tehtävä vähennystä rintaperillisen perinnöstä.
Ennakkoperintöolettama
Perintökaaren 6 luvun 1 §:ssä säädetään ns. ennakkoperintöolettamasta, jonka mukaan mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun.
Edellä mainitun säädöksen mukaan rintaperillisen saama lahja oletetaan ennakkoperinnöksi, jos muuta ei ole määrätty tai olosuhteisiin ole otaksuttava muuta tarkoitetun. Tässä on taustalla se olettamus, että normaalitapauksessa perittävä ei halua suosia ketään rintaperillisistään toisten rintaperillisten kustannuksella. Tämä on siis vain olettama. Lahjanantaja voi kuitenkin määrätä, että lahja ei ole saajan ennakkoperintöä.
Jos perittävä on antanut lahjan muulle perilliselle kuin rintaperilliselle, siinä tapauksessa ei edellä mainittua ennakkoperintöolettamaa sovelleta eli lahjaa ei oleteta ennakkoperinnöksi, jollei näytetä perittävän muuta määränneen tai olosuhteista voida muuta päätellä niin tarkoitetun. Perintökaaressa säädetään tämän osalta, että Jos ennakon saajana on muu perillinen, on vähentäminen tehtävä vain, jos omaisuutta annettaessa on niin määrätty tai olosuhteiden perusteella on katsottava niin tarkoitetun.
Tulee huomata, että jos perittävä on antanut lahjan henkilölle, joka ei ole hänen perillisensä tai sijaantuloperillisensä, lahjaa ei voida huomioida ennakkoperintönä. Näin ollen esimerkiksi serkulle tai avopuolisolle annettu lahja ei voi olla ennakkoperintöä.
Tulee huomata, että ennakkoperinnössä on kysymys nimenomaan perillisten välisten arvonmääräisten osuuksien tasausjärjestelmästä. Näin ollen esimerkiksi, jos perittävällä jäi vain yksi rintaperillinen, niin tälle ainoalle rintaperilliselle annettua lahjaa ei pidetä ennakkoperintönä, ellei puolison avio-oikeuden suojasta muuta johdu. Jos taas perittävä on määrännyt, että ainoan rintaperillisen saama lahja on otettava huomioon ennakkoperintönä ja määräys on selvä, on sen mukaan toimittava.
Otetaanko ennakkoperintö automaattisesti huomioon perinnönjaossa?
Ennakkoperinnön huomioimista tulee perillisen vaatia erikseen. Lahjan ottaminen huomioon ennakkoperintönä perinnönjaossa siten edellyttää kuolinpesän osakkaiden eli joko kanssaperillisen tai lahjan saajan itsensä vaatimusta ja aktiivisuutta. Lisäksi perillisen vaatimus ennakkoperinnön huomioon ottamisesta koituu vain vaatijaperillisen hyväksi eli jokaisen perillisen tulee olla aktiivinen, jos tahtoo lahjan otettavan huomioon ennakkoperintönä ja koituvan näin hyväkseen.
Jos lapsi on saanut vanhemmiltaan avustusta koulutuskustannuksiin, katsotaanko nämä kustannukset ennakkoperinnöksi?
Vanhemmat ovat elatusvelvollisia, joten vanhemmille lapsen koulunkäynnistä aiheutuneet tavanomaiset kustannukset luetaan tähän elatusvelvollisuuden piiriin kuuluvina, eikä niitä siksi voida yleensä katsoa ennakkoperinnöksi. Jos kuitenkin on kyse erityisen suurista koulutuskustannuksista, voidaan nämä kuitenkin katsoa ennakkoperinnöksi perintökaaren 6:2.2 mukaisesti eli säädöksessä todetaan, että Milloin lapsen kouluttamiseen on pantu perheen olot huomioon ottaen erityisiä kustannuksia, voidaan niistä tehdä sellainen vähennys, mikä olosuhteisiin katsoen havaitaan kohtuulliseksi.
Säännöksessä mainitut koulutuskustannukset koskevat vain niitä kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet vanhemmille lapsen täytettyä 18 vuotta. Vaikka koulutuskustannukset olisivat huomattavat, ei yleensä kuitenkaan kaikkia kustannuksia voida katsoa ennakkoperinnöksi, vaan ainoastaan kohtuullinen osa.
Miten ennakkoperintöomaisuus arvostetaan?
Ennakkoperintönä annettavalle omaisuudelle on pantava se arvo, mikä sillä oli vastaanottaessa. Tästä voidaan poiketa kuitenkin poiketa erityisten syiden sitä vaatiessa.
Tästä säädetään perintökaaren 6 luvun 5§:ssä eli Ennakkoperintöä vähennettäessä on omaisuudelle pantava se arvo, mikä sillä vastaanotettaessa oli, jollei asianhaaroista muuta johdu.
Jos perillisen saamaa ennakkoa ei voi vähentää hänen perintöosuudestaan, joutuuko hän palauttamaan erotuksen?
Perintökaaren 6:6 §:n mukaisen pääsäännön mukaan jollei kaikkea sitä, minkä perillinen on ennakkona saanut, voida vähentää hänen perintöosastaan, ei hän ole velvollinen palauttamaan erotusta, ellei niin ole määrätty ennakkoa annettaessa.
Jos siis ennakonsaajan perintöosa on suurempi kuin ennakkoperintö, perillinen saa reaalisessa perinnönjaossa näiden erotuksen.
Jos taas ennakkoperintö ja perintöosuus ovat yhtä suuret, ennakkoperinnön saajan katsotaan jo saaneen oman osuutensa eli hän ei saa enää pesästä mitään.
Jos taas ennakkoperintö on suurempi kuin perintöosa, saaja on saanut jo oman osuutensa eikä ole pääsäännön mukaan velvollinen palauttamaan omaisuutta pesään, eikä siten täydentämään muiden perillisten puuttuvia perintöosia sillä määrällä, mitä ennakonsaaja on saanut ”liikaa”. Jäämistö jaetaan tässä tapauksessa muiden perillisten kesken.
Jos taas perittävä on määrännyt ennakkoa annettaessa, että ennakon saajan on palautettava perintöosansa ylimenevä osan, ennakon saajalla on siten velvollisuus palauttaa saamansa lahja reaalisesti jakoon. Kyse on tällöin lahjakirjaan otettavasta purkavasta ehdosta. Kun lahjoitetaan irtainta omaisuutta, ehto on rajoittamaton. Jos taas lahjoitettu omaisuus on ollut kiinteää omaisuutta (kiinteistö), se voidaan määrätä palautettavaksi reaaliseen jakoon vain viiden vuoden ajan lahjoituksesta lukien eli jos perittävä on kuollut esim. 10 vuotta lahjoituksen jälkeen, ei ennakon saaja ole velvollinen palauttamaan saamaansa kiinteistöä reaaliseen jakoon.
Jos rintaperillinen ei saa täyttä lakiosaansa, joutuuko ennakkoperinnön saaja palauttamaan ennakkona saamansa omaisuuden?
Joissakin tilanteissa ennakkoperintö voi loukata rintaperillisen lakiosaa. Voi olla niin, että kuolinpesässä ei perittävän kuoleman jälkeen ole jäljellä omaisuutta jaettavaksi muille rintaperillisille. Lähtökohtana on, että ennakkoperinnön saanut ei ole velvollinen palauttamaan ennakkona saamaansa omaisuutta takaisin kuolinpesään. Jos rintaperillinen/rintaperilliset vaatii lakiosaansa, voi ennakkoperinnön saanut kuitenkin joutua maksamaan muille rintaperillisille lakiosan täydennystä.
Varaa maksuton videoneuvottelu
Haluatko lisätietoja ennakkoperinnön vaikutuksesta perinnönjakoon ? Varaa maksuton videoneuvottelu kokeneelle lakimiehelle. Videoneuvottelussa voitte keskustella tarkemmin ennakkoperintöä koskevasta asiasta. Voit myös toimittaa etukäteen asiakirjoja, joihin lakimies tutustuu ennen neuvotteluanne. Ohjeet asiakirjojen toimittamiseen saat videoneuvottelun ajanvarauksen yhteydessä.
